Download the full version of the ebook at ebookname.

com

Excel for Scientists and Engineers Numerical

Methods 1st Edition E. Joseph Billo

https://ebookname.com/product/excel-for-scientists-and-
engineers-numerical-methods-1st-edition-e-joseph-billo/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD EBOOK

Download more ebook instantly today at https://ebookname.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Excel 2007 for Scientists and Engineers 2nd Edition Dr.

Gerard Verschuuren

https://ebookname.com/product/excel-2007-for-scientists-and-
engineers-2nd-edition-dr-gerard-verschuuren/

ebookname.com

Statistical Methods for Engineers and Scientists Third

Edition Bethea

https://ebookname.com/product/statistical-methods-for-engineers-and-
scientists-third-edition-bethea/

ebookname.com

Numerical Analysis for Scientists and Engineers Theory and

C Programs 1st Edition Madhumangal Pal

https://ebookname.com/product/numerical-analysis-for-scientists-and-
engineers-theory-and-c-programs-1st-edition-madhumangal-pal/

ebookname.com

Helping Grieving People When Tears Are Not Enough A

Handbook for Care Providers 1st Edition J. Shep Jeffreys

https://ebookname.com/product/helping-grieving-people-when-tears-are-
not-enough-a-handbook-for-care-providers-1st-edition-j-shep-jeffreys/

ebookname.com
Phantom Nation Inventing the Palestinians as the Obstacle
to Peace Volume One and Two Box Set Sha'I Ben-Tekoa

https://ebookname.com/product/phantom-nation-inventing-the-
palestinians-as-the-obstacle-to-peace-volume-one-and-two-box-set-shai-
ben-tekoa/
ebookname.com

Poems of the Elder Edda Charles W. Dunn

https://ebookname.com/product/poems-of-the-elder-edda-charles-w-dunn/

ebookname.com

Carla Bley 1st Edition Edition Amy C. Beal

https://ebookname.com/product/carla-bley-1st-edition-edition-amy-c-
beal/

ebookname.com

OCR a Level Biology Studentbook 1 Adrian Schmit

https://ebookname.com/product/ocr-a-level-biology-
studentbook-1-adrian-schmit/

ebookname.com

Digital Video Moving Images and Computers The Digital

World 1st Edition Ananda Mitra

https://ebookname.com/product/digital-video-moving-images-and-
computers-the-digital-world-1st-edition-ananda-mitra/

ebookname.com
Operation Dragoon 1944 France s Other D Day Steven J.
Zaloga

https://ebookname.com/product/operation-dragoon-1944-france-s-other-d-
day-steven-j-zaloga/

ebookname.com
 Excel@
for Scientists
and Engineers
Numerical Methods

E. Joseph Bill0

BICENTENNIAL

BICENTENNIAL

WILEY-INTERSCIENCE
A John Wiley & Sons, Inc., Publication
This Page Intentionally Left Blank
 Excel@
for Scientists
and Engineers
Numerical Methods
 THE W I L E Y BICENTENNIAL-KNOWLEDGE FOR GENERATIONS

G a c h generation has its unique needs and aspirations. When Charles Wiley first
opened his small printing shop in lower Manhattan in 1807, it was a generation
of boundless potential searching for an identity. And we were there, helping to
define a new American literary tradition. Over half a century later, in the midst
of the Second Industrial Revolution, it was a generation focused on building the
future. Once again, we were there, supplying the critical scientific, technical, and
engineering knowledge that helped frame the world. Throughout the 20th
Century, and into the new millennium, nations began to reach out beyond their
own borders and a new international community was born. Wiley was there,
expanding its operations around the world to enable a global exchange of ideas,
opinions, and know-how.

For 200 years, Wiley has been an integral part of each generation’s journey,
enabling the flow of information and understanding necessary to meet their needs
and filfill their aspirations. Today, bold new technologies are changing the way
we live and learn. Wiley will be there, providing you the must-have knowledge
you need to imagine new worlds, new possibilities, and new opportunities.

Generations come and go, but you can always count on Wiley to provide you the

Ek-&Ti%
knowledge you need, when and where you need it!

L44!!-.f. @
-
WILLIAM J. P E S C E PETER B O O T H W l L E V
PRESIDENT AND CHIEF EXECUTIVE P m C E R CHAIRMAN OF THE BOARD
 Excel@
for Scientists
and Engineers
Numerical Methods

E. Joseph Bill0

BICENTENNIAL

BICENTENNIAL

WILEY-INTERSCIENCE
A John Wiley & Sons, Inc., Publication
Copyright 02007 by John Wiley & Sons, Inc. All rights reserved.

Published by John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey

Published simultaneously in Canada.

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted in any form or by any means,
electronic, mechanical, photocopying, recording, scanning, or otherwise, except as permitted under Section 107 or 108 of
the 1976 United States Copyright Act, without either the prior written permission of the Publisher, or authorization through
payment of the appropriate per-copy fee to the Copyright Clearance Center, Inc., 222 Rosewood Drive, Danvers, MA
01923, (978) 750-8400, fax (978) 750-4470, or on the web at www.copyright.com. Requests to the Publisher for permission
should be addressed to the Permissions Department, John Wiley & Sons, Inc., 111 River Street, Hoboken, NJ 07030, (201)
748-601 1, fax (201) 748-6008, or online at http://www.wiley.comgo/permission.

Limit of Liability/Disclaimer of Warranty: While the publisher and author have used their best efforts in preparing this
book, they make no representations or warranties with respect to the accuracy or completeness of the contents of this book
and specifically disclaim any implied warranties of merchantability or fitness for a particular purpose. No warranty may be
created or extended by sales representatives or written sales materials. The advice and strategies contained herein may not
be suitable for your situation. You should consult with a professional where appropriate. Neither the publisher nor author
shall be liable for any loss of profit or any other commercial damages, including but not limited to special, incidental,
consequential, or other damages.

For general information on our other products and services or for technical support, please contact our Customer Care
Department within the United States at (800) 762-2974, outside the United States at (317) 572-3993 or fax (317) 572-4002.

Wiley also publishes its books in a variety of electronic formats. Some content that appears in print may not be available in
electronic format. For information about Wiley products, visit our web site at www.wiley.com.

Wiley Bicentennial Logo: Richard J. Pacific0

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data is available.

ISBN: 978-0-471-38734-3

Printed in the United States of America.

109 8 7 6 5 4 3 2 1
 Summary of Contents
..
Detailed Table of Contents .................................................................................. v11
Preface ................................................................................................................ xv
Acknowledgments ............................................................................................... xix
About the Author ................................................................................................. xix
Chapter 1 Introducing Visual Basic for Applications .................................... 1
Chapter 2 Fundamentals of Programming with VBA .................................. 15
Chapter 3 Worksheet Functions for Working with Matrices ....................... 57
Chapter 4 Number Series ............................................................................. 69
Chapter 5 Interpolation ................................................................................ 77
Chapter 6 Differentiation ............................................................................. 99
Chapter 7 Integration ................................................................................. 127
Chapter 8 Roots of Equations .................................................................... 147
Chapter 9 Systems of Simultaneous Equations .......................................... 189
Chapter 10 Numerical Integration of Ordinary Differential Equations
Part I: Initial Conditions ............................................................ 217
Chapter 11 Numerical Integration of Ordinary Differential Equations
Part 11: Boundary Conditions ..................................................... 245
Chapter 12 Partial Differential Equations .................................................... 263
Chapter 13 Linear Regression and Curve Fitting ......................................... 287
Chapter 14 Nonlinear Regression Using the Solver ..................................... 313
Chapter 15 Random Numbers and the Monte Carlo Method ....................... 341

APPENDICES
Appendix 1 Selected VBA Keywords ........................................................... 365
Appendix 2 Shortcut Keys for VBA ............................................................. 387
Appendix 3 Custom Functions Help File ...................................................... 389
Appendix 4 Some Equations for Curve Fitting ............................................. 409
Appendix 5 Engineering and Other Functions .............................................. 423
Appendix 6 ASCII Codes .............................................................................. 427
Appendix 7 Bibliography .............................................................................. 429
Appendix 8 Answers and Comments for End-of-Chapter Problems ............431
INDEX ............................................................................................................. 443

V
This Page Intentionally Left Blank
 Contents
Preface ...........:.................................................................................................... xv
Acknowledgments ............................................................................................... xix
About the Author ................................................................................................. xix
Chapter 1 Introducing Visual Basic for Applications 1
The Visual Basic Editor ......................................................................................... 1
Visual Basic Procedures ......................................................................................... 4
There Are Two Kinds of Macros ..................................................................... 4
The Structure of a Sub Procedure .................................................................... 4
The Structure of a Function Procedure ............................................................ 5
Using the Recorder to Create a Sub Procedure ............................................ 5
The Personal Macro Workbook ....................................................................... 7
Running a Sub Procedure ................................................................................ 8
Assigning a Shortcut Key to a Sub Procedure ................................................. 8
Entering VBA Code ............................................................................................... 9
Creating a Simple Custom Function .............................................................. 10
Using a Function Macro ................................................................................ 10
A Shortcut to Enter a Function ...................................................................... 12
Some FAQs .......................................................................................................... 13
Chapter 2 Fundamentals of Programming with VBA 15
Components of Visual Basic Statements.............................................................. 15
Operators........................................................................................................ 16
Variables ........................................................................................................ 16
Objects, Properties, and Methods .................................................................. 17
Objects ........................................................................................................... 17
Properties ....................................................................................................... 17
Using Properties............................................................................................. 19
Functions........................................................................................................ 20
Using Worksheet Functions with VBA ......................................................... 22
Some Useful Methods .................................................................................... 22
Other Keywords ............................................................................................. 23
Program Control ................................................................................................... 23
Branching ....................................................................................................... 23
Logical Operators .......................................................................................... 24
Select Case ..................................................................................................... 24
Looping .......................................................................................................... 24
For... Next Loop .............................................................................................. 25
Do While... Loop ........................................................................................... 25

vii
 ...
Vlll EXCEL: NUMERICAL METHODS

For Each... Next Loop ..................................................................................... 25

Nested Loops ................................................................................................. 26
Exiting from a Loop or from a Procedure ...................................................... 26
VBA Data Types .................................................................................................. 27
The Variant Data Type .................................................................................. 28
Subroutines ...........................................................................................................28
Scoping a Subroutine ..................................................................................... 29
VBA Code for Command Macros ........................................................................ 29
Objects and Collections of Objects ................................................................ 29
"Objects" That Are Really Properties ............................................................ 30
You Can Define Your Own Objects .............................................................. 30
Methods ......................................................................................................... 31
Some Useful Methods .................................................................................... 31
Two Ways to Specify Arguments of Methods ............................................... 32
Arguments with or without Parentheses ........................................................ 33
Making a Reference to a Cell or a Range ............................................................. 33
A Reference to the Active Cell or a Selected Range ..................................... 33
A Reference to a Cell Other than the Active Cell .......................................... 34
References Using the Union or Intersect Method .......................................... 35
Examples of Expressions to Refer to a Cell or Range ................................... 35
Getting Values from a Worksheet ................................................................. 36
Sending Values to a Worksheet ..................................................................... 37
Interacting with the User ...................................................................................... 37
MsgBox .......................................................................................................... 37
MsgBox Return Values .................................................................................. 39
lnputBox ......................................................................................................... 39
Visual Basic Arrays .............................................................................................. 41
Dimensioning an Array .................................................................................. 41
Use the Name of the Array Variable to Specify the Whole Array ................42
Multidimensional Arrays ............................................................................... 42
Declaring the Variable Type of an Array ...................................................... 42
Returning the Size of an Array ...................................................................... 42
Dynamic Arrays ............................................................................................. 43
Preserving Values in Dynamic Arrays ........................................................... 43
Working with Arrays in Sub Procedures:
Passing Values from Worksheet to VBA Module ...................................... 44
A Range Specified in a Sub Procedure Can Be Used as an Array .................44
Some Worksheet Functions Used Within VBA
Create an Array Automatically ................................................................... 45
Some Worksheet Functions Used Within VBA
Create an Array Automatically ................................................................... 45
An Array of Object Variables ........................................................................ 45
CONTENTS ix

Working with Arrays in Sub Procedures:

Passing Values from a VBA Module to a Worksheet ................................ 45
A One-Dimensional Array Assigned to a Worksheet Range
Can Cause Problems ................................................................................... 46
Custom Functions ................................................................................................. 47
Specifying the Data Type of an Argument .................................................... 47
Specifying the Data Type Returned by a Function Procedure ....................... 47
Returning an Error Value from a Function Procedure ................................... 48
A Custom Function that Takes an Optional Argument ................................. 48
Arrays in Function Procedures ............................................................................. 48
A Range Passed to a Function Procedure Can Be Used as an Array .............48
Passing an Indefinite Number of Arguments:
Using the ParamArray Keyword ................................................................ 49
Returning an Array of Values as a Result ...................................................... 49
Creating Add-In Function Macros ....................................................................... 50
How to Create an Add-In Macro ................................................................... 51
Testing and Debugging ........................................................................................ 51
Tracing Execution .......................................................................................... 52
Stepping Through Code ................................................................................. 52
Adding a Breakpoint ...................................................................................... 52
Examining the Values of Variables While in Break Mode ............................ 53
Examining the Values of Variables During Execution .................................. 54
Chapter 3 Worksheet Functions for Working with Matrices 57
Arrays, Matrices and Determinants ...................................................................... 57
Some Types of Matrices ................................................................................ 57
An Introduction to Matrix Mathematics ............................................................... 58
Excel's Built-in Matrix Functions ........................................................................ 60
Some Additional Matrix Functions ...................................................................... 63
Problems ............................................................................................................... 66
Chapter 4 Number Series 69
Evaluating Series Formulas .................................................................................. 70
Using Array Constants to Create Series Formulas ........................................ 70
Using the ROW Worksheet Function to Create Series Formulas ..................71
The INDIRECT Worksheet Function .............................................................. 71
Using the INDIRECT Worksheet Function
with the ROW Worksheet Function to Create Series Formulas .................72
The Taylor Series ................................................................................................. 72
The Taylor Series: An Example ..................................................................... 73
Problems ............................................................................................................... 75
X EXCEL: NUMERICAL METHODS

Chapter 5 Interpolation 77
Obtaining Values from a Table ............................................................................ 77
Using Excel's Lookup Functions to Obtain Values from a Table ..................77
Using VLOOKUP to Obtain Values from a Table .......................................... 78
Using the LOOKUP Function to Obtain Values from a Table ....................... 79
Creating a Custom Lookup Formula to Obtain Values from a Table ............80
Using Excel's Lookup Functions
to Obtain Values from a Two-way Table .................................................. 81
Interpolation ......................................................................................................... 83
Linear Interpolation in a Table by Means of Worksheet Formulas ............... 83
Linear Interpolation in a Table by Using the TREND Worksheet Function ..85
Linear Interpolation in a Table by Means of a Custom Function ..................86
Cubic Interpolation ........................................................................................ 87
Cubic Interpolation in a Table by Using the TREND Worksheet Function ...89
Linear Interpolation in a Two-way Table
by Means of Worksheet Formulas .............................................................. 90
Cubic Interpolation in a Two-way Table
by Means of Worksheet Formulas .............................................................. 91
Cubic Interpolation in a Two-way Table
by Means of a Custom Function ................................................................. 93
Problems ............................................................................................................... 96
Chapter 6 Differentiation 99
First and Second Derivatives of Data in a Table .................................................. 99
Calculating First and Second Derivatives .......................................................... 100
Using LINEST as a Fitting Function ............................................................ 105
Derivatives of a Worksheet Formula .................................................................. 109
Derivatives of a Worksheet Formula Calculated by Using
a VBA Function Procedure ...................................................................... 109
First Derivative of a Worksheet Formula Calculated by Using
the Finite-Difference Method ................................................................... 110
The Newton Quotient................................................................................... 110
Derivative of a Worksheet Formula Calculated by Using
the Finite-Difference Method ................................................................... 111
First Derivative of a Worksheet Formula Calculated by Using
a VBA Sub Procedure Using the Finite-Difference Method .................... 112
First Derivative of a Worksheet Formula Calculated by Using
a VBA Function Procedure Using the Finite-Difference Method ............115
Improving the VBA Function Procedure ..................................................... 118
Second Derivative of a Worksheet Formula ................................................ 120
Concerning the Choice of Ax for the Finite-Difference Method ................. 123
Problems ............................................................................................................. 124
CONTENTS xi

Chapter 7 Integration 127

Area under a Curve ............................................................................................ 127
Calculating the Area under a Curve Defined by a Table of Data Points ..... 129
Calculating the Area under a Curve Defined by a Table of Data Points
by Means of a VBA Function Procedure .................................................. 130
Calculating the Area under a Curve Defined by a Formula ......................... 131
Area between Two Curves ........................................................................... 132
Integrating a Function ........................................................................................ 133
Integrating a Function Defined by a Worksheet Formula
by Means of a VBA Function Procedure .................................................. 133
Gaussian Quadrature .................................................................................... 137
Integration with an Upper or Lower Limit of Infinity ................................. 140
Distance Traveled Along a Curved Path ............................................................ 141
Problems ............................................................................................................. 143
Chapter 8 Roots of Equations 147
A Graphical Method .................................................................................... 147
The Interval-Halving or Bisection Method .................................................. 149
The Interval Method with Linear Interpolation
(the Regula Fulsi Method) ........................................................................ 151
The Regula Fulsi Method with Correction for Slow Convergence .............153
The Newton-Raphson Method ..................................................................... 154
Using Goal Seek........................................................................................ 156
The Secant Method ...................................................................................... 160
The Newton-Raphson Method Using Circular Reference and Iteration ...... 161
A Newton-Raphson Custom Function ......................................................... 163
Bairstow's Method to Find All Roots of a Regular Polynomial .................. 166
Finding Values Other than Zeroes of a Function .............................................. 174
...
Using Goal Seek to Find the Point of Intersection of Two Curves ......... 174
Using the Newton-Raphson Method
to Find the Point of Intersection of Two Lines ......................................... 176
Using the Newton-Raphson Method to Find Multiple Intersections
of a Straight Line and a Curve .................................................................. 178
A Goal Seek Custom Function .................................................................... 180
Problems ............................................................................................................. 185
Chapter 9 Systems of Simultaneous Equations 189
Cramer's Rule ............................................................................................... 190
Solving Simultaneous Equations by Matrix Inversion ................................ 191
Solving Simultaneous Equations by Gaussian Elimination ......................... 191
The Gauss-Jordan Method ........................................................................... 196
Solving Linear Systems by Iteration .................................................................. 200
The Jacobi Method Implemented on a Worksheet ...................................... 200
xii EXCEL: NUMERICAL METHODS

The Gauss-Seidel Method Implemented on a Worksheet............................ 203

The Gauss-Seidel Method Implemented on a Worksheet
Using Circular References ........................................................................ 204
A Custom Function Procedure for the Gauss-Seidel Method ...................... 205
Solving Nonlinear Systems by Iteration ............................................................. 207
Newton's Iteration Method .......................................................................... 207
Problems ............................................................................................................. 213
Chapter 10 Numerical Integration of Ordinary Differential Equations
Part I: Initial Conditions 217
Solving a Single First-Order Differential Equation............................................ 218
Euler's Method ............................................................................................. 218
The Fourth-Order Runge-Kutta Method ..................................................... 220
Fourth-Order Runge-Kutta Method Implemented on a Worksheet .............220
Runge-Kutta Method Applied to a Differential Equation
Involving Both x and y ............................................................................. 223
Fourth-Order Runge-Kutta Custom Function
for a Single Differential Equation with the Derivative Expression
Coded in the Procedure ............................................................................ 224
Fourth-Order Runge-Kutta Custom Function
for a Single Differential Equation with the Derivative Expression
Passed as an Argument ............................................................................. 225
Systems of First-Order Differential Equations................................................... 228
Fourth-Order Runge-Kutta Custom Function
for Systems of Differential Equations ...................................................... 229
Predictor-Corrector Methods., ............................................................................ 235
A Simple Predictor-Corrector Method......................................................... 235
A Simple Predictor-Corrector Method
Utilizing an Intentional Circular Reference.............................................. 236
Higher-Order Differential Equations ................................................................. 238
Problems ............................................................................................................. 241
Chapter 11 Numerical Integration of Ordinary Differential Equations
Part II: Boundary Conditions 245
The Shooting Method ......................................................................................... 245
An Example: Deflection o f a Simply Supported Beam ............................... 246
Solving a Second-Order Ordinary Differential Equation
by the Shooting Method and Euler's Method ........................................... 249
Solving a Second-Order Ordinary Differential Equation
by the Shooting Method and the RK Method ........................................... 251
Finite-Difference Methods ................................................................................. 254
Solving a Second-Order Ordinary Differential Equation
by the Finite-Difference Method .............................................................. 254
CONTENTS ...
Xlll

Another Example ......................................................................................... 258

A Limitation on the Finite-Difference Method ............................................ 261
Problems ............................................................................................................. 262
Chapter 12 Partial Differential Equations 263
Elliptic. Parabolic and Hyperbolic Partial Differential Equations ..................... 263
Elliptic Partial Differential Equations ................................................................ 264
Solving Elliptic Partial Differential Equations:
Replacing Derivatives with Finite Differences ......................................... 265
An Example: Temperature Distribution in a Heated Metal Plate ................ 267
Parabolic Partial Differential Equations ............................................................. 269
Solving Parabolic Partial Differential Equations: The Explicit Method ......270
An Example: Heat Conduction in a Brass Rod ............................................ 272
Solving Parabolic Partial Differential Equations:
The Crank-Nicholson or Implicit Method ................................................ 274
An Example: Vapor Diffusion in a Tube ..................................................... 275
Vapor Diffusion in a Tube Revisited ........................................................... 277
Vapor Diffusion in a Tube (Again).............................................................. 279
A Crank-Nicholson Custom Function ......................................................... 280
Vapor Diffusion in a Tube Solved by Using a Custom Function ................ 282
Hyperbolic Partial Differential Equations .......................................................... 282
Solving Hyperbolic Partial Differential Equations:
Replacing Derivatives with Finite Differences......................................... 282
An Example: Vibration of a String .............................................................. 283
Problems ............................................................................................................. 286
Chapter 13 Linear Regression and Curve Fitting 287
Linear Regression ............................................................................................... 287
Least-Squares Fit to a Straight Line ............................................................ 288
Least-Squares Fit to a Straight Line Using the Worksheet Functions
SLOPE, INTERCEPT and RSQ ...................................................................... 289
Multiple Linear Regression ................................................................................ 291
Least-Squares Fit to a Straight Line Using LINEST........................................ 292
Multiple Linear Regression Using LINEST ...................................................... 293
Handling Noncontiguous Ranges of known-x's in LINEST........................... 297
A LINEST Shortcut ...................................................................................... 297
LINEST's Regression Statistics .................................................................... 297
Linear Regression Using Trendline ............................................................. 298
Limitations of Trendline .............................................................................. 301
Importing Trendline Coefficients into a Spreadsheet
by Using Worksheet Formulas ................................................................. 302
Using the Regression Tool in Analysis Tools .............................................. 303
Limitations of the Regression Tool ............................................................. 305
xiv EXCEL: NUMERICAL METHODS

Importing the Trendline Equation from a Chart into a Worksheet .............. 305
Problems ............................................................................................................. 309
Chapter 14 Nonlinear Regression Using the Solver 313
Nonlinear Least-Squares Curve Fitting .............................................................. 314
Introducing the Solver ................................................................................. 316
How the Solver Works................................................................................. 316
Loading the Solver Add-In .......................................................................... 317
Why Use the Solver for Nonlinear Regression? .......................................... 317
Nonlinear Regression Using the Solver: An Example................................. 318
Some Notes on Using the Solver ................................................................. 323
Some Notes on the Solver Parameters Dialog Box ..................................... 323
Some Notes on the Solver Options Dialog Box........................................... 324
When to Use Manual Scaling ...................................................................... 326
Statistics of Nonlinear Regression ..................................................................... 327
The Solver Statistics Macro ......................................................................... 328
Be Cautious When Using Linearized Forms of Nonlinear Equations .........329
Problems ............................................................................................................. 332
Chapter 15 Random Numbers and the Monte Cario Method 341
Random Numbers in Excel ................................................................................. 341
How Excel Generates Random Numbers .................................................... 341
Using Random Numbers in Excel ............................................................... 342
Adding "Noise" to a Signal Generated by a Formula .................................. 344
Selecting Items Randomly from a List ........................................................ 345
Random Sampling by Using Analysis Tools ............................................... 347
Simulating a Normal Random Distribution of a Variable ........................... 349
Monte Carlo Simulation ..................................................................................... 350
Monte Carlo Integration ..................................................................................... 354
The Area of an Irregular Polygon ................................................................ 354
Problems ............................................................................................................. 362
APPENDICES 363
Appendix 1 Selected VBA Keywords ........................................................... 365
Appendix 2 Shortcut Keys for VBA ............................................................. 387
Appendix 3 Custom Functions Help File ...................................................... 389
Appendix 4 Some Equations for Curve Fitting ............................................. 409
Appendix 5 Engineering and Other Functions .............................................. 423
Appendix 6 ASCII Codes .............................................................................. 427
Appendix 7 Bibliography .............................................................................. 429
Appendix 8 Answers and Comments for End-of-Chapter Problems ............431
INDEX .............................................................................................................. 443
 Preface

The solutions to mathematical problems in science and engineering can be

obtained by using either analytical or numerical methods. Analytical (or direct)
methods involve the use of closed-form equations to obtain an exact solution, in a
nonrepetitive fashion; obtaining the roots of a quadratic equation by application
of the quadratic formula is an example of an analytical solution. Numerical (or
indirect) methods involve the use of an algorithm to obtain an approximate
solution; results of a high level of accuracy can usually be obtained by applying
the algorithm in a series of successive approximations.
As the complexity of a scientific problem increases, it may no longer be
possible to obtain an exact mathematical expression as a solution to the problem.
Such problems can usually be solved by numerical methods.

The Objective of This Book

Numerical methods require extensive calculation, which is easily
accomplished using today's desktop computers. A number of books have been
written in which numerical methods are implemented using a specific
programming language, such as FORTRAN or C++. Most scientists and
engineers received some training in computer programming in their college days,
but they (or their computer) may no longer have the capability to write or run
programs in, for example, FORTRAN. This book shows how to implement
numerical methods using Microsoft Excel@,the most widely used spreadsheet
software package. Excel@ provides at least three ways for the scientist or
engineer to apply numerical methods to problems:
by implementing the methods on a worksheet, using worksheet formulas
by using the built-in tools that are provided within Excel
by writing programs, sometimes loosely referred to as macros, in Excel's
Visual Basic for Applications (VBA) programming language.
All of these approaches are illustrated in this book.
This is a book about numerical methods. I have emphasized the methods and
have kept the mathematical theory behind the methods to a minimum. In many
cases, formulas are introduced with little or no description of the underlying
theory. (I assume that the reader will be familiar with linear interpolation, simple
calculus, regression, etc.) Other topics, such as cubic interpolation, methods for
solving differential equations, and so on, are covered in more detail, and a few

xv
xvi EXCEL: NUMERICAL METHODS

topics, such as Bairstow's method for obtaining the roots of a regular polynomial,
are discussed in detail.
In this book I have provided a wide range of Excel solutions to problems. In
many cases I provide a series of examples that progress from a very simple
implementation of the problem (useful for understanding the logic and
construction of the spreadsheet or VBA code) to a more sophisticated one that is
more general. Some of the VBA macros are simple "starting points" and I
encourage the reader to modify them; others are (or at least I intended them to
be) "finished products" that I hope users can employ on a regular basis.
Nearly 100% of the material in this book applies equally to the PC or
Macintosh versions of Excel. In a few cases I have pointed out the different
keystrokes requires for the Macintosh version.

A Note About Visual Basic Programming

Visual Basic for Applications, or VBA, is a "dialect" of Microsoft's Visual
Basic programming language. VBA has keywords that allow the programmer to
work with Excel's workbooks, worksheets, cells, charts, etc.
I expect that although many readers of this book will be proficient VBA
programmers, others may not be familiar with VBA but would like to learn to
program in VBA. The first two chapters of this book provide an introduction to
VBA programming - not enough to become proficient, but enough to understand
and perhaps modify the VBA code in this book. For readers who have no
familiarity with VBA, and who do not wish to learn it, do not despair. Much of
the book (perhaps 50%) does not involve VBA. In addition, you can still use the
VBA custom functions that have been provided.
Appendix 1 provides a list of VBA keywords that are used in this book. The
appendix provides a description of the keyword, its syntax, one or more examples
of its use, and reference to related keywords. The information is similar to what
can be found in Excel's On-Line Help, but readers may find it helpful at those
times when they are reading the book without simultaneous access to a PC.

A Note About Typographic Conventions

The typographic conventions used in this book are the following:

Menu Commands. Excel's menu commands appear in bold, as in the

...
following examples: 'lchoose Add Trendline from the Chart menu.. .,'I or
"Insert-Function.. .'I
PREFACE xvii

Excel's Worksheet Functions and Their Arguments. Worksheet

functions are in Arial font; the arguments are italicized. Following Microsoft's
convention, required arguments are in bold font, while optional arguments are in
nonbold, as in the following:
VLOOKUP(/ookup-value, fab/e-array, column-index-num, range-lookup)
The syntax of custom functions follows the same convention.

Excel Formulas. Excel formulas usually appear in a separate line, for

example,
=I
+1/FACT(1)+1/FACT(2)+1/FACT(3)+1IFACT(4)+1/FACT(5)
Named ranges used in formulas or in the text are not italicized, to distinguish
them from Excel's argument names, for example,
=VLOOKU P(Temp,Table,MATCH(Percent,P-Row, 1)+I,
1)

VBA Procedures. Visual Basic code is in Arial font. Complete VBA

procedures are displayed in a box, as in the following. For ease in understanding
the code, VBA keywords are in bold.
Private Function Derivl (x)
'User codes the expression for the derivative here.
Derivl = 9 * x 2 + 10 * x - 5
End Function

Problems and Solutions

There are over 100 end-of-chapter problems. Spreadsheet solutions for the
problems are on the CD-ROM that accompanies this book. Answers and
explanatory notes for most of the problems are provided in Appendix 8.

The Contents of the CD

The CD-ROM that accompanies this book contains a number of folders or
other documents:
an "Examples" folder. The Examples folder contains a folder for each
chapter, e.g., 'Ch. 05 (Interpolation) Examples.' The examples folder for
each chapter contains all of the examples discussed in that chapter:
spreadsheets, charts and VBA code. The location of the Excel file pertinent
to each example is specified in the chapter text, usually in the caption of a
figure, e.g.,
Figure 5-5. Using VLOOKUP and MATCH to obtain a value from a two-way table.
(folder 'Chapter 05 Interpolation,' workbook 'Interpolation I,' sheet 'Viscosity')
xviii EXCEL: NUMERICAL METHODS

a "Problems" folder. The Problems folder contains a folder for each chapter,
e.g., 'Ch. 06 (Differentiation) problems.' The problems folder for each
chapter contains solutions to (almost) all of the end-of-chapter problems in
that chapter. VBA code required for the solution of any of the problems is
provided in each workbook that requires it; the VBA code will be identical to
the code found in the 'Examples' folder.
an Excel workbook, "Numerical Methods Toolbox," that contains all of the
important custom functions in this book.
a copy of "Numerical Methods Toolbox'' saved as an Add-In workbook (an
.xla file). If you open this Add-In, the custom functions will be available for
use in any Excel workbook.
Two Excel workbooks containing the utilities Solver Statistics and Trendline
to Cell.

Comments Are Welcomed

I welcome comments and suggestions from readers. I can be contacted at
numerical-methods.biIlo@verizon.net.

E. Joseph Billo
PREFACE xix

Acknowledgments
Dr. Richard N. Fell, Department of Physics, Brandeis University, Waltham,
MA; Prof. Michele Mandrioli, Department of Chemistry and Biochemistry,
University of Massachusetts-Dartmouth, North Dartmouth, MA; and Prof.
Christopher King, Department of Chemistry, Troy University, Troy, AL, who
read the complete manuscript and provided valuable comments and corrections.
Prof. Lev Zompa, University of Massachusetts-Boston, and Dr. Peter Gans,
Protonic Software, for UV-vis spectral data.
Edwin Straver and Nicole Steidel, Frontline Systems Inc., for information
about the inner workings of the Solver.
The Dow Chemical Company for permission to use tables of physical
properties of heat transfer fluids.

About the Author

E. Joseph Billo retired in 2006 as Associate Professor of Chemistry at Boston
College, Chestnut Hill, Massachusetts. He is the author of Excel for Chemists: A
Comprehensive Guide, 2nd edition, Wiley-VCH, New York, 2001. He has
presented the 2-day short courses "Advanced Excel for Scientists and Engineers"
and "Excel Visual Basic Macros for Scientists and Engineers" to over 2000
scientists at corporate clients in the United States, Canada and Europe.
This Page Intentionally Left Blank
 Chapter 1
Introducing
Visual Basic for Applications
In addition to Excel's extensive list of worksheet functions and array of
calculation tools for scientific and engineering calculations, Excel contains a
programming language that allows users to create procedures, sometimes
referred to as macros, that can perform even more advanced calculations or that
can automate repetitive calculations.
Excel's first programming language, Excel 4 Macro Language (XLM) was
introduced with version 4 of Excel. It was a rather cumbersome language, but it
did provide most of the capabilities of a programming language, such as looping,
branching and so on. This first programming language was quickly superseded
by Excel's current programming language, Visual Basic for Applications,
introduced with version 5 of Excel. Visual Basic for Applications, or VBA, is a
"dialect" of Microsoft's Visual Basic programming language, a dialect that has
keywords to allow the programmer to work with Excel's workbooks, worksheets,
cells, charts, etc. At the same time, Microsoft introduced a version of Visual
Basic for Word; it was called WordBasic and had keywords for characters,
paragraphs, line breaks, etc. But even at the beginning, Microsoft's stated
intention was to have one version of Visual Basic that could work with all its
applications: Excel, Word, Access and PowerPoint. Each version of Microsoft
Office has moved closer to this goal.

The Visual Basic Editor

To create VBA code, or to examine existing code, you will need to use the
Visual Basic Editor. To access the Visual Basic Editor, choose Macro from the
Tools menu and then Visual Basic Editor from the submenu.
The Visual Basic Editor screen usually contains three important windows:
the Project Explorer window, the Properties window and the Code window, as
shown in Figure 1-1. (What you see may not look exactly like this.)
The Code window displays the active module sheet; each module sheet can
contain one or several VBA procedures. If the workbook you are using does not

1
2 EXCEL: NUMERICAL METHODS

Figure 1-1. The Visual Basic Editor window.

contain any module sheets, the Code window will be empty. To insert a module
sheet, choose Module from the Insert menu. A folder icon labeled Modules
will be inserted; if you click on this icon, the module sheet Module1 will
bedisplayed. Excel gives these module sheets the default names Modulel,
Module2 and so on.
Use the Project window to select a particular code module from all the
available modules in open workbooks. These are displayed in the Project
window (Figure 1-2), which is usually located on the left side of the screen. If
the Project window is not visible, choose Project Explorer from the View
menu, or click on the Project Explorer toolbutton $& to display it. The Project
Explorer toolbutton is the fifth button from the right in the VBA toolbar.
In the Project Explorer window you will see a hierarchy tree with a node for
each open workbook. In the example illustrated in Figure 1-2, a new workbook,
Bookl, has been opened. The node for Bookl has a node (a folder icon) labeled
Microsoft Excel Objects; click on the folder icon to display the nodes it contains-
an icon for each sheet in the workbook and an additional one labeled
Thisworkbook. If you double-click on any one of these nodes you will display the
code sheet for it. These code sheets are for special types of procedures called
automatic procedures or event-handler procedures, which are not covered in this
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
 — En ensinkään ihmettele, että teette elämänne niin mieluisaksi
kuin suinkin. Teillähän on sangen hyvä paikka.

— Onhan se, tuli vastaukseksi, — kaikki muu on hyvin, rakas veli,

mutta yksi puuttuu… Mutta kerronpahan nyt vihdoinkin tuon
hajamielisyysjutun, joka itse asiassa on hyvin mieltä ylentävä.

Hän nousi ja sivalsi kädellä otsaansa, karkoittaakseen vastaiseksi

mielestään sen surullisen tehtävän, joka hänet oli tuonut Berliiniin.
Hän asteli huoneen läpi, heilutti nenäliinaansa ilmassa ja seisahtui
lasikaapin eteen, jossa oli puolitusinallinen pastorin piippuja. Siinä
hän ojensi kaulansa, ihaili ääneen piippuja ja teki eri kysymyksiä
niiden johdosta. Vihdoin hän sentään ryhtyi kertomaan juttuaan.

— Ajatelkaa siis… Eräänä sunnuntai-iltapäivänä olin

kävelyretkelläni. Herra kandidaatin piti pitää saarna. Meillä oli
todellakin yhteen aikaan kandidaatti… Astelen hitaasti tietäni
niittyjen ja vainioiden poikki, poimiskelen kukkia ja hyräelen virttä
Herran kunniaksi. En tiedä miten kauvan sillä tavalla lienen kulkenut.
Äkkiä kuulen kellojen soittavan kirkkoon. Nostan silmäni ja näen
edessäni kirkontornin. Herra Jumala, ajattelin itsekseni, kello on jo
kuusi ja iltajumalanpalveluksen pitää alkaman. Näen useiden
talonpoikien kiiruhtavan sisään Jumalan huoneen ovesta… Riennän
sakaristoon. Kirkonpalvelija, vanha Ebel, nostaa hyvin kohteliaasti
minulle lakkiaan. Mitä kummaa, ajattelen, kuinka tuo vanha Ebel on
minun kirkossani! Sukasen kiireesti puvun ylleni ja ihmettelen, miten
se yöllä on käynyt niin pitkäksi. Sitte astuin saarnastuoliin.
Kirkonmeno oli juuri alkanut. Raamattu oli auki ja sen päällä
kirjoitettu saarna. Tekstinä oli Johanneksen yhdestoista luku,
kahdeskymmenesviides ja kahdeskymmeneskuudes värssy. En
eläessäni ole niin kauniisti saarnannut. Vanhan talonpojan silmistä
saarnastuolin alla valuivat kyyneleet. Vasta kun olin saarnannut
loppuun, huomasin erehdykseni. Missä veli Krause sitte on? kysyin
Ebeliltä. Tämä katsoo minuun hämmästyneenä ja vastaa: mutta
tietäähän herra pastori toki — että herra Krause tunti sitte on saanut
halpauksen. Mehän lähetimme hakemaan herra pastoria… Minä
tietysti en tietänyt mistään… Niin, rakkaani, ihmeitä tapahtuu! Se oli
niinsanoakseni Jumalan sormi, joka minua johti.

— Tai ehkä mieluummin sattuma, herra pastori, keskeytti hänet

Konrad, — tai niinkuin jo itse mainitsitte hyvä seuraus
hajamielisyydestänne.

— Kuinka te, herra tohtori, voitte puhua sattumasta! Kaikkia

teitämme johtaa Jumalan käsi. Ja Hän se oli, joka vei minut orvoksi
jääneen seurakunnan luo juuri silloin, kun siellä sielunhätä oli
suurimmillaan. Hän joka vaikutti Kristuksen ihmetyöt, vaikutti
minunkin ihmetyöni!

Viime sanat lausui hän niin lujalla totisuudella, että kaikki hymy,
joka kertomuksen kestäessä oli noussut kuulijoiden kasvoille, paikalla
katosi.

Vanha Baldus, joka tunsi Bläselin lapsellisen hurskaan luonteen,

tahtoi jo edeltäkäsin estää keskustelun syntymisen asiasta. Hän antoi
sentähden pojalleen viittauksen ja virkkoi kiireesti:

— Älkäämme tutkiskelko noita viimeisiä tapahtumia, älkäämme

ruvetko niin julkeiksi, että luulemme voivamme ne ratkaista.

Maalaispappi loi äkkiä Konradiin epäluuloisen katseen. Hän oli

pannut painoa "sattumaan" ja se sai hänet miettimään. Konrad taas
ajatteli itsekseen: hänkin kuuluu tuohon joukkoon, jonka ainoana
soihtuna on sana; mutta hän on niitä yksinkertaisia, jotka ovat yhtä
herttaiset kuin vaarattomat.

Bläselin hyvä tuuli palasi piankin. Hän kertoi pilajuttuja

talonpojista, kuvaili heidän hyveitään ja paheitaan, selitti suhdettaan
erääseen maatilanomistajaperheeseen, kreivilliseen herrasväkeen;
puhui sitte eräästä riidasta, joka hänellä oli ollut konsistoorin kanssa
ja vihdoin jänisjahdista, jossa hän ensi ja ainoan kerran eläissään oli
ollut mukana.

— Niin, uskotteko rakkaani — minäkin sain yhden hengiltä. En

tosin ampumakoneella. Herra varjelkoon sellaisilta! En koskaan ole
saanut murha-asetta laukaistuksi. Mutta espanjalaisella ruo'ollani sen
löin kuoliaaksi… Se oli nimittäin jo haavoitettu ja linkutti vastaani,
niinkuin mikäkin raukka. Silloin pidin velvollisuutenani vapauttaa sen
vaivoistaan. Se lahjoitettiinkin sitte minulle muistoksi. Mutta sitä ei
kestänyt kauvan, eikö totta Agata?

— Kyllä, eno kulta. Urotyösi sai paistinpannussa viimeisen

kolauksensa… Mutta tämän merkillisen elävän nahka säilytetään
meillä vielä tänäkin päivänä, vastasi hän leikillisesti.

Kaikki nauroivat, eninten tietysti maalaispappi;

hajamielisyydessään hän samassa tarttui Hedvigin lasiin, joka vielä
oli aivan täynnä ja vei sen viattomasti huulilleen. Vanha Baldus, joka
tämän huomasi, käytti ensi tilaisuutta poistaakseen erehdyksen,
ennenkuin se tuli ilmi.

— Apteekkari häijyydessään julisti minut päivän sankariksi, päätti

Bläsel metsästysmuistelmansa. — Sellaista se on kun ihminen
poikkeaa
Herran tieltä.
 Kaikesta päättäen, oli viini hiukan noussut hänen päähänsä. Hän
istuutui sohvaan talon isännän viereen ja pian olivat molemmat
vaipuneet keskustelemaan menneistä ajoista. Voimakkaana kaikui
maalaispapin bassoääni. Vihdoin tuli hän puhuneeksi pojastaan —
siihen asti oli hän tahallaan karttanut sitä: hän ei ollut tahtonut
häiritä mielialaa.

— Kaksi vuotta sitte hän kirjoitti minulle ja kertoi tappelevansa

onnettoman rakkauden kanssa. Se kalvoi hänen sydäntään. Ei hän
koskaan saisi asettuneeksi rauhalliseen pappilaan… Hän on aina ollut
rauhaton sielu. Naisella on sentään suuri valta ihmisten yli.

Silloin nousi Agata, ja astui huoneen toiseen päähän, jossa

kulmapöydällä oli joukko isoja valokuva-albumeja.

— Sallittehan, herra pastori? kysyi hän, ottaen yhden niistä

käteensä ja istuutuen pieneen nojatuoliin.

— Tietysti, neiti, vastasi Baldus. — Jos tahdotte, niin voi poikani

teille selittää sisällön.

Konrad oli kiiruhtanut avaamaan lukkoa, jota Agata turhaan oli

koettanut saada auki. Sitte hän istuutui vastapäätä häntä ja ryhtyi
innokkaasti asiaan.

Maalaispastori loi heihin katseensa ja virkkoi matalalla äänellä:

— Hän, tyttö tuolla se on, johon hän on pikiintynyt… mutta hän ei

koskaan ole voinut kärsiä häntä… Mitäs sille mahtaa.

Hän laski kädet ristiin vatsansa päälle, ja sulki, viinistä ja matkasta

väsyneenä, silmänsä, kunnes hän äkkiä rupesi aivastamaan
sellaisella voimalla ja kestävyydellä, että kolminkertainen "kost'
Jumal'" kaikui häntä vastaan. Tämä sai hänet taasen hyvälle tuulelle.

Albumissa, jota Agata selaili, oli suurimmaksi osaksi pappeja.

Konrad mainitsi hänelle muutamia nimiä, mutta huomasi, että häntä
oikeastaan vähän huvitti koko tuo hurskas seura.

— Ei ainoitakaan hauskoja kasvoja, huomautti hän kerran. —

Minusta ei saarnaaminen oikeastaan näy kaunistavan ihmisiä… Onko
teidän kuvanne täällä? lisäsi hän kiireesti ikäänkuin hämmentääkseen
sanojaan, koskei hän tietänyt minkä vaikutuksen ne tekisivät. Konrad
näytti hänelle muutamia kuvia itsestään miehenä, ylioppilaana ja
poikana. Agata katseli niitä tarkkaan, mutta ei sanonut mitään.
Näiden kuvien rinnalla oli kalpean, laihan pojan valokuva; katse oli
kirkas ja suun ympärillä taistelunhaluinen piirre. Varsinkin herättivät
uljaasti kaartuvat huulet katsojan huomion.

— Hänet te kai tunnette, neiti, sanoi Konrad. — Serkkunne, jota

juuri olette etsimässä.

— En, en häntä ensinkään tunne, vastasi neiti välinpitämättömästi

ja niin tahallisen kylmästi, että Konradin täytyi se huomata.

— Omituista, että tuolla portailla juuri tulin häntä ajatelleeksi,

puhui Konrad taasen. Sitte hän, hänen kehoittamattaan, kertoi
kohtauksen komerossa.

— Se on aivan hänen kaltaistaan, virkkoi neiti lyhyesti, selaillen

lehtiä. — Kyllä hän osasi jos jotakin!… Kun hän oli ylioppilas ja tuli
lomalle kotiin, olin silloin vielä lapsi, mutta muistan vallan hyvin
kuinka hän saarnasi koko maailmalle. Yksin karja ja paimenet niityllä
eivät saaneet olla rauhassa häneltä. Meille tytöille hän usein näytteli
saatanaa. Paimenille lupasi hän synninpäästön ja siunasi heidät,
kunhan he vain antoivat hänelle perunoita, joita olivat paistaneet
hiiloksessa… Usein teki hän tilapäisiä runojakin. Ja kerran kun
kaivettiin perunoita, niin hän aukealla pellolla vihki piian ja rengin ja
piti heitä sitte miehenä ja vaimona ja käski lähtemään kotiin… Hän
oli todellakin aika heittiö ja sopi yhtä hyvin papiksi, kuin minä
nunnaksi.

— Vai ettekö sopisi siksi, naurahti Konrad, jonka mielestä siinä

suoruudessa, jolla hän kaikki kertoi, oli jotakin kietovaa.

— En, en laisinkaan, vastasi hän hiljaa hymyillen ja sulki albumin.

— Teillä on kai hyvin vapaat mielipiteet, herra tohtori? kysyi hän
äkkiä ja odottamattomasti.

— Mistä te sen päätätte? Mitä te yleensä kutsutte vapaaksi?…

Tarkoitatte kai pappina?

— Tietysti pappina! — Agata tuli hiukan hämilleen ja jatkoi sitte:

— ajattelin vain siksi että te puolustitte sattumaa enoani vastaan.
Olen nimittäin samaa mieltä kuin te… Sitäpaitsi en usko ihmeisiin. Se
on sentään vain mielikuvitusta ja mielikuvitus pettää meidät kaikki.
Kuinka usein jo olen enoni kanssa riidellyt Jumalan käden
viittauksista, mutta hän vannoo uuden testamentin kautta… Kas,
minä huomasin juuri äsken kuinka hän hajamielisyydessään joi viinin
sisarenne lasista. Nyt hyvä Jumala rankaisee häntä vaivuttamalla
hänet uneen. Onhan se ihan luonnollinen asia.

Maalaispappi oli todellakin nukkunut, pää kallellaan ja kädet

ristissä. Pastori Baldus ei häirinnyt häntä, hän oli ottanut
sanomalehden ja syventynyt sitä lukemaan.
 Konrad ja Agata jatkoivat keskusteluaan, alennetuin äänin.

— Mutta palataksemme asiaan, alkoi neiti. — Isänne kertoi meille

eilisiltaisesta menettelystänne. Ja Hedvig neiti kertoi minulle kaikki
mitä siellä tapahtui. Se teki minuun suuremmoisen vaikutuksen.

— Todellako?

— Aivan varmaan… Te mahdatte ajatella hirveän vapaasti, kun

uskalsitte käyttäytyä sillä tavalla. Nimittäin herra hovisaarnaajaa
vastaan! En häntä persoonallisesti tunne, mutta hän näyttää minusta
niin kauhealta. Jumalan palvelijan pitää toki opettaa rakkautta.
Ainakin minun mielestäni… Tiedättekö, olisin tahtonut nähdä heidän
kasvonsa, kun tyttöraukka tuotiin esiin. Siitä tulisi hyvä kuva — minä
nimittäin maalaan, lopetti hän juttunsa, jonka hän yhdessä
hengenvedossa oli ladellut. — Mutta katsokaappa, isänne on
seurannut enon esimerkkiä.

Vanha Baldus ei ollut kestänyt raskasta viiniä, jota ei pitkiin

aikoihin ollut ollut hänen pöydällään. Sanomalehti oli pudonnut
hänen kädestään, turhaan oli hän taistellut vanhuutta ja heikkoutta
vastaan.

— Voi noita hyviä sieluja! Antakaamme heidän levätä rauhassa!

kuiskasi Agata. — Täällä teidän kanssanne on aika hauska, alkoi hän,
jotakin sanoakseen, kun keskusteluun oli syntynyt ikävä vaitiolo.

Suuri kolmiakkunainen huone oli salin kaltainen ja teki todellakin

mitä miellyttävimmän vaikutuksen. Siellä vallitsi menneitten
vuosikymmenten henki. Eriskummallisilla arabeskeilla kirjaellut
tapetit olivat haaltuneet, malli uutimissa vanhanaikainen, huonekalut
epämuodikkaat, kömpelöt; kuvat olivat kapeissa kehyksissä ja
värittömälle matolle oli kirjaeltu paimenleikki Watteau'n tyyliin. Mutta
kaikki esineet kuuluivat mitä likeisimmin yhteen, toista ei saattanut
ajatella ilman toista. Yksin laatikontapainen soittokonekaan
takaseinällä ja sohvan yläpuolella riippuvat kankeat öljymaalaukset,
jotka kuvasivat pastoria ja hänen rouvavainajaansa nuorena
avioparina, eivät voineet kuin kohottaa viehätystä tuossa
kokonaisuudessa.

Hetken pakinoivat Konrad ja Agata vähäpätöisistä asioista. Kun he

vaikenivat, kuului ainoastaan suuren seinäkellon tasainen
tikuttaminen ja molempien nukkuvien hengitys. Silloin tällöin vieri
kadulla vaunut, saattaen talon heikosti vapisemaan. Tuohon kulmaan
oli Hedvigin tapana vetäytyä, kun hän oli pahoilla mielin. Ikkunan
ääressä seisoi englantilainen keinutuoli; Agata istuutui siihen ja alkoi
hiljaa sitä liikutella.

— Kuinka hyvä tässä on kiikkua. Minun pitää pyytää, että eno

minullekin hankkii tällaisen, sanoi hän, painaen silmiään umpeen ja
nojaten päätään taappäin. Muutaman hetken saattoi Konrad silloin
häiritsemättä ihaella hänen vartalonsa hienoja piirteitä. Koko hänen
olentonsa henki iloisaa nuoruutta. Ja kuitenkin tuntui hän olevan
paljon kehittyneempi ja naisellisempi kuin tytöt tavallisesti ovat
hänen iässään. Korkeintain saattoi hän olla kahdenkymmenenkolmen
vanha. Äkkiä Konradista tuntui siltä, kuin hän jo kauvan aikaa olisi
katsellut noita kasvoja, kuin hän jo monta päivää tällä tavalla olisi
istunut hänen rinnallaan — eikä vasta neljännestunnin.

— Jos tietäisitte, kuinka meillä nyt on ikävää, katkasi Agata

vaitiolon. — Ne muutamat ihmiset joitten kanssa seurustelemme
ovat oikeita poroporvareita. Ja minä niin rakastan seuraelämää.
Älkää käsittäkö minua väärin. En tarkota suurta seuraa, vaan pientä
piiriä, jossa voi viihtyä… Järjellinen keskusteleminen on sentään
verrattoman hauskaa. Isäni siitä paljon piti… Huh, kuinka tyhmiä
ihmisiä olenkaan oppinut tuntemaan tanssiaisissa ja iltamissa! Kaksi
vuotta sitte asuin nimittäin Dresdenissä tätini luona, joka nyt
myöskin on kuollut. Kuusi vuotta olin siellä.

Hän kertoi sitte kasvatuslaitoksesta, jonka johtajatar täti oli ollut,

perheistä, joissa hän oli seurustellut ja kaikellaisista muista asioista.
Tämän kaiken hän teki erittäin hauskasti, äänellä, joka hyväili
korvaa.

Äkkiä hän vaihtoi puheainetta.

— Joko olette pitänyt tulosaarnanne? Isänne kertoi, että teidät

vasta hiljan on kutsuttu tänne.

— Huomisesta kahden viikon taa tulen astumaan saarnastuoliin.

— Silloinhan minäkin olen tilaisuudessa kuulla teitä.

— Viivyttekö todellakin täällä niin kauvan? kysyi Konrad

hämmästyneenä.

— Minulla on nimittäin vielä serkku, isän puolelta, joka on täällä

naimisissa… Hän on kauvan sitte jo pyytänyt minua luokseen.

— Voisittehan muuten asua täällä isäni luonakin… Sisareni

varmaankin koettaisi tehdä kaikki jotta aika kuluisi teiltä niin
hauskasti kuin suinkin. Olen vakuutettu siitä, ettette voisi tehdä
hänelle suurempaa iloa.

Kiireesti oli hän sanansa lausunut. Hänet oli vallannut halu vielä
nähdä tuo tyttö, usein jutella hänen kanssaan yhtä lapsellisen
hauskasti kuin tänään.

Agata kiitti ystävällisesti pyynnöstä, mutta sanoi valitettavasti jo

luvanneensa sinne. Seuraavassa hetkessä astui Hedvig huoneeseen,
löi kätensä yhteen ja huusi kovalla äänellä:

— Saisinko pyytää herrasväkeä…

Kun hän huomasi nukkujat, katui hän varomattomuuttaan, tosin

liian myöhään. Vanha Baldus hieroi jo silmiään ja maalaispappi
hypähti niin korkealle ilmaan kuin hänen ruumiinsa vain salli;
hämmästyneenä katseli hän ympärilleen.

— Luulenpa olleeni niin hävytön, että nukahdin. Pyydän anteeksi…

Mutta siinä näette, mitä hajamielisyys saa aikaan! Luulin todellakin
istuneeni kotona omassa nojatuolissani ja nöyränä sulkeneeni
silmäni Jumalan edessä. Niin, antakaa anteeksi, rakas Baldus, jos
voitte… Herra Jesukseni! Tekin taisitte nukahtaa. Silloinhan minä vain
puoleksi olen loukannut vieraanvaraisuutta.

— No, vähemmin olemme ehtineet tehdä syntiä, lausui vanhus.

He hymähtivät molemmat tyytyväisesti, nousivat ja oikaisivat

jäseniään. Kaikki muutkin olivat mitä parhaimmalla tuulella. Pöytä oli
katettu viereiseen huoneeseen. Vierasten kunniaksi oli Hedvig
ottanut esille hopea-astiat ja järjestänyt kaikki erittäin kauniisti; hän
istui molempien vanhojen välissä, Konrad oli Agatan vasemmalla
puolella. Tyhjä tuoli oli Agatan ja hänen enonsa välissä. Keitto oli jo
pöydällä ja Bläsel oli vasta päässyt lausumasta sanoja: "Jumala,
siunaa ruokahalumme", jonka hän teki kädet ristissä, kun kuului
kova soitto. Julius tuli todellakin, vaikka hän ensin oli kieltäytynyt.
Mutta Hedvig olikin voittanut vastenmielisyytensä ja itse lähtenyt
kutsumaan häntä. Viime aikoina oli Julius käynyt täällä hyvin
harvoin, ja kuitenkaan ei kukaan ollut niin kiitollinen hänen tulostaan
kuin isä. Ukko nousi vaivalloisesti ja painoi sydämmellisesti hänen
kättään. Hänen kasvoiltaan loisti todellinen riemu.

Julius ja Bläsel olivat ennestään tutut. Kun he olivat tervehtineet

toisiaan ja Agata oli esitetty pastori Juliukselle, istuuduttiin taas
pöytään. Maalaispappi ei kauvan kursaillut, vaan kävi rohkeasti
ruokien kimppuun ja ylisteli paistin hyvyyttä niin että Hedvig oikein
tuli hämilleen. Se vaikutti Juliukseen niin, että hän, vaikka vasta oli
syönyt vahvan suuruksen, seurasi Bläselin esimerkkiä. Kaikessa
hiljaisuudessa täytyi hänen myöntää, ettei Hedvig ollut paljoakaan
jälellä Klaudinan kyökkitaidosta.

Keskustelu liikkui vähäpätöisissä asioissa, kunnes se äkkiä kääntyi

Josefaan. Konrad ei ymmärtänyt, miten se oikeastaan tapahtui,
mutta äkkiä hänen veljensä kurottautui pöydän yli ja virkkoi hänelle
kovalla äänellä, suoraan silmiin:

Se oli valheellinen, kiittämätön olento, jonka kuletit taloomme!

—…
Ajattele, hän on jo ehtinyt varastaa.

— Johdattakoon hänet hyvä Jumala oikealle tielle… Onko se

mahdollista, onko se mahdollista, herra pastori! huudahti Bläsel. Hän
pelästyi niin, ettei hän ollut saada niellyksi sitä suurta palaa, jonka
hän juuri oli ottanut.

— Niin se on, jatkoi Julius, kiihkeästi leikellen hanhenjalkaa. — Ja

sitäpaitsi on hän niin paatunut, ettei hän myönnä sitä. Se on pahin
kaikesta.
 — Mitä hän sitte on varastanut? kysyi Konrad, joka,
hämmästyneenä veljensä sanoista, oli jäänyt häneen katsomaan.

— Emme vielä tiedä mitä kaikkia. Minulta puuttuu pieni kuva.

Eihän se ollut suuriarvoinen, mutta se suututtaa sentään… Ja neiti
Schaff sanoo kaipaavansa rannerengasta. Tietysti emme ole mitään
löytäneet! Kuka tietää mihin hän on kätkenyt tavarat!… Muuten olen
saanut hänestä mitä huonoimpia tietoja.

— Voi tämän maailman synnillisyyttä! virkkoi taaskin

maalaispastori kohottaen lasinsa ja juoden Hedvigin maljan.

— Mutta voimmehan kahdenkesken puhua siitä enemmän, sanoi

Julius uudestaan.

Konrad oli niin kummissaan, ettei hän voinut muuta kuin ääneti
nyökäyttää päätään; hän pysyi harvapuheisena, yksin
vieruskumppanittarelleenkin. Vihdoin katosi häneltä ruokahalu.
Olisiko hän niin kokonaan erehtynyt? Äkkiä muistui Klaudina hänen
mieleensä. Kunhan ei hän vain olisi vaikuttanut asiain kulkuun?
Konrad ei häneen luottanut, vaikka veli olisi kehunut häntä tuhat
kertaa enemmän kuin tänään aamupäivällä.

Kun oli noustu pöydästä, kävi hän taas puheliaammaksi. Kahvit

juotiin suuressa huoneessa. Maalaispappi poltti sikaaria ja keskusteli
Juliuksen kanssa kaupunginlähetyksestä. Hedvig ja Agata istuivat
Hedvigin lempinurkassa, jutellen puvuista; he olivat jo tulleet hyviksi
ystäviksi.

Vanha Baldus veti äkkiä Konradin syrjään ja kuiskasi hänelle:

 — Uskotko sinä nyt tuota?… Se naishenkilö siellä, se on keksinyt
koko jutun.

— Saattaa olla, isä. Asiaa täytyy likemmin tutkia.

Hän odotti hetkeä, jolloin Julius lakkaisi keskustelemasta

maalaispapin kanssa. Mutta kun se vihdoin tapahtui, niin Juliukselle
äkkiä tuli kova kiire: hänen täytyi välttämättömästi lähteä pois, niin
paha kuin olikin, ettei hän nyt voinut jatkaa keskustelua tuosta
ikävästä asiasta; hän pyysi Konradia seuraavana päivänä heti
jumalanpalveluksen jälkeen tulemaan luokseen: hänellä oli tärkeä
asia kerrottavana. Mahdotonta oli olla huomaamatta, että hänen
käytöksensä oli kylmä: hän ojensi tuskin kätensä veljelleen
jäähyväisiksi. Jotakin erinomaista oli mahtanut tapahtua.

— Mihin lapsi sitte nyt joutuu? kysyi Konrad vihdoin.

— Hän jää, kaikesta huolimatta, meille. Jota suurempi synti, sitä

suurempi velvollisuus koettaa sitä voittaa, vastasi Julius. Sitte lausui
hän kaikille jäähyväiset, kehoitettuaan sentään ensin Bläseliä
käymään itseään tervehtimässä.

Sinä hetkenä Konrad todellakin ällistyneenä katsoi häneen; hän ei

ymmärtänyt veljensä sanoja enempää kuin hänen
menettelyänsäkään, puolen tunnin kuluttua hänkin lausui jäähyväiset
"näkemiin asti".

Hänellä oli tärkeä mentävä.

Kymmenes luku.
 Tohtori Baldus läksi eteläistä etukaupunkia kohti. Taivaalle
kerääntyi synkkiä pilviä; se pani ihmiset kiiruhtamaan. Mutta hän ei
ajatellut uhkaavaa ilmaa, vaan astui erityistä kiirettä pitämättä
katujen halki; hän oli ajatusten vallassa, jotka suuresti häneen
koskivat. Eilispäivästä oli hän kokenut paljon ja oppinut tuntemaan
ihmeellisiä ihmisiä!

Suuret sadepisarat alkoivat kostuttaa maata, hän ei sitä

huomannut; ne suurenivat ja enenivät, mutta yhä hän hitain askelin
asteli, kädessään kokoonkääritty sateenvarjo ja ajattelematta
silinterihattuaan. Oli vielä valoisaa. Taivaanrannalta lankesi kalpea
hohde vastapäätä olevalle taloriville, tehden rakennukset ja
ohikulkijat oudon värisiksi. Tuo vihreähtävä valo näytti tulevan tänne
vieraasta maailmasta. Äkkiä särki aurinko päättäväisesti pilvet: kylmä
valo katosi ja lämmin hohto peitti talot, kadut ja ihmiset. Kaikki päilyi
punertavassa valossa, sadepisarat kiilsivät sulan hopean lailla.

Ja niinkuin Berliini, joka päiväkausia oli kahlannut harmaassa

liassa, muutamassa minuutissa taaskin alkoi hymyillä, niin Konradkin
äkkiä ilomielin silmäili eteensä. Hän ajatteli maalaispappia ja Agataa.
Vanha Bläsel oli epäilemättä erinomainen ihminen — suuri lapsi, jolle
täytyy antaa kaikki anteeksi ja joka pitää uskoa makoisena
mantelina, josta ihminen vielä vanhoilla päivilläänkin saa virvoitusta.
Hän teki kaikki Jumalan nimessä: saarnasi, makasi, söi, joi, nuuskasi.
Ja oli talonpoikiensa luona onnellinen ja tyytyväinen. Viatonta
kristinuskoa — viatonta kuin lapsen laverteleminen! Jumalan
ainainen avuksihuutaminen vakuutti synninpäästön jo edeltäkäsin…

Ja kuitenkin hänkin keskitti kaikki sanaan. "Puhu talonpojille

Kristuksen ihmetöistä, uhkaa heitä iankaikkisella kadotuksella, anna
heille määrätyllä ajalla Herranehtoollista ja mene sitte kotiin, juo
viiniäsi, syö tarpeeksi paistia, polta piippuasi ja nauti sielusi rauhaa".
Sama ammatti kuin kaupungissa! Sillä erotuksella vain, että siellä
puhtaassa, voimakkaassa ilmassa tuli paljon terveemmäksi.
Henkisessä elämässä ei saattanut huomata mitään erotusta; se pysyi
aina epäilyttävänä. Sitä johti sama vanha tunnussana, jota käyttivät
kaikki Herran viinitarhassa toimivat: "Jumala, anna minulle leipää,
niin rupean palvelijaksesi". Se oli siis lopultakin sama vatsakysymys,
jonka sanottiin villinneen nuo jumalattomat ateistit ja vapaa-
ajattelijat.

Mutta tuolla leikkisällä maalaispastorilla, joka ei koskaan ollut

oppinut tuntemaan elämänsä murhenäytelmää, oli muuan etu, joka
tosin ei millään tavalla kuulunut hänen ammattiinsa: hänellä oli soma
sisarentytär, jonka Konrad tänä hetkenä tunnusti ihanaksi tytöksi.
Hänessä oli huumoria, ja se merkitsee paljon, kun sitä on naisessa;
sitäpaitsi tuntuivat hänen mielipiteensä sangen järkeviltä, hän piti
pienistä seurapiireistä: hänestä saattoi ehkä tulla erinomainen —
papin-rouva.

Äkkiä Konrad omasta mielestäänkin tuntui eriskummalliselta

ihmiseltä: hänhän kulki ajatuksissa, jotka eivät suinkaan olleet
kaukana naurettavuudesta. Ei puuttunut paljonkaan ennenkuin hän
oli joutumaisillaan samalle koneentapaiselle tielle, jota hänen
veljensä niin levollisin, kylmin sanoin oli kuvaellut. Vaikkakin vain
ajatuksissa! Mutta ajatukset vaativat tavallisesti kiinteän muodon.
Siksi tuli pappis-onnen korkein määrä: avioliitto, lapset ja
viisikymmentäkaksi sunnuntaisaarnaa; lukuunottamatta ristiäisiä,
vihkimyksiä ja ruumissaarnoja. Alku isoon vatsaan kyllä jonakin
kauniina päivänä ilmestyisi itsestään; tietysti edellyttäen että siihen
oli taipumusta.
 Äkkiä hänen huomionsa kääntyi ulkonaisiin asioihin. Siinä missä
komea Leipzigkatu yhtyy Spitteltoriin, piti hänen pysähtyä. Täällä,
missä seitsemän katua ikäänkuin solmeutuvat yhteen, vallitsi
todellakin huumaava elämä. Pitkissä riveissä vieri vaunuja
lakkaamatta ohitse; jalkamiehet tuuppautuivat ja tungeskelivat
niinkuin muurahaiset; varsinkin sillä puolen toria, josta
Gertraudtenkatu jatkuu, venyi ihmisjoukko pitkäksi,
taukoamattomaksi ketjuksi. Ei näkynyt kuin pitkä liikkuva katto,
jonka sateenvarjot muodostivat.

Lyhtypatsaan ääressä seisoi köyhännäköinen vanha akka, turhaan

koettaen nostaa selkäänsä raskasta säkkiä. Sadat sen näkivät, mutta
astuivat välinpitämättöminä ohitse. Kaksi nuorta, narrimaisesti
puettua herraa oli miltei juoksemaisillaan hänet nurin; he törmäsivät
säkkiä vastaan, mutta jatkoivat matkaansa. Toinen heistä puhdisteli
suuttuneena päällystakkiaan. Konrad ei aikaakaan viivytellyt;
voimakkain käsin tarttui hän säkin alapäähän, mutta tottumaton työ
ei hänelle onnistunut; vasta kolmannella kerralla hän sai painon
nousemaan. Hämmästyneenä tuijotti akka häneen. Se oli nähtävästi
silinterihattu, joka häntä kummastutti. Soperreltuaan muutamia
sanoja kiitokseksi, läksi hän kammertamaan tietänsä. Tapaus oli
tietysti herättänyt huomiota. Useita henkilöitä, joiden joukossa
muutama keski-ikäinen poika, pysähtyi töllöttämään Konradia, naista
ja säkkiä, tuolla liikuttavalla uteliaisuudella, johon berliiniläinen aina
on valmis, kun hänen tielleen vaan joutuu jotakin, joka ansaitsee
katselemista. Tällä kertaa se ei ollut kompastunut hevonen eikä
juopunut — sitä enemmän kannatti tässä kuluttaa aikaansa.

Useat ohikulkevista katsoivat hämmästyneinä taakseen. Näytelmä

mahtoi siis olla tavallisuutta erinomaisempi. Nuori, hieno neiti
tuuppasi vanhempaa seurakumppaniaan käsivarteen ja virkkoi:
"katso nyt, äiti, tuota herraa ja naista. Kuinka hullua!" —"Varmaankin
englantilainen", tuli kuivaksi vastaukseksi.

Molemmat nauroivat ja läksivät tyytyväisinä tiehensä. Muuan mies

pudisti päätään, tuli katuojaan asti ja tarkasteli siinä Konradia
kantapäästä kiireeseen asti, poliisivirkamiehen ankaruudella: hän ei
mitenkään saanut auttajan ulkomuotoa ja äskeistä tapausta
sopimaan yhteen. Mutta Konradin poistuessa huusi muuan pojista
suurella äänellä: "tuo ei ollut täkäläisiä!" — "Taikka oli akka hänen
isoäitinsä", lisäsi siihen toinen. Hetkisen he vielä tarkastelivat
paikkaa, jossa säkki oli seisonut, alkoivat sitte korvia särkevällä
voimalla viheltää ja marssivat juhlallisesti asfaltin poikki.

Konrad astui tyynesti eteenpäin. Omasta mielestään oli hän tehnyt

aivan luonnollisen työn ja kuitenkin oli se hänen ympärilleen
saattanut kummastuneita naamoja; hän ei tuota ihmetellyt sillä
vahvistihan nykyajan yhteiskunta siten vain hänen mielipiteensä. Sen
kristillisyys esiintyi glasee-hansikkaissa. Yksinkertaisin
ihmisvelvollisuus, lähimmäisrakkauden ensimmäinen käsky, kaikki se
mitä Kristus oli käskenyt tekemään vaivaisille ja kärsiville, oli
loukannut noita ihmisiä, sentähden että se oli tapahtunut aukealla
kadulla. Siksi, että sen oli tehnyt henkilö, joka oli paremmissa
vaatteissa kuin naisraukka.

Astuessaan eteenpäin, rupesi hän äkkiä miettimään seuraavaan

tapaan: jos Kristus nousisi ylös ja paljain jaloin, risaisessa, köyhässä
puvussa, orjantappurakruunu väsyneellä, pitkien hiusten peittämällä
päällään, vaatimattomana ja nöyränä astuisi joukkojen halki
koputtamaan ovea, jonka takaa löytäisi lepoa…

Konrad kuuli jo mielikuvituksessaan joukon kiljunnan, pilkan ja

räikeän naurun; näki ihmisten kokoontuvan heittämään pilapuheita
ja solvauksia tuota kummallista olentoa kohti. Ruoskiminen ei tosin
tapahtuisi piiskalla, eikä kohtaisi ruumista, mutta sensijaan sielua,
mikä oli tuhat kertaa kamalampaa. Sitte seuraisi retki — ei
Golgatalle, vaan poliisiin. Huudot yksin olisivat samat kuin silloinkin:
"jos sinä olet Jumalan poika, niin auta itseäsi!"

Siinä sato tuhannestayhdeksästäsadasta vuodesta!

Tuo joukko se ei enään uskonut ihmeisiin. Ja kuitenkin niitä

opetettiin sille joka päivä, joka hetki; niille perustettiin uskonnon
taivaallinen rakennus; väitettiin maailman tulleen paremmaksi,
viisaammaksi, siveellisemmäksi. Vihdoin vedottiin kulttuuriinkin.

Niin, kulttuuriin! Oliko se tehnyt ihmiset onnellisemmiksi?… Kurjia

olentoja kulki hänen ohitsensa. Heillä oli kaikilla vain yksi maali:
päästä lähimmäisen ohi ja jokunen askel korkeammalle.

Konrad olisi varmaankin vielä hyvän aikaa antanut ajatustensa

kehittyä samaan tapaan, jollei hän olisi huomannut, että piti ruveta
etsimään taloa, jonne hän aikoi. Hän ei itse asiassa enään ollut
kaukana maalistaan. Käännyttyään seuraavasta kulmasta, tuli hän
pienelle kadulle, jossa lapsia kerrassaan vilisi; harvoin vain ajettiin
siitä rattailla. Ja tuo varmuus houkutteli lapset pois pihamailta. Koko
ajopenger oli kuin julkinen leikkikenttä. Nuo nelikerroksiset, samalla
värillä sivelletyt, yksitoikkoiset ja ikävät hyyrykasarmit näyttivät
suovan suojaa tuhansille pienille olennoille. He telmivät, huusivat,
juoksivat ja painiskelivat ikäänkuin oikein nauttiakseen syksyn
viimeisestä valonkatseesta, ennenkuin varustautuivat lepäämään
talviunessaan kivilaatikkojen sisällä.

Hän seisahtui leveän, siivottoman porttikäytävän eteen. Paljaat,

likaiset seinät täydensivät heti talon tekemää vaikutusta;
sisäänkäytävällä oli husinhasin joukko kylttejä osoittamassa
asujainten mitä erilaisimpia ammatteja. Siinä oli rohkeasti maalattu
saapas ja kenkä, joitten vieressä kohoili räikeän valkeiksi maalattuja
päällyspaitoja ja kauluksia. Varsinkin pistivät silmiin jättiläiskokoiset
sakset, jotka olivat maalatut keskelle paljasta seinää.

Alkoi jo hämärtää, jonkatähden Konradin oli vaikea löytää. Vihdoin

kysyi hän pieneltä pojalta, asuiko täällä muuan Jannusch?
Lapsilauma ympäröi hänet paikalla ja apua tarjoavia ääniä sinkoili
hänen ympärillään.

"Vai Jannuschilaiset? Ne asuvat tuolla toisen pihan perällä,

kellarissa"… "Hevostallin takana"… "Oikealla"… "Eihän, kuin
vasemmalla! Senkin kana siinä, minä sen paremmin tiedän!"

Keskenkasvanut tyttö tarjoutui viemään häntä. Ensimmäinen piha

oli hirvittävän likainen ja huonosti kivitetty. Ei ollut minkäänlaista
lyhtyä ja alakerran ikkunasta tunki valo vain pienestä lampusta, joten
tarkasti täytyi katsoa eteensä, ettei astuisi vesilätäkköihin, joita oli
suuri määrä. Toinen piha oli alamaata. Siellä näytti vieläkin
lohduttomammalta; kaksi suurta huonekaluvaunua oli tiellä.
Vaivaloisesti Konrad pujottelihe niiden sivutse; siinä hän vallan tarttui
likaan, ja jäi hetkeksi hämmästelemään miten ihmiset siitä yleensä
saattoivat kulkea. Vasemmalla oli todellakin hevostalli, jonka
avonaisesta ovesta tulvi inhoittavaa hajua. Lyhdyn himmeässä
valossa seisoi mies kiilloittamassa valjaita ja vihelsi siinä laulua. "Ol'
ennen mulla toveri, jonk' ei oo vertaista." Surumielisenä kaikui sävel
iltapimeällä. Tukevan hevostallin takana seisoi matala talo, ikäänkuin
rakennusmestarin köyhänä kaupanpäällisenä; kellarikerroksen
ikkunat olivat syvällä; yhdestä loisti heikko valo.
 — Kiitos, lapseni, sanoi Konrad ja astui alas portaita. Niissä oli niin
pimeä, että hänen kesken kaikkia piti sytyttää tulitikku, jottei
vahingoittaisi itseään. Vasemmalla näytti olevan jonkinlainen
pesutupa, sillä päällettäin oli ladottu joukko astioita. Etehinen, joka
ei ollut edes kalkittu, teki niin kylmän ja epäterveellisen vaikutuksen,
että Konrad ehdottomasti kauhistui. Oikealla oli ovi, jolle sangen
epäsäännöllisin piirtein oli kirjoitettu nimi "Jannusch". Nähtävästi oli
se asianomaisen oman käden työtä, sillä alkukirjainta koristi suuri
kiehkura.

Hän koputti oveen. "Se on auki", kuului heleä lapsenääni, jonka

jälkeen hän astui sisään. Asuntoon kuului kaksi huonetta, joista
toinen suurempi, toinen pienempi; ensimmäinen oli pimeä,
permannolla yksin oli valoviiva, joka tunki kamarin avoimen oven
läpi. Liketessään tätä ovea, kuuli hän kovaa kuorsaamista. Nukkuva
mahtoi olla täysikasvanut henkilö. Siitä välittämättä astui hän
suoraan eteenpäin.

— Hyvää iltaa, lausui hän puoliääneen, sulkien oven sisäpuolelta.

— Älä pelkää, lapseni, minä tulen Josefan luota katsomaan, kuinka
te voitte. Hän lähettää teille paljon terveisiä.

Nämät sanat lausui hän pienelle tytölle, joka saattoi olla

seitsenvuotias, ja joka vanhalla pöydällä, peitetyn ikkunan ääressä
krihvelitaululle koetti piirustaa malliksi kirjoitettujen kirjainten
mukaan. Kynttilänpätkä oli pistetty pullon suuhun. Tyttö pelästyi,
karkasi tuoliltaan ja pakeni huoneen etäisimpään kulmaan.
Äänetönnä, suu auki, silmät tuskaa täynnä tähdättyinä Konradiin,
pysytteli hän siellä; hänen piti uudestaan häntä rauhoittaa,
ennenkuin hän ujosti ojensi hänelle hentoisan, kuihtuneen kätensä.
Tuo pieni olento kapeine, läpikuultavine poskineen teki kummallisen
vaikutuksen; hänessä oli jotakin pikkuvanhaa, hän näytti rientäneen
vuosiensa edelle. Mutta ei kurjuuskaan ollut voinut himmentää
hänen piirteittensä hienoutta. Ikäisekseen oli hän tavattoman iso:
kasvanut korkeaksi kuin ansarin kukka, joka vähitellen uhkaa
menehtyä samalla paikalla. Hänen köyhä pukunsa ilmaisi jonkinlaista
puhtautta.

— Kutsunko minä isää? kysyi hän, tultuaan hiukan

tutunomaisemmaksi.

— Hänkö se tuolla kuorsaa?

— Niin, hän oli juonut liian paljon ja selviää nyt pohmelostaan.

— Entä molemmat toiset? Tarkoitan velipuolesi?

— August meni etsimään Josefaa ja Anton meni viemään isän

takkia panttilaitokseen. Emme ole syöneet mitään sitte kuin tänä
aamuna.

— Entä te kolme?

Konrad kääntyi katsomaan molempia pienempiä lapsia, jotka

makasivat perällä.

— Minä keitin meille vesisoppaa. Oli vielä vanhaa ruis- ja

vehnäleipää.

— Sinäkö keitit? Aivan yksin?

Hänen piti nauraa tuota täysikasvaneen ihmisen totisuutta, jolla

tyttö lausui tunnustuksensa, vaikka se häntä niin syvästi liikutti.
 — Niin, minä yksin, spriikeittiöllä. Josefa on opettanut. Sitäpaitsi
minulla vielä oli jauhoja ja maitoa. Maidon lainasin. Ja jollette sitä
kellenkään kerro — hän alensi äkkiä äänensä kuiskaukseksi — niin
kerron teille, että minulla vielä oli kaksi sokeripalaakin, joista toinen
oikein suuri. Eilen lähtiessään Josefa ne minulle antoi. Kenenkään
näkemättä… Noille muille ei sitä saa sanoa. Mutta minä olinkin hyvin
piiloittanut ne. Vanhan romun alle. Olisivat kauvan saaneet hakea.

Tyytyväisesti hän itsekseen naurahti. Pieni urostyö näytti tuottavan

hänelle suurta huvia.

— Vai niin. Sinähän sitte oletkin aika kyökkitaiteilija, puhui Konrad

iloisesti, asettaen hattunsa ja sateenvarjonsa pöydälle. — Muuta ette
siis ole syöneet? lisäsi hän.

— Eikö sitä ole siinä? hämmästeli tyttö. — Minä jaoin sen kolmeksi
kerraksi. Ja jälellä on vielä aika joukko. Herätän heidät pian,
nimittäin Emilin ja Marian — ennenkuin toiset tulevat kotiin ja isä
herää. Sitte saatte nähdä kuinka sitä syödään.

— Mutta etkö mielelläsi söisi jotakin muutakin? kysyi Konrad, joka

oli istuutunut tuolille ja ottanut tytön polvelleen.

— Kyllä. Ja onhan meillä aina muutakin syömistä, kun Josefa taas

tulee. Ja hän tulee varmaan, minä sen tiedän.

— Kuinka sinä sen sitte niin varmaan tiedät?

— Olen rukoillut hyvää Jumalaa — äsken kun pikku Maria oli

suonenvedossa. Hänelle tulee nimittäin hampaita ja silloin minä
häntä kanniskelen sylissäni, kunnes tuska on ohitse. Niin, ja silloin
minä rukoilin hyvää Jumalaa, että hän oikein pian antaisi Josefan
tulla. Ja minä tiedän, että hän hänet meille lähettää. Miksi Josefa
sitte meidät jättäisi? Emmehän ole tehneet mitään hänelle.

Konrad tuli hyvin liikutetuksi. Tuossa pienessä olentoraukassa oli

jotakin, jota turhaan olisi saanut hakea tuhannesta täysikasvaneesta.
Hätä ja raakuus, nuo köyhien huonot kasvattajattaret, eivät olleet
saaneet ryöstetyksi uskoa lapsen mielestä; kokeneen henkilön lailla
hän ruokki ja hoivaili pienokaisia. Sinä hetkenä kuvitteli Konrad
hänen olevan kolme kertaa vanhemman henkilön, jota hänen piti
kohdella kunnioituksella, niinkuin oikeaa emäntää. Puhdas
jumalanpelko noiden paljaiden seinien sisäpuolella vahvisti häntä.
Hän tarttui molemmin käsin lapsen päähän ja painoi suudelman sen
otsalle.

— Rukouksesi on kuultu, lausui hän hellästi. — Te saatte pian

nähdä
Josefan.

— Kuka te sitte olette? kysyi lapsi äkkiä.

— Olen pappi.

— Oi, pappiko? — Hän astui muutamia askeleita taappäin ja

katseli häneen, kädet ristissä, suurin, tarkkaavaisin silmin. — Oikea
pappi kirkosta? jatkoi hän.

— Niin, oikea pappi, vakuutti Konrad, jota kysymys suuresti huvitti.

— Mutta minä olen sitäpaitsi satujen hyvä haltia, joka aina tuo
ihmisille jonkun lahjan. Kas, tuossa saat kokonaisen taalerin. Sillä
sinä heti voit ostaa mitä tahdot, tarkoitan leipää, kahvia, sokeria,
makkaraa, kinkkua… Tottahan sinä tunnet paikat, mistä saa. Otappa
nyt koppa ja lähde. Minä hoidan sillaikaa pikku siskoja. Kunhan
isäpuolesi nyt herää, niin puhun järkevästi hänen kanssaan. Sitte
sinun ei enään tarvitse piiloittaa sokeriasi.

Tyttö ei liikahtanut paikalta; hetken hän silmillään seurasi hänen

kätensä liikkeitä: kuinka hän avasi kukkaron ja otti rahan peukalon ja
etusormen väliin, laskeakseen sen sitte pöydän kulmalle. Sitte hän
kummastunein silmin taas katseli häntä itseään. Konrad luuli tuon
arvaamattoman rikkauden tehneen hänet niin sanattomaksi. Mutta
äkkiä hän hätäisesti virkkoi:

— Jos te olette pappi, niin te kai olette Josefan isä?

Erityisellä mielenkiinnolla Konrad nyt silmäili lasta; hän tahtoi

tietää, oliko tuo pelkkä mielikuva, sellainen joita lapsilla usein on.

— Kuinka sinä sitä ajattelet? alkoi hän taas. — Onhan isänne jo

aikoja sitte kuollut… Lähde nyt vaan, äläkä viivy kauvan.

— Ei, ei, jatkoi tyttö varmasti, huomaamatta hänen käskyään. —

Koko aamupäivän ovat he tuolla jutelleet siitä, että Josefan isä oli
pappi. Anton huusi sen korvaani, suututtaakseen minua. Hän sanoi,
että jos Josefa hänet löytäisi, niin meille kaikille koittaisi hyvät
päivät… August läksi silloin paikalla liikkeelle etsimään hänen
isäänsä. Mutta isä Jannusch sanoi, että meidän kaikkien nyt hyvin
ahkeraan pitää lukea raamattua, niin ihmiset tulevat tuomaan meille
leipää… Mutta ehkä Josefa todellakin on löytänyt isänsä, eikä
tulekkaan takaisin. Voi voi, voi voi!

Itku nousi hänen kurkkuunsa, mutta hän tukahdutti sen. Hän

kaivoi sormet syvälle silmiin; pari kertaa värähti huulet
suonenvedontapaisesti.
 Konrad ei tietänyt, minkätähden kummallinen ajatus äkkiä karkasi
hänen päähänsä; naurettava ajatus! Mutta se oli tullut niin
välittömänä, ettei hän päässyt siitä vapaaksi; se oli tullut salamana
ja sattunut häneen. Lapsi oli varmaankin kertonut vain sen, minkä se
oli kuullut. Ja sen viime sanat eivät tietysti olleet kuin pelkkää
mielikuvitusta; se oli ilmaissut pelkonsa siitä, että Josefa nyt
todellakin olisi löytänyt isänsä ja siten jättäisi heidät. Mutta
sanottiinhan usein, että lapset tietämättään lausuvat totuuden.
Kuinka kummallista! Ja samalla, kuinka tyhmää uskoa siihen!

Hän nousi ja alkoi astella edestakaisin. Köyhyys löyhkäsi tuossa

kurjassa huoneessa. Mutta vasta herännyt ajatus oli pannut hänen
mielensä niin kuohuksiin, että hän miltei unohti ympäristönsä ja
täällä maan alla, kaukana Berliinin loistosta, muutamaksi hetkeksi
vaipui itseunohduksen mielentilaan, joka aina seuraa
odottamattomia tapauksia. Mielikuvitus ja todellisuus sulivat yhteen
ja synnyttivät hänen silmiensä eteen ruman kuvan, joka oli puoleksi
totta, puoleksi valhetta.

Äkkiä kuului viereisestä huoneesta pitkiä, äänekkäitä haukotuksia;

heti senjälkeen puhui käheä ääni.

— Fransiska, tokko riisut kenkäsi, mitä sinä niissä kengissä siinä

vaellat, ettei minuuttiakaan saa rauhassa maata… Tule sitte
sanomaan, etteivät pohjat enään ole eheät! Jaa, jaa, ääh… häh…
Eikö kukaan poikanulikoista vielä ole tullut takaisin? kirkasi hän,
uudestaan haukoteltuaan. — August lupasi sentään tulla ja Anton,
senkin heittiö… Ties missä taas renttuilee! Senkin jumalaton veikele!
Ja minä olen sentään heille sanonut, että heidän pitää muuttua, jos
tahtovat tulla hurskaiksi. Muuten emme voita kirkkoa puolellemme.
Aaah… No, missä sinä viivyt! Tule pian ja tuo valkea tänne.
 Konrad oli jäänyt seisomaan. Kun tyttö kysyen häneen katseli, niin
hän vain osoitti rahaa ja viittasi hänelle, että hän lähtisi. Hän otti
kopan käsivarrelleen ja katosi viereiseen huoneeseen. Samassa alkoi
Jannusch taas:

— Mene puotiin ja lainaa kaksi litraa potaattia ja pane ne

kiehumaan… Samalla voit tuoda sillin, mutta sellaisen, jossa on
mätiä. Tiedäthän kuinka mielelläni minä niitä syön. Sano, että
huomenna maksan kaikki. Voi, voi, kunhan vaan voittaisimme kirkon
puolellemme… Kuules sinä, voit samalla tuoda kaksi. Ja ryypyn.
Mutta sano, että jollei se ole hyvä, niin tuot sen takaisin. Emmehän
mekään anna sinne haisevaa rahaa… Vieläkö siellä aina vaan sataa?
Augustilla ei ole sateenvarjoa. Pilaa vielä pahanpäiväiseksi
sunnuntaitakkini… No, siinähän sinä olet. Mutta tuoppas nyt se
kynttilä… Ehkä eukko vielä sinulle antaa lainaksi happaman kurkun.

Samassa mahtoi Fransiska kuiskata hänelle jotakin, sillä heti

paikalla muuttui hänen äänensä:

— Mitä sinä sanot? Pastoriko? Hengellinen herrako? Oi Jumala,

Jumala, mikä odottamaton onni, mikä kunnia!… Ja sinä tyhmeliini
annat minun vain nukkua. Mitenkä minä sen korjaankaan! Mutta
kaksi tuntia minä luin raamattua ja ne minut väsytti. Luin koko
Johanneksen ilmestyksen kannesta kanteen… Mutta nyt kiireesti
ylös!

Olkisäkki narisi hänen noustessaan ja kun hän sitte pukeutui,

puhui hän vuorotellen hiljaisella äänellä lapselle, ja äänekkäästi
viereiseen huoneeseen:

— Anna pian tohvelini, ne ovat kaapissa… Antakaa anteeksi, herra

pastori, tulen paikalla… Anna sitte huivi ja kampa, ne ovat
ikkunalaudalla… Olkaa hyvä, istukaa sillaikaa, herra pastori… Missä
takkini on? Tuleppas Fransiska, en löydä sitä. Tuohonhan minä sen
ripustin Anna nyt jo! Et löydä?… Parin minuutin perästä, herra
pastori. Pyydän tuhansin kerroin anteeksi… Etkö sinä vieläkään
löydä? Voi, nyt minä tiedän. Anton, se heittiö, lupasi pantata. Mutta
odotahan, kun kotiin tulet!… Meillä on köyhää, herra pastori, mutta
olen raamatussa lukenut, ettei Jumala siihen katso… Anna pian
vanha saali, niin menen sillä… Kas niin. Nyt tulen, herra pastori.

Jannusch ryki ja yski vielä pari kertaa, sitte esiintyäkseen oven

kehyksiin. Fransiska taas kiirehti ylös portaita.

— Toivotan monin kerroin hyvää iltaa, herra pastori, monin

kerroin. Aijai, jos olisin aavistanutkaan… niin olisin pukeutunut
sunnuntaitamineisiin. Ja antanut pestä permannot. Meillä näyttää
vähän huolimattomalta, mutta se tulee siitä, että täällä kaiken päivää
on niin pimeä, ettei näe omaa nenäänsä. Niin pimeä on.

Hän oli haudasta nousseen Latsaruksen näköinen. Pimeässä oli

Fransiska erehtynyt ja saalin asemasta antanut hänelle lakanan, joka
kerran lienee ollut valkea, mutta nyt oli liankarvainen. Koska sitä,
vieraita ollessa, käytettiin pöytäliinana, niin kaikkialla näkyi
kyökkiastioitten ja patojen jälkiä; tuollainen musta ympyrä upeili
keskellä Jannuschin rintaa, niinkuin mikäkin kunniamerkki. Hän oli
muuten asettanut tämän vaatteen erittäin taiteellisesti, jotta pitkät
päät ulottuivat maahan asti ja takana muodostivat jonkinlaisen
laahustimen. Kiireessä oli hän unohtanut kiinnittää paitansa kaulan
kohdalta, joten paljas rinta näkyi. Pörröinen täysiparta ja tukka, joka
vielä enemmän olisi ollut saksien puutteessa, paistoivat kuin tuli.
Koska hän senlisäksi oli tavattoman vaalea, niin hän todellakin
muistutti ruumista.
 Hän teki hyvin syvän kumarruksen ja puhui taas:

— Mutta istukaa toki, herra pastori. Pyydän, olkaa niin hyvä. Tämä
tuoli on tosin vähän… Mutta minä heti… Fransiskan piti jo eilen viedä
se nikkarille, mutta kun ei itse toimita kaikkia…!

Pari kertaa hän nyrkillään koputti selkänojaa ja pyyhki sitte

voimakkaasti istuinta yhdellä vaippansa kulmista.

— Niinkuin sanottu… meillä on vähän köyhää… mutta sydän… Kun

Jumala vain katsoo sydämmeen, niin… Olen lukenut, ettei
Vapahtajamme monasti tietänyt, mihin päänsä kallistaisi. Silloin
ajattelin itsekseni: Jannusch, jos sinä olisit elänyt ja hän olisi tullut
luoksesi, niin kyllä olisit valmistanut hänelle vuoteen. Niin, niin!
Sunnuntaivaatteeni olisin pannut hänen päänsä alle… Kas, niin, nyt
ovat viimeisetkin pölyt poissa. Pyydän, herra pastori, istukaa, ettei
talon rauha mene!

Hän oli nyt tarpeekseen siivonnut tuolia ja teki kädellään

kohteliaan liikkeen. Palkitakseen hänen vaivaansa, istuutui Konrad,
vaikkei hänen mielentilansa tosin ollut valoisa. Mutta häntä samalla
suuresti huvitti Jannuschin esiintyminen.

— Olette varmaankin hurskas mies, Jannusch? kysyi hän.

— Ja jumalaapelkääväinen, hyvin jumalaapelkääväinen. Niin, sitä

me kaikki olemme. Raamattu ei ensinkään ehdi poistua
pöydältämme. Joka aterian jälkeen se otetaan käsille. Saatte nähdä,
rakas herra pastori.

Hän katosi pimeään huoneeseen, kopisteli siellä ja palasi takaisin

tuoden mukanaan tavattoman paksun kirjan, jota hän kantoi
molemmin käsin, kuin mitäkin kuormaa.

— Tässä se on. Mitähän meistäkään olisi tullut, jollei sitä olisi ollut!
Rakas vanha raamattu, joka vielä on isoisä-vainajan peruja, virkkoi
hän, laskettuaan jättiläiskokoisen perintönsä pöydälle. Luiseva käsi
kosketti hyväellen kulunutta kantta.

— Luulenpa, Jannusch, että erinomaisesti osaatte teeskennellä,

sanoi Konrad äkkiä. — Taidatte katsoa hurskaaksi-tulemista
välikappaleena, joka ainiaaksi voi sammuttaa ryyppäämishalunne.
Älkää minulle näytelkö narrinäytelmiä. Ei ole ensinkään sanottu, että
ne ihmiset, jotka aina pitävät raamattua käsillä, ovat parhaimmat.
Tehkää ensin työtä, kyllä rukoukseenkin sitte jää aikaa.

— Mutta, hyvä herra pastori… Jannusch oli kuin pilvistä pudonnut.

Nämät nuhteet tulivat niin odottamatta, että hänen kasvoihinsa tuli
mitä tyhmin ilme.

Seuraavassa hetkessä kuului huoneen perältä nurkasta puoleksi

tukahdutettu yskä, jota seurasi kuliseva ääni; lapsi oli taaskin
suonenvedossa. Konrad nousi ja kiirehti vuoteelle. Madonsyömä
sänky oli arvokkain huonekalu koko talossa. Hän nosti hellästi
käsivarrelleen tytön, joka oli punaiseen liinaan kääritty. Se saattoi
olla kolmivuotias. Hän kantoi sitä kiikutellen pitkin huonetta, katse
tarkkaavasti tähdättynä nyrkeiksi puserrettuihin käsiin ja hytkiviin
kasvoihin. Samassa heräsi poikakin, joka makasi vuoteen toisessa
päässä; hän nousi, katseli hetkisen hämmästyneenä vieraaseen
mieheen ja rupesi sitte ääneen itkemään.

Kohtaus meni ohi ja Konrad asetti lapsen takaisin vuoteelle. Se oli

heikko olento, kädet puoleksi kuivuneet ja silmät suuret,
yliluonnolliset. Vielä kerran ne tuijottivat Konradiin, sitte väsyneesti
sulkeutuakseen, Pappi ojensi pienelle pojalle kätensä, istuutui
vuoteen laidalle ja koetti häntä rauhoittaa.

— Ettekö sitte ole kysynyt neuvoa keneltäkään lääkäriltä,

Jannusch? kysyi hän. — Minusta näyttää siltä kuin jättäisitte lapset
aivan oman onnensa nojaan. Älkää muuten koettakokaan itseänne
puolustaa, minä tiedän kaikki.

— Mutta, hyvä herra pastori… Menenkö heti vanhan Stahnin luo?

Hän ei asu kaukana ja antaa lääkkeitä ilmaiseksi. Mutta eihän
suonenvetoon mikään auta. Se on heikko ja hento lapsi.

— Siihen on syynä huono ruoka… Tietysti, koska te olette sellainen

juopporenttu, ettette mistään välitä!

Jannusch seisoi yhä liikkumattomana samalla paikalla. Hän oli niin

peloissaan, että hän ehdottomasti oli pannut kätensä ristiin,
osoittaakseen nöyryyttään. Nyt vasta kysyi hän itseltään, mikä tuon
papin tänne oli tuonutkin? Ensin hän luuli, että August nyt todellakin
oli valloittanut kirkon puolelleen ja tämä nuori pappi oli tullut
ottamaan selvää siitä, oliko apu todellakin tarpeen. Sillä heti kun
August tänä aamuna oli tuonut sen tiedon, että pappi oli ottanut
Josefan kasvattaakseen, niin kotona oli pidetty suuri neuvottelu,
jossa päätettiin tarpeellisessa määrässä käyttää petosta, jotta
saataisiin hurskaat herrat taivutetuiksi. Augustin piti alkaa,
puhumalla isän ja veljen puolesta. Tämä ajatus oli Jannuschin
mielestä tuntunut niin ihanalta, että hän paikalla oli hakenut esille
vanhan raamatun ja kiihkeästi alkanut sitä lukea. Koskei hän aivan
hyvin ollut ymmärtänyt pyhän Johanneksen ilmestystä, niin hän
tuontuostakin oli ottanut avukseen ryyppypullonsa. Vihdoin olivat
kirjaimet ja pyhä Johannes itse ruvenneet tanssimaan hänen