Download the Full Version of textbook for Fast Typing at textbookfull.

com

Digital Signal Processing-A Primer With MATLAB®

1st Edition Samir I. Abood (Author)

https://textbookfull.com/product/digital-signal-processing-
a-primer-with-matlab-1st-edition-samir-i-abood-author/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD NOW

Download More textbook Instantly Today - Get Yours Now at textbookfull.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Conceptual Digital Signal Processing with MATLAB Keonwook

Kim

https://textbookfull.com/product/conceptual-digital-signal-processing-
with-matlab-keonwook-kim/

textboxfull.com

Understanding Digital Signal Processing with MATLAB® and

Solutions. First Edition. Edition Poularikas

https://textbookfull.com/product/understanding-digital-signal-
processing-with-matlab-and-solutions-first-edition-edition-poularikas/

textboxfull.com

Real Time Digital Signal Processing from MATLAB to C with

the TMS320C6x DSPs Third Edition Morrow

https://textbookfull.com/product/real-time-digital-signal-processing-
from-matlab-to-c-with-the-tms320c6x-dsps-third-edition-morrow/

textboxfull.com

Digital Signal Processing with Matlab Examples Volume 3

Model Based Actions and Sparse Representation 1st Edition
Jose Maria Giron-Sierra (Auth.)
https://textbookfull.com/product/digital-signal-processing-with-
matlab-examples-volume-3-model-based-actions-and-sparse-
representation-1st-edition-jose-maria-giron-sierra-auth/
textboxfull.com
MATLAB Signal Processing Toolbox User s Guide The
Mathworks

https://textbookfull.com/product/matlab-signal-processing-toolbox-
user-s-guide-the-mathworks/

textboxfull.com

Digital Image Processing A Signal Processing and

Algorithmic Approach 1st Edition D. Sundararajan (Auth.)

https://textbookfull.com/product/digital-image-processing-a-signal-
processing-and-algorithmic-approach-1st-edition-d-sundararajan-auth/

textboxfull.com

Think DSP Digital Signal Processing in Python 1st Edition

Allen B. Downey

https://textbookfull.com/product/think-dsp-digital-signal-processing-
in-python-1st-edition-allen-b-downey/

textboxfull.com

From Algebraic Structures to Tensors Digital Signal and

Image Processing Matrices and Tensors in Signal Processing
Set 1st Edition Gérard Favier (Editor)
https://textbookfull.com/product/from-algebraic-structures-to-tensors-
digital-signal-and-image-processing-matrices-and-tensors-in-signal-
processing-set-1st-edition-gerard-favier-editor/
textboxfull.com

Smartphone based real time digital signal processing Third

Edition Abhishek Sehgal

https://textbookfull.com/product/smartphone-based-real-time-digital-
signal-processing-third-edition-abhishek-sehgal/

textboxfull.com
Digital Signal Processing
A Primer With MATLAB®
Digital Signal Processing
A Primer With MATLAB®

Samir I. Abood
MATLAB® is a trademark of The MathWorks, Inc. and is used with permission. The MathWorks does not warrant the accuracy
of the text or exercises in this book. This book’s use or discussion of MATLAB® software or related products does not constitute
endorsement or sponsorship by The MathWorks of a particular pedagogical approach or particular use of the MATLAB® software.

CRC Press
Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300
Boca Raton, FL 33487-2742

© 2020 by Taylor & Francis Group, LLC

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, an Informa business

No claim to original U.S. Government works

Printed on acid-free paper

International Standard Book Number-13: 978-0-367-44493-8 (Hardback)

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reasonable efforts have been made to pub-
lish reliable data and information, but the author and publisher cannot assume responsibility for the validity of all materials or the
consequences of their use. The authors and publishers have attempted to trace the copyright holders of all material reproduced in
this publication and apologize to copyright holders if permission to publish in this form has not been obtained. If any copyright
material has not been acknowledged please write and let us know so we may rectify in any future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced, transmitted, or utilized in any
form by any electronic, mechanical, or other means, now known or hereafter invented, including photocopying, microfilming, and
recording, or in any information storage or retrieval system, without written permission from the publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access www.copyright.com (http://www.copy-
right.com/) or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC), 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400.
CCC is a not-for-profit organization that provides licenses and registration for a variety of users. For organizations that have been
granted a photocopy license by the CCC, a separate system of payment has been arranged.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are used only for identification
and explanation without intent to infringe.

Visit the Taylor & Francis Web site at

http://www.taylorandfrancis.com

and the CRC Press Web site at

http://www.crcpress.com
 Dedicated to

My great parents, who never stop giving of themselves in countless ways,

My beloved brothers and sisters;
My dearest wife, who offered me unconditional love
with the light of hope and support;
My beloved kids: Daniah, and Mustafa, whom I can't force myself to stop loving;
To all my family, the symbol of love and giving.
Contents
Preface............................................................................................................................................ xiii
Acknowledgments............................................................................................................................ xv
Author ............................................................................................................................................xvii

Chapter 1 Continuous and Discrete Signals ................................................................................. 1

1.1 Continuous Signals ............................................................................................1
1.1.1 Generation of Continuous Signals in MATLAB .................................1
1.1.2 Operations on Signals and Sequences..................................................2
1.2 Discrete-Time Signals .......................................................................................5
1.2.1 Complex Sequences..............................................................................5
1.3 Signals and Systems ..........................................................................................6
1.4 Classification of Signals and Systems ...............................................................6
1.4.1 Continuous-Time and Discrete-Time Signals ...................................... 6
1.4.2 Analog and Digital Signals .................................................................. 6
1.4.3 Deterministic and Random Signals......................................................6
1.4.4 Periodic and Nonperiodic Signals........................................................7
1.4.5 Power and Energy Signals....................................................................7
1.4.5.1 What Is Digital Signal Processing? ......................................7
1.4.5.2 Why DSP?.............................................................................7
1.4.5.3 Applications (DSP) ...............................................................7
1.5 Introduction to MATLAB in DSP.....................................................................8
1.5.1 MATLAB Windows.............................................................................8
1.5.2 Basic Commands in MATLAB............................................................9
1.6 Some Fundamental Sequences ........................................................................ 11
1.6.1 Impulse Response in MATLAB ........................................................ 11
1.6.2 Signal Duration .................................................................................. 12
1.7 Generation of Discrete Signals in MATLAB.................................................. 12
Problems..................................................................................................................... 17

Chapter 2 Signals Properties....................................................................................................... 19

2.1 Periodic and Aperiodic Sequences.................................................................. 19
2.2 Even and Odd Parts of a Signal (Symmetric Sequences).................................20
2.3 Signal Manipulations....................................................................................... 23
2.3.1 Transformations of the Independent Variable .................................... 23
2.3.1.1 Shifting ............................................................................... 23
2.3.1.2 Reversal .............................................................................. 23
2.3.1.3 Time-Scaling ...................................................................... 23
2.3.1.4 Addition, Multiplication, and Scaling ................................24
2.3.1.5 Addition ..............................................................................24
2.3.1.6 Multiplication......................................................................24
2.3.1.7 Scaling ................................................................................24
2.3.1.8 Signal Decomposition.........................................................24
2.4 Discrete-Time Systems....................................................................................25
2.4.1 System Properties...............................................................................25
2.4.1.1 Memoryless System ............................................................25
2.4.1.2 Additivity ............................................................................26
vii
viii Contents

2.4.1.3 Homogeneity.......................................................................26
2.4.1.4 Stability...............................................................................26
2.5 Linear Time-Invariant Causal Systems (LTI) ................................................. 27
2.5.1 Linearity ............................................................................................. 27
2.5.2 Time-Invariance ................................................................................. 31
2.5.3 Causality............................................................................................. 32
2.6 Definitions ....................................................................................................... 36
2.6.1 Continuous-Time System ................................................................... 36
2.6.2 Discrete-Time System ........................................................................ 37
2.6.2.1 Delay Operator.................................................................... 38
2.6.2.2 Convolution Property.......................................................... 38
2.6.2.3 Impulse Function ................................................................ 38
2.6.2.4 Impulse Response ............................................................... 38
2.6.2.5 Frequency Response ........................................................... 38
2.7 System Output ................................................................................................. 39
2.7.1 Causality............................................................................................. 39
2.7.2 Stability .............................................................................................. 39
2.7.3 Invertibility.........................................................................................40
2.7.4 Memory ..............................................................................................40
Problems..................................................................................................................... 42

Chapter 3 Convolution ................................................................................................................ 47

3.1 Linear Convolution.......................................................................................... 47
3.2 Convolution Properties .................................................................................... 47
3.2.1 Commutative Property ....................................................................... 47
3.2.2 Associative Property .......................................................................... 48
3.2.3 Distributive Property.......................................................................... 48
3.3 Types of Convolutions ..................................................................................... 48
3.3.1 Equations Method .............................................................................. 49
3.3.1.1 Convolution of Two Sequences in MATLAB..................... 53
3.3.2 Graphical Method .............................................................................. 54
3.3.3 Tabular Method .................................................................................. 55
Problems.....................................................................................................................60

Chapter 4 Difference Equations.................................................................................................. 65

4.1 Difference Equations and Impulse Responses ................................................ 65
4.2 System Representation Using Its Impulse Response.......................................66
4.3 The Methods That One May Use to Solve the Difference Equations ............. 67
4.4 The Classical Approach................................................................................... 68
Problems..................................................................................................................... 72

Chapter 5 Discrete-Time Fourier Series (DTFS)........................................................................ 75

5.1 DTFS Coefficients of Periodic Discrete Signals ............................................. 75
5.2 Parseval’s Relation........................................................................................... 77
5.3 Discreet Fourier Series .................................................................................... 79
Problems..................................................................................................................... 83
Contents ix

Chapter 6 Discrete-Time Fourier Transform (DTFT) ................................................................ 85

6.1 Frequency Response ........................................................................................ 85
6.2 DTFT for Any Discrete Signal........................................................................ 87
6.3 Inverse DTFT .................................................................................................. 88
6.4 Interconnection of Systems ............................................................................. 89
6.5 DTFT Properties ............................................................................................. 91
6.6 Applications of DTFT ..................................................................................... 91
6.7 LSI Systems and Difference Equations........................................................... 91
6.8 Solving Difference Equations Using DTFT.................................................... 93
6.9 Frequency Response in MATLAB................................................................ 102
Problems................................................................................................................... 106

Chapter 7 Discrete Fourier Transform (DFT) .......................................................................... 109

7.1 Method of Decimation-in-Frequency ............................................................ 109
7.2 Method of Decimation-in-Time..................................................................... 112
7.3 Properties of Discrete Fourier Transform ..................................................... 117
7.4 Discrete Fourier Transform of a Sequence in MATLAB ............................. 122
7.5 Linear Convolution Using the DFT............................................................... 123
7.6 Generation of Inverse Discrete Fourier Transform in MATLAB ................. 124
Problems................................................................................................................... 125

Chapter 8 Fast Fourier Transform (FFT).................................................................................. 129

8.1 Fast Fourier Transform Definition................................................................. 129
8.1.1 Decimation-in-Time FFT .................................................................129
8.1.2 Decimation-in-Frequency FFT ........................................................129
8.2 Finding the FFT of Different Signals in MATLAB...................................... 134
8.3 Power Spectral Density Using Square Magnitude and Autocorrelation ....... 135
8.3.1 Equivalence of FFT and N-phase Sequence Component
Transformation ................................................................................. 136
Problems................................................................................................................... 140

Chapter 9 Z-Transform.............................................................................................................. 143

9.1 Z-Transform Representation .......................................................................... 143
9.2 Region of Convergence (ROC)...................................................................... 144
9.3 Properties of the z-transform ......................................................................... 147
9.4 Inverse z-transform ........................................................................................ 151
9.4.1 Partial Fraction Expansion and a Look-up Table .............................151
9.4.2 Power Series .....................................................................................154
9.4.3 Contour Integration .......................................................................... 154
Problems................................................................................................................... 163

Chapter 10 Z-Transform Applications in DSP ............................................................................ 165

10.1 Evaluation of LTI System Response Using Z-Transform .............................. 165
10.2 Digital System Implementation from Its Function ........................................ 165
10.3 Pole-Zero Diagrams for a Function in the z-Domain .................................... 172
10.4 Frequency Response Using z-Transform ....................................................... 172
Problems................................................................................................................... 174
x Contents

Chapter 11 Pole-Zero Stability ................................................................................................... 179

11.1 Concept Poles and Zeros ............................................................................... 179
11.1.1 Stability Determination Based z-Transform..................................... 179
11.1.2 The Z-Transform .............................................................................. 179
11.1.3 The “z-Plane” ................................................................................... 180
11.2 Difference Equation and Transfer Function .................................................. 180
11.3 BIBO Stability ............................................................................................... 182
11.4 The z-Plane Pole-Zero Plot and Stability ...................................................... 183
11.5 Stability Rules ............................................................................................... 184
Problems................................................................................................................... 191

Chapter 12 Sampling................................................................................................................... 193

12.1 Relating the FT to the DTFT for Discrete-Time Signals .............................. 193
12.2 Sampling........................................................................................................ 194
12.3 Band-Limited Signals.................................................................................... 194
12.4 Sampling of Continuous-Time Signals.......................................................... 194
12.5 Sampling Theorem ........................................................................................ 196
12.6 Band-Pass Sampling......................................................................................200
12.7 Quantization ..................................................................................................200
12.8 Uniform and Non-Uniform Quantization...................................................... 201
12.9 Audio Sampling............................................................................................. 205
12.10 Sampling Rate ............................................................................................... 205
Problems................................................................................................................... 205

Chapter 13 Digital Filters ...........................................................................................................209

13.1 Types Of Filters .............................................................................................209
13.1.1 Low-Pass Filters ...............................................................................209
13.1.2 High-Pass Filters ..............................................................................209
13.1.3 Band-Pass Filters..............................................................................209
13.1.4 Band-Stop Filters..............................................................................209
13.2 Infinite-Impulse-Response (IIR) Digital Filter ............................................. 212
13.2.1 Design of Filters Using Bilinear Transformation ............................ 213
13.2.2 Infinite-Impulse Response Filtering................................................. 215
13.2.3 Filter Characteristics ........................................................................ 216
13.3 Finite Impulse Response (FIR) Digital Filter................................................ 217
13.3.1 The Advantages of FIR Filters......................................................... 218
13.3.2 FIR Specifications ............................................................................ 218
13.3.3 Gibbs Phenomenon and Different Windowing ................................ 219
13.4 Comparison of IIR and FIR Digital Filters................................................... 219
Problems................................................................................................................... 220

Chapter 14 Implementation of IIR.............................................................................................. 223

14.1 Direction-Form I Realization ........................................................................ 223
14.2 Direction-Form II Realization.......................................................................224
14.3 Cascade (Series) Realization ......................................................................... 225
14.4 Parallel Realization ....................................................................................... 226
14.5 Transposed-Direct-Form-I............................................................................. 231
14.6 Transposed-Direct-Form-II ........................................................................... 232
Contents xi

14.7 Implementation of a Notch Filter by MATLAB ........................................... 234

14.8 Implementation of Infinite-Impulse Response Filters................................... 237
14.8.1 Analog-to-Digital Filter Design .......................................................237
14.8.2 Bilinear Transformation ................................................................... 237
Problems................................................................................................................... 239

Chapter 15 Implementation of FIR ............................................................................................. 241

15.1 Finite Impulse Response Filter Representation............................................. 241
15.2 Window Method ............................................................................................246
15.3 FIR-Filter Length Estimation Using Window Functions .............................. 252
Problems................................................................................................................... 259

Chapter 16 Digital Filter Design................................................................................................. 263

16.1 IIR Filter Design............................................................................................ 263
16.1.1 Analog-Filter Design........................................................................263
16.1.2 Bilinear Transformation (IIR Digital Filter) ....................................273
16.1.3 Higher-Order IIR Digital Filters ......................................................277
16.1.4 IIR Digital High-Pass, Band-Pass, and Band-Stop
Filter Design ..................................................................................... 279
16.1.5 Design a IIR Low-Pass Filter Using MATLAB...............................282
16.1.6 Design a IIR High-Pass Filter Using MATLAB..............................283
16.1.7 Design an IIR Band-Pass Filter Using MATLAB ...........................284
16.2 FIR-Filter Design........................................................................................... 285
16.2.1 Design of FIR Filters Using Windows ............................................. 286
Problems................................................................................................................... 292

Selected Bibliography .................................................................................................................. 295

Appendix A: Complex Numbers................................................................................................. 297
Appendix B: Mathematical Formulas........................................................................................ 301
Appendix C: MATLAB ...............................................................................................................309
Index.............................................................................................................................................. 315
Preface
Digital signal processing (DSP) denotes various techniques for improving the accuracy and reli-
ability of digital communications. The philosophy behind DSP is quite complicated. Digital signal
processing converts signals from an analog form into digital data that can then be analyzed and
consequently turned back into an analog signal with improved quality after the DSP system has
finished its work.
In DSP, the engineers usually study digital signals in one of the following domains: time domains,
frequency domains, spatial domains, and wavelet domains.
The applications of DSP include digital image processing, audio signal processing, audio com-
pression, speech processing, video compression, digital communications, digital synthesizers,
speech recognition radar systems, ultrasound and sonar, financial signal processing, seismology,
and biomedicine.
The DSP algorithms can be run on general-purpose computers and implemented using soft-
ware code program, and Simulink also can implement by using hardware as modern technologies
for digital signal processing include more powerful general-purpose controllers, microprocessors,
stream processors, and field-programmable gate arrays (FPGAs).
The typical processing approach in the time domain is an improvement of the input signal
through a method called filtering. In digital filters there are two types of filter with and without
feedback. There are various ways to characterize filters: as a linear filter, causal filter, time-invariant
filter, stable filter, finite impulse response (FIR) filter, and infinite impulse response (IIR) filter.
The signals are converted from the time domain to the frequency domain usually through the use
of the Fourier Transform. The Fourier Transform, also called spectrum or spectral analysis, con-
verts the time information into a magnitude and phase component of each frequency. The engineer
needs to study the spectrum to control which frequencies are present in the input signal and which
are missing.
Digital filters originate in both IIR and FIR types. While FIR filters are always stable, IIR filters
have feedback loops that may become unstable and oscillate. Digital filters can be analyzed through
the z-transform, which provides a tool for analyzing stability issues of digital IIR filters. Also, it is
analogous to the analyse and designs analog IIR filters represent the Laplace transform
The book offers a good understanding of a signal’s behavior and its applications. The book
begins with the study of signals and systems. Then it presents their applications in the different
types of configurations shown in lucid detail. The book presents the relation of signals and systems.
This book is intended for college students, both in community colleges and universities.
This book is organized into 16 chapters. With a short review of the basic concept of continuous
and discrete signals in Chapter 1, it starts with a discussion of continuous and discrete signals and
the generation of continuous and discrete signals in MATLAB®. It also discusses the classification
of signals and systems, MATLAB in DSP, and the applications of DSP. Chapter 2 presents signal
properties as periodic and aperiodic sequences, even and odd parts of a signal, transformations of
the independent variable, and linear time-invariant causal systems (LTI). The description of linear
convolution, convolution properties, and types of convolutions is discussed in Chapter 3.
Chapter 4 covers difference equations, and system representation using impulse response. Chapter
5 deals with the Discrete-Time Fourier Series (DTFS) coefficients of periodic discrete signals. It
includes the Discreet Fourier Series of the discrete systems. Discrete-Time Fourier Transform
(DTFT), frequency response, DTFT for discrete signals, and the interconnection of systems in
the frequency domain are covered in Chapter 6. Discrete Fourier Transform algorithms (DFT) are
included in Chapter 7. The chapter also elaborates on the method of decimation-in-frequency and
in time.

xiii
xiv Preface

In Chapter 8, the principles of the Fast Fourier Transform, decimation-in-frequency method, and
decimation-in-time method are examined. Chapter 9 discusses the z-transform, region of conver-
gence (roc), properties of the z-transform, and it also discusses the inverse of z-transform. Chapter
10 describes the z-transform applications in DSP for evaluating LTI system responses using z-trans-
form and implementation of the system using z-transform. Chapter 11 introduces pole-zero stability,
difference equations and transfer function, and the stability of DSP systems.
Chapter 12 discusses sampling relating the FT to the DTFT for discrete-time signals, the sam-
pling of continuous-time signals, and instantaneous sampling. The description of digital filters and
filter types and specifications is discussed in Chapter 13. Chapter 14 presents the implementation of
IIR digital filters and their properties and the design of a notch filter by MATLAB.
Chapter 15 deals with the implementation of Finite Impulse Response (FIR), and it is design.
Chapter 16 deals with the digital filter design, the realization of digital filters, and direction-form
I realization.
Earlier experience using the MATLAB program is not needed since the author highly recom-
mends that the reader studies this material in conjunction with the MATLAB Student Version.
Chapter 1 and Appendix C of this text provides a practical introduction to MATLAB.

MATLAB® is a registered trademark of The MathWorks, Inc. For product information, please
contact:

The MathWorks, Inc.

3 Apple Hill Drive
Natick, MA 01760-2098 USA
Tel: 508 647 7000
Fax: 508-647-7001
E-mail: info@mathworks.com
Web: www.mathworks.com
Acknowledgments
I appreciate the suggestions and comments from several reviewers, including assistance from
Prof. Zainab Ibrahim/University of Baghdad/Electrical Engineering Department, Dr. Muna Fayyadh/
Colorado Technical University, and special thanks to Nafisa Islam/Prairie View A&M University
Their frank and positive criticisms led to considerable improvement of this work.
Finally, I express my profound gratitude to my wife and children, without whose cooperation
this project would have been challenging if not impossible. We appreciate feedback from students,
professors, and other users of this book. I can be reached at sameeralrifaee74@ieee.org sabood@
student.pvamu.edu and sameeralrifaee74@gmail.com.

xv
Author
Samir I. Abood received his BSc and MSc from the University of Technology, Baghdad, Iraq, in
1996 and 2001, respectively. From 1997 to 2001, he worked as an engineer at the same university.
From 2001 to 2003, he was an assistant professor at the University of Baghdad and AL-Nahrain
University, and from 2003 to 2016, he was an assistant professor at Middle Technical University
University, Baghdad, Iraq. Presently, he is doing his PhD in the Electrical and Computer Engineering
Department at Prairie View A&M University, Prairie View, Texas. He is the author of 25 papers and
four books. His main research interests are in the area of sustainable power and energy systems,
microgrids, power electronics, and motor drives, the application of digital PID controllers, digital
methods to electrical measurements, digital signal processing, and control systems.

xvii
 1 Continuous and
Discrete Signals
Mathematically, signals are represented as a function of one or more independent variables. At
this point, we are focusing the attention on signals that involve a single independent variable.
Conventionally, it will generally refer to the independent variable as time. There are two types of
signals: continuous-time signals and discrete-time signals. In this chapter will focus on the kinds
of signals
This chapter gives you a quick way to become familiar with the MATLAB software by introduc-
ing you the basic features, commands, and functions. You will discover that entering and solving
complex numbers in MATLAB is as easy as entering and solving real numbers, especially with the
help of MATLAB built-in complex functions. Upon completion this chapter, and Appendix A you
should know how to start MATLAB, how to get HELP, how to assign variables in MATLAB and
to perform the typical complex numbers operations (i.e., complex conjugate, addition, subtraction,
multiplication, division, expression simplification) and the conversions of complex numbers in both
rectangular and polar forms with and without using MATLAB built-in functions.

1.1 CONTINUOUS SIGNALS

The continuous-time signal is the signals or quantities that can be defined and represented at certain
time instants of the sequence. A speech signal as a function of time can be classified as a contin-
uous-time signal while the discrete-time signal is the signals or quantities that can be defined and
represented at certain time instants of the sequence. The weekly Dow Jones stock market index is
an example of a discrete-time signal.
To distinguish between continuous-time and discrete-time signals, we use the symbol “t” to
denote the continuous variable and “n” to indicate the discrete-time variable. And for the contin-
uous-time signals, we will enclose the independent variable in parentheses (•), for discrete-time
signals we will insert the independent variable in square brackets [•].
A discrete-time signal [nx] may represent a phenomenon for which the independent variable
is inherently discrete. Also, a discrete-time signal [nx] may represent successive samples of an
underlying aspect for which the independent variable is continuous. For example, the processing of
speech on a digital computer requires the use of a discrete-time sequence representing the values
of the continuous-time speech signal at discrete points of time. Mostly, it is important to consider
signals as related through a modification of the independent variable. These modifications will usu-
ally lead the signal to reflection, scaling, and shift.

1.1.1 Generation of Continuous siGnals in MatlaB

The following is a MATLAB program to generate continuous-time signals like unit step, sawtooth,
triangular, sinusoidal, ramp, and sinc function.

%generate unit Step

clc;
clear all;
close all;
t=-20:0.01:20;

1
2 Digital Signal Processing

L=length(t);
for i=1:L
if t(i)<0
x1(i)=0;
x2(i)=0;
else
x1(i)=1;
x2(i)=t(i);
end;
end;
figure;
plot(t,x1);
xlabel('t');
ylabel('amplitude');
title('unit step');
grid

Figure 1.1 shows the output after running the program.

1.1.2 operations on siGnals and sequenCes

To perform various operations on signals such as addition, multiplication, scaling, shifting, and
folding using the MATLAB program follow the below.

%Sum of two signals

clc;
close all;
clear all;
t=0:0.001:1;
L=length(t);
f1=1;
f2=3;
x1=sin(2*pi*f1*t);

unit step

0.8

0.6
amplitude

0.4

0.2

–20 –15 –10 –5 0 5 10 15 20

t

FIGURE 1.1 Generation of the unit step function.

Continuous and Discrete Signals 3

x2=sin(2*pi*f2*t);
figure;
subplot(2,1,1);
plot(t,x1,’b’,t,x2,’r’);
xlabel(‘t’);
ylabel(‘amplitude’);
title(‘The signals x1(t) and x2(t)’);
x3=x1+x2;
subplot(2,1,2);
plot(t,x3);
xlabel(‘t’);
ylabel(‘amplitude’);
title(‘The sum of x1(t) and x2(t)’);

Figure 1.2 Shows the results obtained from the sum of the two functions.

% Multiplication of two signals

clc;
close all;
clear all;
t=0:0.001:1;
L=length(t);
f1=1;
f2=3;
x1=sin(2*pi*f1*t);
x2=sin(2*pi*f2*t);
figure;
subplot(2,1,1);
plot(t,x1,’b’,t,x2,’r’);
xlabel(‘t’);
ylabel(‘amplitude’);
title(‘The signals x1(t) and x2(t)’);
x4=x1.*x2;
subplot(2,1,2);
plot(t,x4);
xlabel(‘t’);
ylabel(‘amplitude’);
title(‘The multiplication of x1(t) and x2(t)’);

The signals x1(t) and x2(t)

1
amplitude

0
–1
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
t

The sum of x1(t) and x2(t)

2
amplitude

0
–2
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
t

FIGURE 1.2 The sum of functions.

4 Digital Signal Processing

The signals x1(t) and x2(t)

1
amplitude

0
–1
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
t

The multiplication of x1(t) and x2(t)

1
amplitude

0
–1
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
t

FIGURE 1.3 The multiplying of two functions.

Figure 1.3 shows the results obtained from multiplying the two functions.

% Shifting of two signals

clc;
close all;
clear all;
t=0:0.001:1;
L=length(t);
f1=1;
f2=3;
x1=sin(2*pi*f1*t);
x2=sin(2*pi*f2*t);
figure;
subplot(2,1,1);
plot(t,x1,’b’,t,x2,’r’);
xlabel(‘t’);
ylabel(‘amplitude’);
title(‘The signals x1(t) and x2(t)’);

The signals x1(t) and x2(t)

1
amplitude

–1
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
t

the shifting of x1(t)and x2(t)

1
amplitude

–1
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1
t

FIGURE 1.4 The Shifting function.

Continuous and Discrete Signals 5

x3=[zeros(1,100),x2(1☹L-100))];
subplot(2,1,2);
plot(t,x3);
title(‘the shifting of x1(t)and x2(t)’);
xlabel(‘t’);
ylabel(‘amplitude’);

Figure 1.4 shows the results obtained from shifting the function.

1.2 DISCRETE-TIME SIGNALS

A discrete-time signal is an indexed sequence of real, imaginary, or complex numbers, and it
is a function of an integer-valued n that is denoted by x(n). Although the independent variable
n need not necessarily represent “time” (n may, for example, correspond to a spatial coordinate
or distance), x(n) is generally referred to as a function of time. Figure 1.5 shows a real-valued
signal x(n).
In some problems and applications, it is convenient to view x(n) as a vector. Thus, the sequence
values x(0) to x(N – 1) may often be considered to be the elements of a column vector as follows:

X = [ x(0), x(1),… , x( N −1)]

T
(1.1)

Discrete-time signals are often derived from sampling a continuous-time signal, such as speech,
with an analog-to-digital (A/D) converter. For example, a continuous-time signal x(n) that is sam-
pled at a rate of fs = l/Ts samples per second produces the sampled signal x(n), which is related to
xa(t) as follows:

x(n) = xa ( nTs ) (1.2)

1.2.1 CoMplex sequenCes

Generally, a discrete-time signal may be complex-valued. A complex signal can be expressed either
in terms of its real or imaginary parts,

z(n) = a(n) + j b(n) = Re {z(n)} + j Im {z(n)} (1.3)

or in the polar form in terms of its magnitude and phase,

x(n)

–2 –1 0 1 2 3 4 5 6 n

FIGURE 1.5 Generation of a discrete function.

6 Digital Signal Processing

z(n) = z(n) exp  j arg {z(n)} (1.4)

The magnitude may be derived from the real and imaginary parts as follows:

z(n) = Re 2 {z(n)} + Im 2 {z(n)}

2
(1.5)

Whereas the phase may be found using

Im {z(n)}
arg {z(n)} = tan −1 (1.6)
Re {z(n)}

If z(n) is a complex sequence, the complex conjugate, denoted by z*(n), is formed by changing the
sign on the imaginary part of z(n):

z* = Re {z(n)} − j Im {z(n)} = z(n) exp  − j arg {z(n)} (1.7)

1.3 SIGNALS AND SYSTEMS

Signals and systems are important for expressing the mathematical model in the modern commu-
nication system. Signals are time-varying quantities such as voltages or current. And, the system
is a combination of devices and networks (subsystems) that are chosen to perform the desired
function. Because of the sophistication of modern communication systems, a great deal of analysis
and experimentation with trial subsystems occurs before the actual building of the desired system.
Therefore, the communication engineer’s tools are the mathematical models for producing signals
and systems.

1.4 CLASSIFICATION OF SIGNALS AND SYSTEMS

The signals and systems are classified into:

1.4.1 Continuous-tiMe and disCrete-tiMe siGnals

By the term continuous-time signal, we mean a real or complex function of time s(t), where the
independent variable t is continuous.
If t is a discrete variable, i.e., s(t) is defined at discrete times, then the signal s(t) is a discrete-time
signal. A discrete-time signal is often identified as a sequence of numbers, denoted by {s(n)}, where
n is an integer.

1.4.2 analoG and diGital siGnals

If a continuous-time signal s(t) can take on any values in a continuous-time interval, then s(t) is
called an analog signal.
If a discrete-time signal can take on only a finite number of distinct values, {s(n)}, then the signal
is called a digital signal.

1.4.3 deterMinistiC and randoM siGnals

Deterministic signals are those signals whose values are completely specified for any given time.
Random signals are those signals that take random values at any given times.
Continuous and Discrete Signals 7

1.4.4 periodiC and nonperiodiC siGnals

A signal s(t) is a periodic signal if s(t) = s(t + nT0), where T0 is called the period and the integer
n > 0.
If s(t) ≠ s(t + T0) for all t and any T0, then s(t) is a nonperiodic or a periodic signal.

1.4.5 power and enerGy siGnals

A complex signal s(t) is a power signal if the average normalized power P is finite, where

T /2
1
P = lim
T →∞ T ∫ s(t )s (t )dt
−T /2
*
0<P<∞ (1.8)

and s*(t) is the complex conjugate of s(t).

A complicated signal s(t) is an energy signal if the normalized energy E is finite, where

∞ ∞

∫ s(t ) s (t ) dt = ∫ s(t )
2
E= *
dt 0<E<∞ (1.9)
−∞ −∞

In communication systems, the received waveform is usually categorized into the desired part that
contains the information signal and the undesired part, which is called noise.

1.4.5.1 What Is Digital Signal Processing?

A signal is a function of a set of independent variables with time being perhaps the most prevalent
single variable. The signal itself carries some kind of information available for observation. By the
term processing, we mean operating in some fashion on a signal to extract some useful information.
In many cases, this processing will be a nondestructive “transformation” of the given data signal;
however, some essential processing methods turn out to be irreversible and thus destructive. Also,
the word digital means that the processing is done with a digital computer or particular purpose
digital hardware.

1.4.5.2 Why DSP?

• Rapid advancement in integrated circuit design and manufacture, which leads to more pro-
duction of powerful DSP system on a single chip with decreasing size and cost.
• Digital processing is inherently stable and reliable.
• In many cases, DSP is used to process several signals simultaneously; it is done by using a
technique known as “TDM” (time-division-multiplexing).
• Digital implementation permits easy adjustment of process characteristics during
processing, such as that needed for implementing adaptive circuits.

1.4.5.3 Applications (DSP)

• Spectral Analysis
• Speech Recognition
• Biomedical Signal Analysis
• Digital Filtering
• Digital Modems
• Data Encryption
• Image Enhancement and Compression
8 Digital Signal Processing

1.5 INTRODUCTION TO MATLAB IN DSP

MATLAB, which stands for Matrix Laboratory, is a compelling program for performing numerical
and symbolic calculations. It is widely used in science and engineering, as well as in mathematics.
The basics of the technical language of MATLAB is a technical language to ease scientific compu-
tations, and the name derived from Matrix Laboratory. It provides many of the attributes of spread-
sheets and programming languages. MATLAB is a case sensitive language (a variable named “c” is
different than another one called “C”). In interactive mode, MATLAB scripts are platform indepen-
dent (right for cross-platform portability). MATLAB works with matrices. Everything MATLAB
understands is a matrix (from text to large cell arrays and structure arrays). The MATLAB environ-
ment shown in Figure 1.6.

1.5.1 MatlaB windows

MATLAB works through three basic windows.
Command window: This is the main window. It is characterized by the MATLAB command
prompt “>>.” When you launch the MATLAB application, the program starts with window and all
commands, including those for user-written programs, are typed into this window at the MATLAB
prompt.
Graphics window: The output of all graphics commands typed in the command window are
flushed to the graphics or figure window, which is a separate gray window with a white background
color. The user can create as many windows as the system memory will allow.
Edit window: This is where you write, edit, create, and save your programs in files called M
files.
Input–output: MATLAB supports interactive computation taking the input from the screen and
flushing the output to the screen. Also, it can read input files and write output files.
Data type: The fundamental data type in MATLAB is the array. It encompasses several distinct
data objects-integers, real numbers, matrices, character strings, structures, and cells. There is no
need to declare variables as real or complex; MATLAB automatically sets the variable as real.

FIGURE 1.6 The MATLAB environment.

Continuous and Discrete Signals 9

Dimensioning: Dimensioning is automatic in MATLAB. No dimension statements are required

for vectors or arrays. We can find the dimensions of an existing matrix or a vector with the size and
length commands.
All programs and commands can be entered either in the command window or in the M file using
the MATLAB editor; then you can save all M files in the folder “work” in the current directory.

1.5.2 BasiC CoMMands in MatlaB

No. Commands Description

1 Y = 0:2:20 This instruction indicates a vector Y which as initial value 0 and final value 20 with
an increment of 2. Therefore:
Y = [0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20].
2 M = 40:5:100 M = [40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100].
3 N = 0: 1/pi: 1 N = [0, 0.3183, 0.6366, 0.9549].
4 zeros (1,5) Creates a vector of one row and five columns whose values are zero Output = [0 0
0 0 0].
5 ones (2,6) Creates a vector of two rows and six columns
Output = 1 1 1 1 1 1
1 1 1 1 1 1.
6 a = [2 2 –5] a*b = [6 10 –20].
b = [3 5 4]
7 plot (t,x) This instruction will display a figure window which indicates the plot of x versus t.
If x = [6 7 8 9]
t = [1 2 3 4]

8 stem (t,x) This instruction will display a figure window as shown.

(Continued)
10 Digital Signal Processing

No. Commands Description

9 Subplot This function divides the figure window into rows and columns.
Subplot (2, 2, 1) divides the figure window into three rows and three columns
1,2,3,4,…. represent the number of the figure.

(3,3,1) (3,3,2) (3,3,3)

(3,3,4) (3,3,5) (3,3,6)

(3,3,7) (3,3,8) (3,3,9)

10 Conv Syntax: y = conv(a,b)

Description: y = conv(a,b) convolves vectors a and b.
11 Disp Syntax: disp(X)
Description: disp(X) displays an array, without printing the array name. If X
contains a text string, the string is displayed.
12 FFT FFT(X) is the discrete Fast Fourier Transform (FFT) of vector X. For matrices, the
FFT operation applied to each column. For N-D arrays, the FFT operation
operates on the first non-singleton dimension. FFT(X,N) is the N-point FFT,
padded with zeros if X has less than N-points and truncated if it has more.
13 ABS Absolute value.
ABS(X) is the absolute value of the elements of X. When X is complex, ABS(X) is
the complex modulus (magnitude) of the elements of X.
14 ANGLE Phase angle.
ANGLE(H): the phase angles, in radians, of a matrix with complex elements.
15 INTERP Y = INTERP(X,L) re-samples the sequence in vector X at L times the original
sample rate. The resulting resampled vector Y is L times longer, LENGTH(Y) =
L*LENGTH(X). Resample data at a higher rate using low-pass interpolation.
16 DECIMATE Y = DECIMATE(X,M) re-samples the sequence in vector X at 1/M times the
original sample rate. The resulting resampled vector Y is M times shorter,
LENGTH(Y) = CEIL(LENGTH(X)/M). By default, DECIMATE filters the data
with an 8th order Chebyshev Type I low-pass filter with cut-off frequency,
8*(Fs/2) /R, before re-sampling. Resample data at a lower rate after
low-pass filtering.
17 xlabel Syntax: xlabel('string')
Description: xlabel('string') labels the x-axis of the current axes.
18 ylabel Syntax: ylabel('string')
Description: ylabel('string') labels the y-axis of the current axes.
19 Title Syntax: title('string')
Description: title('string') outputs the string at the top and in the center of the
current axes.
20 grid on Syntax: grid on.
Description: grid on adds major grid lines to the current axes.
21 Help List topics on which support is available.
22 Help command name Provides help on the topic selected.
23 Demo Runs the demo program.

(Continued)
Another Random Scribd Document
with Unrelated Content
kirkherra itse kuin enkeli Kaprieli paratiisin portilla — kaikki niin
tuusan tärkeinä… Mitenkäpäs hän sinne!…

Sattuma tuli Joosepille avuksi. Osui näet se huvilatohtori

käväisemään väen pirtissä — se sama, jonka huvila keväällä oli
seisonut autiona, kun Kenkkunen sivu souteli — jo se toki oli
juhannusaattona kotiintunut ja Jooseppi kyllä oli pistäytynyt senkin
puheilla…

Huomasi nyt Joosepin hyljättynä istuvan mustan pirtin sopessa,

tuli tervehtimään ja supatti korvaan. Joosepilla veret karahti
kasvoihin — hänkö — sinne — sen yhden puheille? hänkö? ja näissä
hyntteissä? Kenkkunen katsahti kauhistuneena omiin vaatteisiinsa.
Mutta se tohtori, kansan ystävä, tarttui yhtäkkiä Jooseppia
käsikynkkään — ja silloin sitä mentiin. Juhlapirttiin talutti se
Kenkkusen ja vei hymyhuulin ihan pirtin perimäiseen soppeen, jossa
hän, se yksi, istui. Suhaus kävi läpi pirtin, itse Pirhonen jäykistyi ja
aivankuin säikähti. Taluttaja virkkoi raikkaalla äänellä:

— Saanko minä tässä esitellä: Suomen Tasavallan presidentti ja —

Ryysyrannan Jooseppi!

Jooseppi tarttui ojennettuun käteen ja kumarsi… Koko pirtti

mällisteli päälle ja supatti, kirkkoherra hymyili enkeli Gabrielin
hymyä, korea adjutantti höristi korviaan ja vanha postineiti
silkkileningissään kiikaroi nenäkakkulainsa läpi ja irvisti…

Ah, satua ja sentään totta!

Jooseppi olisi jäänyt seisomaan eteen, mutta herra presidentti

viittasi istuutumaan vierelleen juhlapirtin seinäpenkille ja alkoi jutella.
 Alkoi jutella aivankuin tavallinen isäntämies kirkkomatkalla — ehkä
sentään niinkuin isonlaisen talon isäntä, arvioi Jooseppi hengessään.
Ilmoista, vuodentulon toiveista, seurakunnan laajuudesta, valtion
suhteesta rajaseutuihin, pikkurikkisen politiikastakin…

Ja Jooseppi naukui vastaan. Tämähän nyt vasta oli! tämähän nyt

vasta oli! — näinkö alhainen on Tasavallan ylhäisin herra? Näin vaan
tässä kylki kyljessä penkkiä painetaan ja tarinata vestellään — ja
koko pirtti päälle mullistelee ja suopeasti hymyilee — minkäs sille
taitavat nuo tollot että hänkin, hänkin pääsi kohtaamaan resitenttiä
kasvoista kasvoihin?— anna olla vain Ryysy-Jooseppi! anna olla vain
Kenkkusten Kenkkunen! Sama se sille — ei liene tähän pykälää. —
Se on herra resitenttikin lähtennä reissuun? sanelee Jooseppi
komplimangejaan.

— Joo — pistäysin Petsamossa…, kertoo armollisesti hänen

ylhäisyytensä, jota Joosepin mielestä yhtä hyvin voisi nimittää
»hänen alhaisuudekseen», niin on alava alamaisilleen — resitentti —
kuninkaan arvoinen majesteetti!

Joosepilla kyllä leikkii kielen kärjellä se kieltolakikysymys ja

syntikuorma kutisee sydänalassa, mutta hän on siinä määrin
lämmennyt täyteen höyryyn pelkästä kunniasta puhutella
valtakunnan päämiestä ja saada istua herra presidentin vieressä —
että tuo sielun polttavin kysymys ei pulpahda hänen suustaan — ja
samalla herra presidentti jo hymyillen kääntyykin toisen talonpojan
puoleen — Jooseppi jää syrjään. Mutta ovensuusta jo Pirhonen pälyy
ja postiröökynä toiselta puolelta antaa merkin että »jo piisaa — tule
pois pökkö!»

Jooseppi on hienotuntoinen mies hermoiltaan ja gentlemanni

pohjariitingiltään — hän tottelee viittauksia. Mutta se taluttaja-tohtori
toimittaa Joosepillekin jälkiruokaa ja pullakahvia sekä kysyy kaikkien
kuullen:

— Oletko nyt tyytyväinen että sait tutustua Tasavallan

Presidenttiin?

— Jaa minäkö? naukuu Jooseppi. — Vaan minähän, poika, vasta

ounkin tyytyväinen! Kyllä vain resitentti minunlaiselleni kelpaa…

— Mistä te oikein keskustelitte? jatkaa tohtori juhlallisesti.

Johon Jooseppi, ilonirve naamallaan, vastaa, kahvipullaa

nieleksien:

— Ka tästä Suomen kansan asemasta maaliman historiikissa,

Petsamosta ja
Ranskan politiikasta…

— Jottako ihan Ranskan politiikasta? pistää väliin

kunnallislautakunnan esimies.

Koko pirttiväki nauraa suosiollisesti, suomalaisesti. Läänin

maaherrakin hymyilee, sikarinpötky suupielessä ja kultasankalasit
nenällä…

31.

— Krää — krää — krää…

Käräjiin! Käräjiin! Käräjiin!

 Pahankorven harmajat variksetkin sitä jo rääkyivät petäjänlatvoista
toisilleen. Ja kaksi iloista harakkaa, jotka aivan turhaan olivat
pistäytyneet Ryysyrannan tunkiolle tutkimusretkelle että löytyisikö
sieltä mahdollisesti mitään heille sopivaa ulosheitettyä, kuulostivat
räkättävän samaa asiaa:

— Kra-kra-kra! Ha-ha-ha! Sak-sak-sak! säksättivät ne purstojaan

huiskutellen.

— Sak-sak-sak!

— Sakkoja piessan linnut säksättävät! tuumii Jooseppi Petkeleen ja

Jängän kylien käräjämiehille, joitten pitkässä jokiveneessä hän juuri
on lähtemässä kihlakunnan käräjiin naapuripitäjään asti.

— Kunpa sakoillakaan selviäisi, vastaa Vellivaaran Jahve,

yiijänkäläinen pitkätukka ukko — viinankeittäjä hänkin.

Pohjaanpa kolisi pitkä tervapaltamo Petkeljoessa, mutta emäjoen

väljiin väyliin päästyä — eipä enää kolissutkaan. Juhlallisesti se
hurahti alas kymmenkunnan korskeata koskea, viehkeästi viehkuroi
läpi vaarallisista Virroistakin. Sittenpä enää ei koskia ollutkaan,
voimakas joen kymi vain läksi vetämään mutkitellen kauniitten
kallasten lomitse kohti naapuripitäjän emäjärveä. Kaksihangassa
parittain soudettiin, perämies lisäksi huopasi lujasti — viisi miestä
airoissa — jokivene juoksi hyvää vauhtia, moninpaikoin vielä veteli
purje, neliskulmainen jokiveneen suurseili, ruskeista säkinkuorista
yhteenkurottu. Pohjoisen puolelta sinimustina vihureina vinkuva tuuli
puhalsi — raikas oli ilma — kesä kulta kai jo hyvästejään heitteli ja
syksyä sijaisekseen suksutteli. Kellersivät jo koivikotkin jokirannoilla
ja pihlajat tulipunaisina loistivat. Käräjämiesten nenännipukat
hieman sinervinä kuulsivat, kovin kesäketineissään olivat ukot
käräjille matkanneet. Yksitoista ukkoa ja pari käykkäleukaista akkaa!

Oli siinä monenkarvaista käräjäsankaria. Oli korpirojun ritaria, oli

pesäero-riitelijää, oli metsänvarkaudesta tai haaskauksesta
haastettua, oli toisen perintöosuuden anastajaa, toisen akan
makaamisesta manuutettua, oli lehmän utareen leikkelijää, oli
porokorvamerkin väärentäjää ja pariskunnan kunnianloukkaajaa.
Olipa joukossa salaperäisestä syöttämisestä, tuosta ikivanhasta,
inhoittavasta taikatempusta syytetty poppamieskin, Ylijängän ja
Taivalkorven rajamailta, pikkuinen musta äijän kämpyrä, jonka
mainittiin ruumiinytimellä erottaneen kaksi rakastavaista ja tehneen
naapurin piikatytön hulluksi! Vielä joku äkäpää todistaja-ämmäkin
samassa saatanallisessa jutussa, samassa pitkässä veneessä. Olihan
siis pahantekijöitä Petkeleenkin perukoilla, kun tarkalle otti ja käräjiin
käskettiin. Synkkänä hahmoltaan veneen pohjalla, pintturin kohdalla
konttien keskellä, istui Ryysyrannan Jooseppi. Mykkänä tuijotti mies
milloin mustaan virtaan, milloin tulipunaisiin pihlajiin jokiäyräällä,
milloin loi väijyvän katseen muihin käräjämiehiin.

Nyt sitä siis hänkin on menossa sinne korkean oikeuden

tuomioistuimen eteen. Antavatkohan linnaa? Ja keitä kaikkia siellä
esiintyneekään ilmiantajina, päällekantajina ja todistajina häntä
vastaan? Hänellä on korkeita ystäviä, mutta pirullisia vihamiehiä…

Tuossa toisessa veneessäkin, joka perässä tulee kilometrin päässä

turhaan koettaen tavoittaa, taitaa niitä vihamiehiä joku olla joukossa.
Kukkuroillaan käräjäväkeä on sekin paltamo — kirkonkyläläisiä, lie
tuolla jompikumpi nimismiehistäkin, kolme metsäherraa, neljä
kappaletta kauppiasta, turkkipäällinen tukkipäällikkö, työnjohtajaa,
puupäällikköä ja savottasaksaa jos jonkinlaista. Siinä sakissa kai se
on Pirhonenkin…

Jooseppi miettii, miten suunsa sovittaisi silloin kun tuomari kysyy:

että mitä vastaajalla on sanomista puolustuksekseen?

Jos sanoisi sille puhtaalla kirjakielellä näin että;

»Herra tuumherra ja söötinki, eihän minulla itse asiassa ole mitään

puolustuksekseni ramille tuotavaa, vaan suokaa anteeksi, jos
sytämellisesti tietustan, mitä äskettäin meinasin tasavallan
resitentiltäkin kysäistä, jotta: onko suurikin synti, jos ihminen henken
hätässä vähän kiehauttaa?»

Jooseppi on kuulevinaan tuomarin vastaavan tähän seuraavasti:

»Herra Kenkkunen! Siihen nähten että tee ansiokkaalla tavalla

olette esiintuonut Suomen kansan totellisen tarpeen kieltolain
rikkomisessa, on kihlakunnan oikeus harkinnut tätä asiaa ja nähnyt
hyväksi vapauttaa teität kaikesta eesvastuusta. Menkäät herran
rauhaan!»

Joosepin synkkä hahmo kirkastui hetkeksi — iloisesti mies iski

silmää tulipunaisille pihlajille…

Vellivaaran Jahve hänen vieressään säkkipurjeen alla loikoen

kuiskasi korvaan:

— Otetaanpa Jooseppi — puitto-tuota…

Jahvella näet oli pikkarainen taskumatti, jota hän salakähmää

käsitteli säkkipurjeen suojassa. Jooseppi oli suuressa surussaan tullut
hänen taskumatistaan ottaneeksi huikeanlaisen kulauksen hengen
vahvistukseksi näin käräjiin mennessä — eipä hän omia viinojaan
ollutkaan viljellyt kesäkautena — pois oli jäämässä koko
kommerverkki Ryysyrannasta. Saattoi siis hyvällä omallatunnolla
yhden ryypyn ottaa, kun toinen hyvästä sydämestään tarjosi siinä
viluisessa veneessä.

Mutta toista ei Jooseppi huolinut, vaikka Velli-Jahve kuinka tyrkytti.

Alkoi taas tuijottaa synkkänä sinimustaan virtaan… Tuo hänen
mielikuvituksensa, mielikuvituksensa, kuinka se pitikään omaa
peliään! Tietysti ne hänelle antaisivat linnaa — eihän kihlakunnan
tuomari ollut mikään synninpäästäjä pappi. Täytyihän sen herran
tuomita lakien ja asetusten mukaan…

Naapuripitäjän rantaan saavuttaessa illan jo pimetessä oli Jooseppi

Kenkkunen siinämäärin raskaan mielen rasittama ja rumien
aavistusten runtelema, että muut käräjämiehet vaivoin saivat hänet
maihin. Rienaaja oli pieksänyt hänet pehmeäksi tulisilla vitsoilla, koko
ruumis oli sairas, sielu siipiä vailla…

— Nousehhan Jooseppi, mikäs tässä auttaa. Mennään sakilla

helevettiin!

Lemmenahon Luukas se murtunutta miestä näin lohdutti. Sama,

joka itse oli manattu käräjiin väärän akan makaamisesta.

Jooseppi mullisteli silmiään, kopeloi eväskonttinsa, huokasi syvään

ja tarttui Luukkaan käsivarteen.

Ei hän humalassa ollut — kaukana siitä.

*****
 Eipä Ryysyrannan Joosepin mielikuvitus ollut aivan hulluja
haaveillut! Juuri täksi syksyksi oli virallista tietä saapunut
kihlakunnan tuomareille jostakin ylempää uusia ohjeita, miten
tasavallassa tapahtuvia kieltolakirikkomuksia oli käsiteltävä
erinäisissä tapauksissa. Tuomarin oli otettava varovaisesti huomioon
sellaiset kurjat ensikertalaiset, joiden taloudellinen tila ja perheolot
oli todistettu sellaisiksi että köyhä kunta joutuisi elättämään kaikki ne
surkeat perheet silläaikaa kun perheenisä oli tuomittu istumaan
vankeutta ensikertaisesta salapoltosta. Tuomarille saapunut
ohjesääntö sattui sopivasti Rämsänrannan oloihin, jossa kunnan
kassa vuonna-vuotuissaan osoitti nollan numeroa.

Ja vaikka Joosepin päälle kanneltiin joukko ilkeitä ilminantoja,

joista pääkohdat saatiin toteenkin näytetyiksi — Pirhonen riehui koko
voimallaan — niin Rämsänrannan kansanomaisten,
kansaarakastavien ja kansaa syvästi ymmärtävien nimismiesten
antamat lausunnot, yhdessä tuomarin oman virkavelvollisuuden
kanssa koko yhteiskunnan onneksi, vaikuttivat sen että tuomion
vaakalauta alkoi vaappua rikoksellisen pelastukseksi. Yhä hyökkäsi
esiin konstaapeli Pirhonen kaikkine apureineen, mutta vaakalaudalle
heitetty sydämen kulta painoi painamistaan pelastuksen
pahkakuppia yhä alemmas ja alemmas. Silloin Pirhonen jäi vain
silmät suurina oven suuhun kuuntelemaan oikeuden päätöstä. Se
oikeuden päätös julisti että ottaen huomioon ne ja ne näkökohdat ja
huolimatta siitä että… ynnä vedoten annettuihin herrojen
nimismiesten lausuntoihin asianomaisen olemassaolon taistelusta
köyhyyttä vastaan sekä perustaen päätöksensä korkeimmasta
oikeudesta saapuneisiin kiertokirjeisiin siltä ja siltä päivältä sitä ja
sitä kuuta, on kihlakunnan oikeus harkinnut oikeaksi vapauttaa
kruununtorppari Jooseppi Kenkkusen enemmästä edesvastuusta tällä
kertaa ja tuominnut hänet ehdonalaiseen vapauteen.
 Ei harakkakaan tunkiolla niin iloisesti hypellyt kuin hyppeli
Ryysyrannan Jooseppi silloin koska mies käräjiltä palasi.

Ei tiennyt oikein, mihin ilonsa purkaisi — antoi laskea itsensä

maihin sen aateystävänsä, sen Helsingin tohtorin huvilan rantaan, oli
muka vähän asiaa herrasväelle — menkööt muut — kyllä hän tästä
jotenkuten kotiinsa kopeloi ilman omaakin venettä — on se siksi
mukava talo tämä Korpipalatsi ja höyli sen isäntä. Ihan juoksun
hölkässä kuin pimeästä tallista marhamintansa katkaissut ruuna
tömisti Jooseppi ylös huvilan törmää, pökäsi paraatiovesta sekä
juoksi ylös kolmattakymmentä kiertoporrasta niin että kumisi vain
honkainen pylväskäytävä, itsekkin nauttien tuosta kuminasta.
Temmaten auki kiiltomaaleilla silatun, kullanvälkkyvällä rivalla
varustetun oven hän jo kynnykseltä kiljahti kuin tiikerikissa selin
istuvalle ystävälleen että:

— Terveisiä käräjiltä! Ei mua tuomittukaan tiilenpäitä lukemaan.

Vapaa olen kuin taivaan mäkärä ja mäkätän taas kuin ennenkin.

Se köyhäin-ystävä loi Jooseppiin niin mukavan katseen

silmälasiensa ylitse, kavahti pulpeetituoliltaan, käveli suoraan
kaapilleen, kaasi kauniista karahvista kukkuraisen jalkapikarin
lääkärin määräämää kullankeltaista konjakkia ja tuppasi kohti
vieraansa pärisevää partaa:

— Kenkkujen Kenkun malja!

Ilon korkea kohtaus se Ryysyrannan Joosepille oli…

Mutta kun hän hyvän tuulen hulinassa kotiinsa asti päässyt oli,
pelastuksensa perheelleen kertonut ja pikku Kurlia polvellaan
hypitellen Pupu-Jussiakin rallattanut sekä sitten maata käynyt
muijineen kylmän kehikon puolelle, jossa seisoi sängyn renkkana,
niin osasipas kohtalo, tuo korpikirojen ikimuistava herra jälleen
vaimentaa hänen elämäniloaan, kun eukko vesissä silmin,
näännyksissä ja kalpeana, kuiskasi korvaan:

— Linnan vältit itse, vaan etpäs minua vankeudesta vapauttanut.

Jo taas, rakas ryökäle, panit riihesi lämpiämään…

Kaisa-Reeta ei liene tarkoittanut Ryysyrannan riihisaunaa, vaan

jotakin aivan muuta. Oli näet raukka jälleen tullut siunattuun tilaan.

32.

Pari vuotta on vierähtänyt siitä kun Jooseppi Kenkkunen iloisena

kuin tunkioharakka hypellen ja purstoaan leiskutellen palasi käräjiltä.

Jos ottaisimme vaivan kysyä asianomaiselta itseltään, mitä kuuluu

taas
Ryysyrantaan, niin saisimme kai vastauksen: — Kiitoksia kysymästä!
Köyhä elää niinkuin märkä palaa. Kaikki on ennallaan:

ukko ja akka, mökki ja takka, russakka, kirppu. Vekku ja

Mirkku, ämmä ja lapset, harmajat hapset, pannussa sakka,
peräisessä vakka (jotenkin tyhjänä jauhonpölystä) rannalla
rakka…

Joosepissa on runosepän vikaa, emme mahda mitään hänen

loppusointuiselle lorulleen, omasta puolestamme tahtoisimme jatkaa
runoa seuraavasti:
 Joosepin otsalla syvät on vaot, ovessa kiiluvat ilmaraot,
kattila puhki, rikki myös rukki, huhmar seisoo kuin
vaivaistukki, kiukahan muuri taas hajoomassa, seinäkin
maahan vajoomassa, myrskyt nuo julmat, taivahan hulmat
käydä taas uhkaa — malkojen ruhkaa — kattohon
kajoomassa!

Yksi huomattava parannus, aniharvinainen edistys Petkeleen

kylässä, on tapahtunut — Ryysyrannassa on ihka eheät
akkunaruudut — ruusut — niinkuin siellä sanotaan. Mistä ihmeestä
sai Jooseppi kalliit ruusut? — pikku salaisuus — lienee käynyt
sellainen vieras, joka näki hiusten heiluvan, kun tuuli puhalsi
rikkoruuduista pellavaisiin päihin. Kateutta se kyllä on herättänyt
Elettävän Konstassa, kun veli Jooseppi mokoman lahjan on saanut —
tarvitseis hänkin yhtä hyvin, vaikka totta puhuen Elettävän
Kenkkunen ei kuuna päivänä saane valmiiksi sitä kehikolle
harmaantuvaa pirttiä, johon »ruusuja» kaivattaisiin.

Jatkakaamme tarkastusta, miltä Ryysyrannassa nykyään näyttää.

On tehty eräs huomattava lisäys huonekalustoon tai mööpeleihin,

kuten isäntä sen sanoo. Pahnoilla potkii näet seitsemän lasta ja
kahdeksas potkii jossakin ahtaammassa, pimeämmässä, paljon
lämpöisemmässä paikassa. Kurlia pienemmän naskalin nimi on
Kullervo Hilarius Resitentti—viimeksimainittu ristimä luonnollisesti
sen ikimuistettavan tapahtuman jälkikaikuna, kun lapsen isä oli
saanut kunnian tulla esitetyksi itselleen Tasavallan päämiehelle —
arvoisa lukija kai muistaa, miten Kenkkunen Rämsänrannan pappilan
pirtissä keskusteli hänen ylhäisyytensä kanssa Suomen asioista ja
jonkunverran Ranskan politiikasta. Sitä iltaa seuraavana lauhkeana
elokuun yönä kenties tuon seitsemännen vesan syntysanat oli
lausuttu — emme ihan varmasti tiedä, voimme vain laskea
sormillamme. Kaikissa tapauksissa Kenkkusen henki noihin aikoihin
oli väkevästi kullervoinut ja veisannut Hilariuksen kiitosvirttä korkean
veljeilynsä hurmiossa.

Mikä taas oli oleva hänen nimensä, joka pimeässä putkassa

potkiskeli, sitä ei vielä ollut suunniteltu —? Jos se oli tytön typykkä,
niin saattoipa tulla kyseeseen nimisointuma sellainen kuin Rekiina
Resitenska, sillä muistihan Jooseppi siellä pappilan praasnikoissa
tuona käräjäkesänä nähneensä hänen ylhäisyytensä pönäkän
puolisonkin, josta Kaisa-Reeta, tottapuhuen, oli ollut huvitettu
enempi kuin valtionhoitajasta tai maaherrasta. »Miten hän oli puettu
se resitenska?» oli Kaisa-Reeta näet udellut Joosepilta: »Olikohan
tuolla ihan silikkiset leningit?»… Sen hiivatistako hän sen tiesi,
Jooseppi: »vaikka oisi ollunna Enklannin ulsterista!» oli tiuskaissut
vaimolleen.

No niin, pikku resitenskaa ei siis vielä ollut syntynyt tasavaltaan,

mutta hyväpä että oli pikku resitenttikin — vilkas pojan vekkuli se
olikin, varhain jo oppinut omin jaloin kävelemään — mekko tuolla
toistaiseksi heiskui yllä, jonka alta vilahteli paljaat kintut —
Kullervoksi pilttiä vaatimattomasti nimitettiin.

Pirttiviljelyksestä siirtykäämme varovaisesti tarkastamaan

Ryysyrannan ulkoviljelystä. Mitkä hyvät hedelmät oli kantanut
Joosepin ehdonalainen vapaus? Ehkä meidän nyt pitäisi puhua hyvin
hiljaa, ihan kuiskaamalla. Mutta koko Rämsänranta sen sittenkin
tietää että Jooseppi Kenkkunen vieläkin tirauttaa tilkan
miestäväkevämpää, »jos miestä väkevämpää missä tarvitaan maan
eistä vaikka kaatamaan». Hän ei tee sitä omasta intohimostaan,
vaan niinsanoaksemme tositarpeesta, yleisestä painostuksesta. Jos
joku on syyllinen, niin on se koko Rämsänranta, mutta
Rämsänrannan takana on — koko Suomen Tasavalta.

Ymmärtäkäämme kaikinmokomin Jooseppia! Kun hornan pimeys

haihtui ja vapauden tähti nousi Pahankorven horisonttiin, niin lakkasi
luotto juonittelemasta — retiitti ronklaamasta — ja sekä herrat että
parempiosaiset talonpojat kuiskasivat Kenkkusen korvaan ystävällisiä
sanoja. Mökissä oli kauhea puute, kaiken nuusa, lapsia sikisi lisää,
Jooseppi rukoili Jumalaa, apua ei tullut — kiusaajain kuoro oli suuri…
Kauvan, kuukausimääriä mies kamppaili ylivoimaa vastaan kuin Sven
Dufva ryssiä vastaan sillalla kuunnellen jumalallisen kenraalin
kehoitusta: »el' yli päästä perhanaa!» Kaisa-Reeta itki ja kielsi,
häpesi ja vähin uhkasikin, mutta ylivoima vyöryi päälle kuin
tulivuoren laava — Jooseppi oli tulla hulluksi. »El' yli päästä
perhanaa!» Oh — mutta sellaiset ystävät — ja nälkä kotona. »Jos et
vähän tirauta, niin…!»

Siinä sitä oltiin elämän myllyssä. Köyhä saatana seisoi sen

totuuden kynnyksellä, jonka toisella puolella rehoitti elinkautinen
»nuusa» ja »retiitti ronklasi».

Ja silloin Jooseppi raiska taas lankesi — jos se nyt sitten olikaan

oikea lankeemus.

Pistäkööt tiilenpäitä lukemaan Oulun linnaan…

Mutta — eivätpäs pistäneetkään. Eivät edes käräjiin vieneet. Ei

näet Pirhonenkaan enää ilkeä ahdistaa. Mikä sitä Joosepin-kaltaista
jahtaamaan kuin ristiselkää repoa! Kaukaa-viisas ja ketunhäntä
kainalossa. Kenkku on Kenkku. Piru hänestä! Eihän tuo ketään tapa.
Hämmentäköön pataansa tai olkoon hämmentämättä.
 — En minä kehtaa enää sen Kenkkusen rankkitynnyreitä lähteä
tunkiolta nuuskimaan, sanoo poliisi ylenkatseellisesti. — Se on, häjy,
niin kaukaa-viisaskin, tuppaa väittelemään itsensä presitentinkin
kanssa. Muistetaanhan tuo…

— Nuorimman poikansakin kuuluu kekkuli tutentiksi ristittäneen!

siunailevat kirkonkylän hurskaat akat.

Jooseppi siis sai olla rauhassa ja pusertaa lääkettä jyvistä ja

ytimistä silloin kun sitä nimittäin välttämättä tarvittiin. Ehdonalainen
vapaus ei sentään noussut miehelle päähän, Jooseppi ei tahtonut
loistaa sivuammatillaan — siksi vaaranalaista tuo homma sittenkin
oli. Eikä hän itse hullautunut siihen aineeseen, jota salavihkaa
kirkonkylään kanteli. Hän teki vain tehtävänsä — eikö hän ollutkin
vain halpa välikappale väkevämpäin voimain palveluksessa? Mutta
jokaisesta tilauksesta, jokaisesta keitoksesta hän salaa kärsi, syvästi,
järkytetysti — Kaisa-Reetan kyynelet ja nääntyneet posket kiusasivat
häntä. Tuo ikuinen taistelu miehen ja vaimon välillä… Jos hän olisi
ollut todella kaukaa-viisas, niin olisi hän vaikka velaksi hankkinut
vaimolleen kirkkohameen ja uuden paidan — Kaisa-Reeta olisi silloin
hyrskähtänyt hyvästä mielestä itkuun ja antanut anteeksi paljon —
mutta tässä asiassa oli Jooseppi ryhditön. Hän vain hypisteli
hyppysissään niitä vaimoväen vaatetuksia Maakunnan tiskin takaa,
mutta lahja jäi viime kädessä aina viemättä — oli olevinaan niin
paljon muuta kotiin vietävää. Jauhoja piti olla runsaasti,
paisumistaan paisuvan pereen syöntikyky kasvoi kuukaudesta
kuukauteen. Pikanellirulla olla piti myös — ihmisen mielialat — ja
kahvitta ei ajanpitkään tullut toimeen huonossakaan hökkelissä.
Kahvia annettiin, silloin kun sitä keitettiin, tilkka kaikille tenaville —
se on Suomen kansan tapa sydänkorvessa. Kurli kurlutti kuin
muuttokurki, ellei saanut mokkaa. Ja pikku Kullervo porasi myös, jos
ei ämmä omasta kupistaan kulauttanut pisaraista hänellekin — pikku
resitentille. Kerran keksi Jooseppi ostaa »röönääkin»
venäläispuodista ja uhmasi myrkyttää kaikki russakat, mutta siitä
kuusijalkaiset niin loukkaantuivat että juoksivat perässä
saunariiheenkin — yksissä lämpimissä kylpemään. Ja jonkun viikon
päästä ne palasivat koivet käkkyrässä takaisin pirttiin ja sikisivät vielä
hyöteämmästi. Siitä Jooseppi ja hänen huonekuntansa ymmärsivät
että russakoille on niiden luoja luvannut asumaoikeuden ikiajoiksi
Ryysyrannalla. Huonemiehiä ne olivat — yksissä särpimissä. Väärin
oli niitä vainota keisarivihreällä — eihän tuota ollut koko
keisariakaan, tasavaltoja vain niin pitkälle kuin silmä kantoi pohjan
navan alla. Oi Rusasen ukko ja vanha Vesteri vainaa!

Oli se semmoinenkin, kansanhokema että Rusasen ukko

tuskastuneena oman mökkinsä russakoihin oli survonut niitä
muutaman tuhannen petkeleellä ja petäjähuhmarella, kuivannut
lämpimällä arinalla ja tehnyt tupakkaa — isolla visakopalla sitten oli
poltellut ja tuumaillut: »tämä se tyrälle hyvää teköö!» Vaan vanha
Vesteri vainaa puolestaan kuului toimittaneen, kun jauhot loppui,
että: »kun oisi keittää viinaa noista ruskeasiipisistä!» Haudassa nyt
makasivat nuo molemmat leikinpuhuja-ukot, mutta russakat yhä
marssivat kuolemattomana armeijana pitkin Rämsänrantaa. Antoipa
marssia. Oi Rusasen ukko ja vanha Vesteri vainaa!…

33.

Kauhea katovuosi on kohdannut kolmatta osaa Suomenmaata.

Rämsänrannan vaivaiset viljelykset se on raiskannut perinpohjin.
Petkelkylässä on paleltunut kaikki mitä maassa kasvoi — perunoita ja
mustikoita myöten. Joka ikisestä mökistä on julma vieras vienyt
viimeisetkin viljakset. Alakuloisena nostelee torpanmies
loppumattomassa vesisateessa läpikastuen lyhteitä kärväisiin — olkia
vain ja jyvättömiä, mustia tähkäpäitä. Kun Ryysyrannan Jooseppi on
ahtanut saunariihensä täyteen märkiä kupoja sekä pari päivää niitä
kuivatellut kiljuvan kiukaan kuumuudella ja vielä kolmannen päivän
vartallaan piesten riehunut ja rypenyt naama mustana siellä
riihisaunassaan, niin saapa mies lopuksi jumalanviljat pussiinsa —
saa kokonaista kaksi kappaa imeliä ohranjyväsiä. Ja samoin käy
kaikissa naapurimökeissäkin: Huhmarniemessä, Lintuniemessä,
Elettävässä, Mullimäessä ja muissa.

Hirveä hädän tunne tunkeutuu hiljaa petkelkyläläisten rintoihin —

nyt se vasta, nyt se vasta myrkyt lykkää! Mistä nyt pitkän talven
leipä, kun sitä ei ole syksysulallakaan?

Kirkonkylän kauppiailla on tosin jauhomakasiininsa, mutta mistä

saa köyhälistöarmeija rahat, millä lunastaa jokapäiväiset tarpeensa.
Mistä? Pienet on palkat pöllimetsässä ja raskas työ raa'alla ilmalla.

Paperipuu-savottaan samoaa Ryysyrannan Jooseppikin, kirves

olalla, kaarisaha kädessä, reppu selässä — elkäämme kurkistako
mitä repussa on, lopen laihalta se vain näyttää. Päiväkaudet
vesisateessa hakkaa ja sahaa Jooseppi, kuin pahassa unessa hän
riehuu, elämän hirmuista todellisuutta sielussansa hautoo. Hän on
tähän asti ollut verrattain hilpeä mies, ainakin ilon naamaria on hän
kantanut, vaikka sisuksia lieneekin poltellut. Nyt — tämän viimeisen
katosyksyn tullen — ei ilonaamarin kanto enää käy. Uurteita täysi on
otsa ja miesjoukossa kulkee Jooseppi vaiteliaana, ei luista enää
leikkipuhe. Eivät tahdo kaverit oikein enää tuntea koko miestä
samaksi. Vielä jonkun tilauksen toimittaa, mutta senkin tekee kuin
pahassa unessa. Kuin siipiin ammuttu metso mies pehertelee
pensaikossa. Ja kotinsa ovesta sisääntullessa tuntee kuvotusta,
pienimpiä lapsiansa hellällä kädellä silittelee, mutta pakoon lähtee,
kun milloin vaimonsa hahmon näkee.

Aapeli poikaa vähin pöllisavotassa apurina käyttelee, jotta

pikemmin joutuisivat pinot. Täysi mitta niissä olla pitää ja vielä
»kostajumala päälle» — ankara on yhtiön tarkastus. Ei riitä kovalla
työllä ansaittu raha suurelle perheelle — eikä Jooseppi, vähäläntä
kyssäselkä, ihan joka päivä jaksakkaan propsityössä raataa.
Sairastuu mies rasituksesta ja märästä ilmasta ja läsii viikkokausia
maaten pirttinsä peräpenkillä. Ämmäkin on raihnainen, lapset kaikki
romuskassa — Kaisa-Reeta viimeisillään. Siitä kun jälleen vähän
voimistuu Jooseppi, niin ei työnnykkään sinne järven taa paperipuu-
savottaan, vaan lähtee Pahakorpeen petäjäleipäpuita katselemaan.
Petäjää, petäjää kiskoa täytyy — tänä talvena kuollaan muuten
nälkään. Kaataa yhden puun, kaataa toisen, kulkee kuukkaillen,
mistä vielä kolmannen petäjän romahuttaisi? Leipäpuun, Pohjolan
taatelipalmun! Kirottu puu — siunattu puu — kautta vuosisatojen se
sentään on pelastanut Suomen korpikansan nälkäkuolemasta.
Terveelliseksikin hokevat vanhat ämmät petäjänsekulileipää —
sydänalatautia se näet lievittää. Sitkeiksi kasvavat lapset, jotka
sellaista liikkiä jyrsivät…

Vekku koira, korvat pystyssä, häntä kippurassa isäntänsä perässä

seuraa. Pahankorven kuiskutuksia kuuntelee. Joko taas, joko taas
itse Paha oudosti ääntelee? Jooseppi kuuntelee sitä puolella
korvalla… Mikä se oikein on tuo ikuinen kutsuva ääni? Morsiantaanko
yhä Paha siellä huutelee syvän urun takana? Tuossa on pontikkapata
puron rannalla hiukan ruostuneena — olkoon — Jooseppia
tympäisee, ei tahdo katsoakkaan sinne päin. Kovinpa se nyt taas
ruumiiseen ottaa, kivistää rintaa, kolottaa selkää, pakkaa vähän kuin
päätä pyörryttämään, Paha yhä kuikuttaa, uikuttaa siellä kaukana —
ja joskus rääkäisee läheltä haltijavaris. Mitä, jos olisi kaataa juuri tuo
petäjä, jonka latvassa haltijavaris istuu?…

Jooseppi iskee kirveensä petäjän kylkeen. Pihkaiset lastut

lentelevät — haltijavaris pakenee kamalasti rääkyen — Jooseppia
hytkäyttää — naurahtaakin ääneen ja usuttaa Vekun juoksemaan
variksen perään. Syvenee syvenemistään hakkuukolo — Jooseppi
läähättää, vaan ei hellitä, kiertää toiselle puolelle ja lyö kirveensä
toiseen kylkeen. Nyt se kohta romahtaa… Jooseppi toimii kuin
unessa, käsi tekee ankaraa työtä, vaan henki liitelee muissa
maailmoissa. Yhtäkkiä päätä niin oudosti pyörryttää, kirves lakkaa
heilumasta, sydänalaan pistää. Jooseppi mitään ajattelematta tarttuu
molemmin käsin petäjän tyveen. Samalla tulee tuulenpuuska
pohjoisesta — petäjä rusahtaa ja romahtaa maahan. Jooseppi ———
herrajumala — väärälle puolelle jäi Jooseppi. Petäjän tyven syliinsä
sai — sen kanssa kamppaillen maahan vaipui. Viimeinenkin
maailman hämy musteni hänen silmissään… Hirveän rymähdyksen
kuullessa kirmaisee koira kiireesti takaisin isäntänsä luo — oivaltaa
heti mitä on tapahtunut ja alkaa vimmatusti haukkua. Sitten se
suorastaan jo ulvoo kuin susi arolla. Pahakorpi humisee
myöhäsyksyn viimeistä huminaa, puro pauhaa syvällä urun pohjassa,
ja Paha ääntelee oudosti kaukana rotkon takana.

Ryysyrannan Jooseppi vain nukkuu…

EPILOOGI

JOOSEPPI KENKKUSEN SEIKKAILUT TAIVAASSA.

(Hänen kuolemanunensa kaatuneen petäjän alla.)

Joosepin ruumis jäi makaamaan kaatuneen petäjän alle, mutta

hänen haamunsa, hänen kaksoisminänsä läksi vaellukselle
ijankaikkisuutta kohden. Kas tuolla hän jo mennä harppailee tukka
suorana pitkin Pahanpuron vartta, kiipeää Pahalle-kalliolle ja
kimmahtaa pilven selkään — viime hetkessä Vekku koirakin loikkaa
isäntänsä jälkeen ja jää hampaistaan roikkumaan pilven reunasta —
pilvi kiitää huimaa vauhtia yli seurakunnan rajan ja nousee
Pyhätunturin kohdalta kierukkaa kiertäen suoraan ylös Taivaaseen…

Pyhä Pietari Taivaan portilla pahanpäiväisesti hätkähtää tutkien

Jooseppia kiireestä kantapäähän:

— Hiisikö sinut tänne lennätti?

— Oisi vähän kahenkeskistä assieta sille Ihtelleen! naukuu

Jooseppi kansan murteella.
 Pyhä Pietari ihan punastui kiiltävää kaljuansa myöten: »onpa tuo
äijä jotakuinkin fräkki». Hän rykäsi kaikuvasti:

— Kuka olet?

Mutta Jooseppi tokasi:

— Kyllä Hän minut tuntee. Päästähhän sisään, apostoli. On vähän

kiire…

Pyhä Pietari raapasi niskaansa, katsahti syvämietiisesti Jooseppia

silmiin, mutta ei sentään ärjäissyt, ujahti itse pienestä salaportista
sisään — kultahakanen kilahti sisäpuolella — ja siihen jäi Jooseppi
Taivaan portille koirineen, joka nuoli hänen käsiään.

Jooseppi katsoo: kylläpä on korkea Taivaan muuri ja portti

puhdasta kultaa. Portin takaa kuuluu Pietarin ääni:

— Kyllä minä näen että se on rämsänrantalaisia. Ei mistään

muualta tule niin ryysyisiä äijän käppyröitä.

Toinen ääni tuntui siihen vastaavan:

— Siis päästä hänet sisään. Onhan niillä vapaus. Jos hän on peräti
ryysyinen, niin ota nämä valkeat vaatteet ja pue hänet niihin.

Pyhä Pietari tuli läähättäen portin läpi, valkoiset vaatteet

kainalossa ja sanoi sankalasiensa yli katsahtaen:

— Lupasi audienssin, mutta pue ensin nämä vainajavaatteet

päällesi.

Jooseppi kivahti:
 — Enkä pue! Kun kerran olen kelvannut resitentiile näissä
hyntteissäni, tottahan kelpaan tässäkin talossa.

Pyhä Pietari, kiivasluontoinen mies, sai yskänkohtauksen. Sitten

hän huusi niin että Taivaan muurit vapisivat:

— Mene Hel…!

Mutta samassa silmänräpäyksessä, kun Jooseppi yritti lentää

päistikkaa
Helvettiin — joka olikin vain ikäänkuin alakartano siinä Taivaan
kupeella, musta joki vain välissä, avautui Taivaan portti ja itsensä
Ukon hopeanhohtava pää näyttäytyi portissa:

— Paras Pietari, salli hänen tulla!

Samalla Taivaan Ukon pää vetäytyi takaisin.

Pyhä Pietari tarttui toisella kädellä nenäänsä, toisella Jooseppia

käsipuolesta ja toimitti:

— No mene sitten, senkin skunkki!

Sitten hän ääneensä murisi enkelisotamiehille, jotka kivääri olalla

käyskentelivät pitkin Taivaan muuria, että:

— Tämä tiettävästi on taas niitä korpirojun keittäjiä joko Vongan

tai
Petkeleen kylästä. Niillä on aina olevinaan asiaa Taivaaseen.

Johon kirkassilmäinen enkelikersantti supattaen vastasi:

— Oiskohan tuolla nytkin…?

 Jooseppi koirineen livahti sisään Taivaan portista — Pietari
likinäköisyydessään ei havainnut koiraa — vaan jäi supattamaan
enkelisotilaan kanssa.

Hetken päästä temmattiin portti taas auki ja Taivaan Unilukkari,

kultainen hiilihanko kourassa, syöksyi läähättäen Pyhän Pietarin
eteen alkaen soimata Pietaria:

— Koira rökäleen päästit Taivaaseen! Minä ajoin sitä hiilihanko

kourassa, vaan se lippari pakeni häntä koipien välissä alttarille, jonne
minulla ei ole lupa jalallani astua. Jos Ukko nyt äkkää koiran, niin
minä saan matkapassit Taivaasta ja sinut alennetaan
tampuurimajuriksi.

Pyhä Pietari siveli nauraen partaansa:

— Ole huoleti Olkkonen. Emme ole ensi kertaa Petkeleen koiria

kyydissä.
Lemmon laillako se livahti sen hampparin hännässä!

Sitten hän syvästi huokaisten, sytyttäen pyhänsavun tuoksuisen,

todellisella kultarenkaalla kierretyn sikaarinsa ja puhaltaen valtavan
tuprun vasten Unilukkarin kasvoja, lisäsi:

— Heillä on aina pystykorvat kintereillään noilla Rämsänrannan

isännillä. Se kai johtuu siitä että koiria siellä alhaalla suvaitaan
kirkossakin, kuten olen kaikilta pappivainajilta ihmeekseni kuullut.

— No sehän juuri olikin minun virkani, virkkoi pitkänenäinen

Unilukkari
Olkkonen, — estää koiralaumaa pääsemästä ulos kirkosta saarnan
aikana.
 Pyhä Pietari puhalsi toisen valtavan savun ja killistäen oppineesti
yli kultasankalasiensa, tuumasi:

— Aivan oikein: sinähän näenmä oletkin se entinen Rämsänrannan

kirkkoväärti. Sinähän se kerran kapahutit kolehtin varrella Pärsämön
Samppaa niin kovasti päähän että sait maksaa tynnyrin rukiita
sovinnoiksi ja vielä kannullisen pomeranssia päälle.

— Juu, juu, jupisi Taivaan Unilukkari. — Mutta ota huomioon että

hän nukkui ja kuorsasi niin riivatun sikeästi pakanakolehdin aikana
että minun, virkani puolesta täytyi kopahuttaa ukkoa kalloon
tavallista navakammin.

———

Mutta silläaikaa kun nämä puolittain taivaalliset, puolittain

maalliset keskustelemukset tapahtuivat Taivaan portilla, kulki
Jooseppi itsensä Ukon perässä läpi koko Taivaan palatsin. Mitä
kaikkia ihmeitä hän siellä näkikään, tuskin järki saattoi käsittää.
Kuinka kiiltävä permanto siellä oli — aivankuin luistinjää, Jooseppi
yritti monta kertaa kellahtaa peräsilleen, mutta silloin aina pikku
tyttö, enkelisiivet selässä ehätti ottamaan häntä kädestä niin ettei
hän langennut. Kolmannella kertaa Jooseppi jo uteliaana kysyi siltä
kauniilta enkelitytöitä että:

— Kennenkä sinn' out lapsia?

Johon tyttö, silmät säteillen vastasi:

— Ryysyrannan Joosepin, Petkel-kylästä, Rämsänrannan

seurakunnasta,
Suomen Tasavallasta — niin on merkitty taivaalliseen
lastenrekisteriin.

Jooseppi siinä määrin hämmästyi ettei saanut sanaa suustaan.

Mutta enkelityttö liversi sukkelasti lisää:

— Ajatelkaas Setä, minä olin niin kovasti pikkunen silloin kun

minut lähetettiin taivaalliseen lastenkotiin etten muista,
minkänäköinen oma isänikään on… Eihän Setä enää huoli langeta?
lipsautti tyttö ja niiasi.

Jooseppi taputti tyttöä päähän ja yritti sanoa että hän tässä juuri
taitaakin olla tytön pappa, mutta Ukko iski hänelle silmää: »ei huoli
ilmaista!» Jooseppi ymmärsi että siinä se nyt sitten on se heidän
vajanainen lapsensa. Luojan kiitos, eipäs tytössä enää näkynyt
minkäänlaista vikaa! Missähän mahtoivat olla ne kolme aikaisempaa
lapsivainajaa?…

Hän loi tyttöön salamyhkäisen, säteilevän katseen ja seurasi Pyhää

Ukkoa kävellen varovaisesti eteenpäin kertaakaan lankeamatta
peilisileällä lattialla. Tyttö näkyi lentävän kuin valkoinen kyyhkynen
Alttaria kohti. Sitten se kuulesti hyvittelevän sinne lymynnyttä koiraa:

— Ai, ai kuinka nätti sessu! Annatko tassuakin? Seh-seh-seh! Mikä

on nimesi?

Ihmeekseen kuuli Jooseppi koiransa vastaavan ihmiskielellä:

— Vekku minä olen. Ryys…

Enempää ei Jooseppi kerennyt kuulla, sillä samalla kajahti hänen

päänsä päältä korkealta lehteriltä huikea virrenveisuu: Koo-koo
mualim ii-loit mahdaa…
 Jooseppi väänsi niskansa melkein nurin nähdäkseen lukkarin, joka
seisoi numerotaulun takana kita avoinna. Missä ihmeessä hän tuon
pitkän, luisevan miehen oli nähnyt poikasena?

— Se on Saastamoinen! ilmoitti Pyhä Ukko.

Jooseppi alkoi marssia virren tahtiin retkutellen polviaan. Onneksi

ei Taivaassa ollut tungosta ja missä ikinä vain Pyhä Ukko kulki, siellä
aukeni tie kuin kinos lumiauran alla. Jo loppui virsi ja Jooseppi nosti
päätään, nähdäkseen, kuka pappi nousi saarnaspönttöön. Pyhä Ukko
sanoi:

— Niljus vainaa saarnaa aamusaarnan.

— Vai hän se on, virkkoi Jooseppi. — Niljus vainaahan se opetti

meille rämsänrantalaisille kahvinjuonninkin!

Pyhä Ukko myhähti valkeaan partaansa:

— Parempi olisi ollut, jos ei olisi opettanut sitä konstia.

— Lieneeköhän tuo Näälmannikin täällä Taivaassa? tiedusti

Jooseppi.

— Kyllä hän täällä oli alussa, vastasi Pyhä Ukko, — mutta hän
toimii nykyään maallikkosaarnaajana Helvetin puolella.

— Joo, sanoi Jooseppi. — Lie heitä täällä muitai meijän pitäjän

sielunpaimenia?

— Aina joku, vastasi Pyhä Ukko. — On Toloperia, on Nyymannia,

on
Kalviinia, niinkuin te siellä sanotte.
 — Vai on Toloperikin täällä, keskeytti Jooseppi iloisesti. —
Pitäisippä rehvata Toloperia ja tuua terveisiä poijalta, se kun se Poika
Tolop…

— Kyllä, kyllä, katkaisi Pyhä Ukko Joosepin puheensorinan. — Kyllä

minä ne asiat tiedän, elä huoli kysellä niin paljon joutavia.

Mutta mitäs Jooseppi, eihän Kenkku malttanut olla utelematta.

Eikä itse
Ukkokaan, Taivaan mainio Pyhä Ukko, vähin vastailematta.

Ajaa rapsuttaa niinkuin pitkin syksyistä jäätä vastaan suuri

heinähäkki — heinät kuin kultapölyä kuhisevat — hieman tollon
näköinen, turpea talonpoika hopittaa lyyhäävää vanhaa ruunaa häkin
sevillä istuen, mutta miehen takana, heinähäkin huipulla, töröttää
mustiinpuettu, valkeahuivinen, kasvoiltaan punakka, silmistään
älykkään ja äkäisenkin näköinen vanha diakonissa, laupeuden sisar.
Niin ei malta Kenkkunen olla sitäkin vastaantulijaa tutkimatta ja
huudahtaa:

— Törmälän Manne ja Wettersteini!

Pyhä Ukko selittämään:

— Jaa! Sisar Charlotte vie heiniä Betaniaan. Hänen aikansa ei kulu

muuten mitenkään täällä ylhäällä, kun politikoiminenkin on kielletty.
Meidän oli pakko muuttaa Vanhainkoti sieltä Rämsänrannalta tänne
Taivaaseen. Ja sisar Charlotte tahtoi nimittää kodin myös täällä
Betaniaksi.

— Ketähän kaikkia hänessä mahtanee olla siinä Taivaan

Spedaniassa? kysäsee Jooseppi hienosti, sillä »Spedanian» mies aina
on osannut sanoa.

Taivaan ukko luettelee:

— Rytys-Kreetaa, Vanhaa-Leenaa, Issin Karoliinaa, Onnelan

Johannaa,
Rusas-mummoa, Väisäs-Jussia, Asunnon ukkoa ja akkaa, Ruukin
Pellikkaa,
Pöppö-Mattia — vähänkös heitä piisaa…

— Välttää! sanoi Jooseppi,

— Mikäs kumman tuulimylly se tuolla korkealla töyräällä viuhottaa

ja miehen huiskale posket pullolla puhaltaa?

Pyhä Ukko naurahti:

— Hullu-Sante henkimyllyänsä ruuvaa…

Se Taivaan avara esikartano ja peililattia taisi sitten loppua siihen,

sillä nyt huomasi Jooseppi nousevansa ylös lumivalkoisia
marmoriportaita. Tulivat Ukon kanssa korridooriin, sellaiseen pitkään
käytävään, jossa vilisee huoneita niinkuin suuressa hotellissa
kahtapuolta ja numerot ovien päällä. Moniaitten huoneitten ovet ovat
sepposeljällään. Kylläpä Jooseppi hämmästyy, kun niiden avonaisten
ovien läpi taas on tuntevinaan entisiä kotipitäjäläisiään. Tuossa
esimerkiksi Mylly-Topias ja Näätänikkari vainaja hikipäissään
työjelevät yhdessä verstaassa: Topias höylää niin että kullan
kiehkuraiset lastut lentelevät ja Näätänikkari leikkaa lasiruutuja
suurella timanttipuukolla. Toisessa numerossa pari vanhaa
pitkätukkaista ukkoa käsikädessä kyökkäsee vastakkain, ja haikeasti
laulaa. Jooseppi kysäsee:
 — Mitä peliä se tuo on?

— Pyhiä karhuvirsiä aikansa kuluksi kuuluvat vetelevän Koistilan

ukko ja Elias Lönnrot, vastaa Taivaan Ukko. Mutta elähän ilkiä
kysellä… Vaan eihän se Kenkkunen, eihän se malta pitää suutansa
kiinni, kun aina uutta keksii.

— Katohhan vanhaa akkaa, kun niin tolkusti kangasta kutoo!

pääsee Joosepin suusta erään kynnyksen kohdalla. Tosiaankin siellä
suoraselkäiseen, harmaaseen röijyyn puettu hopeahapsinen eukko
helskyttää kangaspuita, sukkula suhahtelee edestakaisin, ja eukon
suu tekee samat liikkeet. Sankalasit otsalla tärisee, kun pirta
paukkuu.

— Vanhan Pappilan Vanha Mari! huudahtaa Jooseppi.

— Juu! myhähtää Ukko. — Mari on Taivaan taitavin kankuri.

Joosepin teki mieli kysäistä että mitenkä Taivas jaksaa pitää Maria
kahvissa, vaan kun muisti että Ukko ei oikein tykännyt siitä että
Niljus vainaa oli opettanut rämsänrantalaisille kahvinjuonnin taidon,
niin jätti kysymättä. Vaan saipa pian uutta utelemista. Moniaassa
huoneessa pikkuinen äijän kämpyrä, tasaleikkotukka, harmaatakki,
vaskiset sankalasit nenännipukalla, kimeällä äänellä opettaa aakkosia
pienille pyhäkoululapsille.

— Sano Gii! sano Gii! kuuluu huoneesta, jossa on kullankarvaiset

pulpetit.

— Eikös tuokin vain ole Rämsänrannan vanhoja rohveetoja? kysyy

Jooseppi.

Pyhä Ukko esittelee suosiollisesti:

 — On kyllä. Vanha koulumestari Lassila Näljängältä.

Ja selittää tarkemmin:

— Oikeastaan otimme ukko Lassilan tänne vain karhunkesyttäjäksi

— hän kun siellä erämaan poluilla oli mainio karhun häpäisijä ja
jumalansanalla pieksäjä, mutta kun samoihin aikoihin ilmestyi vielä
taitavampi mörköjen ripittäjä, niin annoimme Lassilan jatkaa rakasta
koulumestaritointaan.

— Kukahan tuo Lassilaa taitavampi mörönmanaaja mahtaa olla?

kysyy
Jooseppi.

— Ka se Julma-Tuomas tietysti, vastaa Pyhä Ukko.

Jooseppi innostuu ja kimahtaa:

— Jos lie Runtukka-Eemikin täällä ketunpyyntitaksvärkissä?

Mutta Pyhä Ukko jyrähtää:

— Emme tunne sen nimistä miestä. Emme tarvitse kettuja

enemmän kuin ketunpyytäjiäkään Taivaassa. Mainitsemasi henkilö
luultavasti harjoittaa kavalaa ammattiaan tuolla Helvetin puolella…

Jooseppi hätkähti. Vai ei ollut Runtukka-Eemi täällä! Mitenkähän

hänen itsensä käy, jahka tilikirjaan kurkistetaan? Häntä alkoi
vapisuttaa… Yläkerrasta kantautui korviin urkujen juhlallinen soitto…

*****

Taivaan Pyhä Ukko johdatti Ryysyrannan Joosepin pitkän käytävän

äärimäiseen päähän. Oven päällä kiilui kirjoitus:
 Rämsänrannan ryysyköyhälistön tutkintokanslia.

Taivaan Ukko kopahutti rystysillään oveen, joka silmänräpäyksessä

aukesi sisästäpäin. Itse astui Hän edellä sisään, Jooseppi perässä.
Ovi lupsahti kiinni. Taivaan Ukko hävisi pienestä ovesta
sivukammioon — käsiään pesemään, niinkuin kuulosti — ja Jooseppi
jäi lakki kainalossa seisomaan ovensuuhun. Kansliassa oli kolme
siipiselkäistä enkeliä, jotka hymyhuulin tuijottivat Jooseppiin.

Pyhä Ukko tuli pian takaisin sivukammiosta tuoksuen

hyvänhajuiselta saippualta — niinkuin Jooseppi sen päätteli — mutta
milloinkaan ei hän ollut sieraimissaan tuntenut siinämäärin ihanaa
tuoksua. Ei yksikään laji Maakunnan saippuoista siellä alhaalla
tuoksahtanut niin hurmaavalle — tämä tuoksu lemahti koko
kansliaan ja ensikerran olemassaolossaan tunsi Jooseppi kuin hän
itsekkin tuoksahtaisi hyvälle hajulle.

Pyhä Ukko, hopeaparta, istahti korkean, kaltevan pulpetin taakse

— missä olikaan Jooseppi pojannaskalina nähnyt moisen korkean
pulpetin? jaa, Ruukissa, Ruukissa, — vörvalttarin kansliassa tehtaan
käynnin aikoihin…

— Paina puuta! kehoitti Ukko, pistäen kullalta välähtävän

hanhenkynän korvalehtensä taakse.

Jooseppia kovin kainostutti, kun enkelit niin hymyillen häneen

katsoivat. Mitähän ne oikein katsoivat? Hänen vaatteitaanko?

— No, rykäsi Taivaan Pyhä Ukko, — miten ovat asiasi? Nimesi Minä
jo tiedänkin.

Jooseppikin rykäsi ja pyöritteli reuhkaa käsissään.

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

textbookfull.com