Full download ebook at ebooksecure.

com

Accounting: An Introduction to Principles and

Practice - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/accounting-an-introduction-
to-principles-and-practice-ebook-pdf/

OR CLICK BUTTON

DOWLOAD EBOOK

Download more ebook from https://ebooksecure.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

(eBook PDF) Modern Economic Regulation: An Introduction

to Theory and Practice

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-modern-economic-
regulation-an-introduction-to-theory-and-practice/

(eBook PDF) An Introduction to Accounting:

Accountability in Organisations and Society

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-an-introduction-to-
accounting-accountability-in-organisations-and-society/

(eBook PDF) Financial Accounting An Introduction to

Concepts 14th

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-financial-accounting-an-
introduction-to-concepts-14th/

(eBook PDF) An Introduction to Educational Research:

Connecting Methods to Practice

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-an-introduction-to-
educational-research-connecting-methods-to-practice/
(eBook PDF) Managing and Organizations: An Introduction
to Theory and Practice 5th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-managing-and-
organizations-an-introduction-to-theory-and-practice-5th-edition/

(eBook PDF) Managerial Accounting: An Introduction to

Concepts, Methods and Uses 11th

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-managerial-accounting-
an-introduction-to-concepts-methods-and-uses-11th/

(eBook PDF) Introduction to Environmental Impact

Assessment: A Guide to Principles and Practice 3rd
Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-introduction-to-
environmental-impact-assessment-a-guide-to-principles-and-
practice-3rd-edition/

(eBook PDF) Introduction to Accounting: An Integrated

Approach 8th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-introduction-to-
accounting-an-integrated-approach-8th-edition/

(eBook PDF) Healthcare Finance: An Introduction to

Accounting and Financial Management 6th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-healthcare-finance-an-
introduction-to-accounting-and-financial-management-6th-edition/
 ACCOUNTING 9E
Principles & Practice
An Introduction to
Your Smart Hub!
Access all your materials in one place and
reinforce your learning with online study
tools. Use CengageBrain to access eBooks
and study tools.

Get started at www.cengagebrain.com

Students located in Asia:
please go to www.cengage.com/login to access online resources.

INSTRUCTORS: Resources to help you teach are available for this textbook. Visit cengage.com.au/instructors or cengage.co.nz/instructors

Workbook

Michael Wilson
Yvonne Wilson
Edward A. Clarke
ACCOUNTING9E

Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

An Introduction to
Principles & Practice

Edward A. Clarke
Yvonne Wilson
Michael Wilson

ISBN 978-0170403832

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
9 7 8 01 7 0 4 03 8 3 2 Created from tafenswlib on 2020-05-29 22:58:01.

clarke_9E_03832_sb_cvr.indd All Pages 14/08/2018 8:02 AM

Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-29 22:58:01.
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-29 22:58:01.
 Edward A. Clarke
Yvonne Wilson
Michael Wilson

ACCOUNTING9E
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:18:22.
 ·-
,-'., CENGAGE

Accounting: An Introduction to Principles and Practice © 2019 Cengage Learning Australia Pty Limited
9th Edition
Edward A. Clarke Copyright Notice
Yvonne Wilson This Work is copyright. No part of this Work may be reproduced, stored in a
Michael Wilson retrieval system, or transmitted in any form or by any means without prior
written permission of the Publisher. Except as permitted under the
Copyright Act 1968, for example any fair dealing for the purposes of private
Head of content management: Dorothy Chiu study, research, criticism or review, subject to certain limitations. These
Content manager: Chee Ng limitations include: Restricting the copying to a maximum of one chapter or
Content developer: Raphael Solarsh 10% of this book, whichever is greater; providing an appropriate notice and
Project editor: Natalie Orr warning with the copies of the Work disseminated; taking all reasonable steps
Art direction: Petrina Griffin, Nikita Bansal to limit access to these copies to people authorised to receive these copies;
Cover designer: Evi and Daniel (OotemoNew) ensuring you hold the appropriate Licences issued by the
Text designer: Rina Gargano (Alba Design) Copyright Agency Limited ("CAL'1, supply a remuneration notice to CAL and pay
Editor: Diane Fowler any required fees. For details of CAL licences and remuneration notices please
Permissions/Photo researcher: Helen Mammides contact CAL at Level 11, 66 Gou Iburn Street, Sydney NSW 2000,
Proofreader: Anne Mulvaney Tel: (02) 9394 7600, Fax: (02) 9394 7601
Indexer: Julie King Email: info@copyright.com.au
Typeset by Cenveo Publishing Services Website: www.copyright.com.au

Any URLs contained in this publication were checked for currency during the For product information and technology assistance,
production process. Note, however, that the publisher cannot vouch for the in Australia call 1300 790 853;
ongoing currency of URLs. in New Zealand call 0800 449 725

Eighth edition published in 2014 by Cengage Learning Australia. For permission to use material from this text or product, please email
aust.permissions@cengage.com
Disclaimer:
This material is designed to provide general information on how to use National Library of Australia Cataloguing-in-Publication Data
MYOB® AccountRight 2016.2. The information provided may not apply to ISBN: 9780170403832
earlier or later versions of the program. This material is not designed to A catalogue record for this book is available from the National Library of
provide specific business, accounting or legal advice for particular Australia.
circumstances. Business circumstances vary greatly, so before you rely on
this material for any important matter for your business, you should make Cengage Learning Australia
your own enquiries about whether the material is relevant, current, and Level 7, 80 Dorcas Street
sufficiently comprehensive. We recommend you seek your own professional South Melbourne, Victoria Australia 3205
advice in this regard. Legislation, regulations and tax rulings are complex
and detailed, and are subject to change. Cengage Learning Australia Pty Ltd Cengage Learning New Zealand
and the authors specifically disclaim any liability for any claim arising out of Unit 4B Rosedale Office Park
or in any way connected with access to, use of or reliance on these 331 Rosedale Road, Albany, North Shore 0632, NZ
materials.
For learning solutions, visit cengage.com.au

Printed in China by China Translation & Printing Services.

1 2 3 4 56 7 22 21 20 19 18
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:20:09.
 CO NTE NT S

Guide to the text ix


Guide to the online resources xi


Preface xiii

Acknowledgements xiv

1 Accounting: its foundations
Introduction 
1
1

Introduction to business operations 2

Basic accounting terms 5

Types of business ownership, their advantages and disadvantages 10


Accounting assumptions: conventions and doctrines 
13
The Conceptual Framework and accounting standards 17

Ethics as it applies to accounting 21

2 Financial transactions and their documentation 26

Introduction 26

Personal transactions 27

Business transactions 28

Documentation 30

Filing of documentation 50

3 The accounting equation 55

Introduction 55

The accounting equation 56

Balance sheet (or statement of financial position) 62

The expanded accounting equation 65

Chart of accounts 70

4 Transactions, general journals and double-entry processing 79

Introduction 79
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.


An overview of the accounting process 80

Introduction to the general journal 80

Introduction to the goods and services tax (GST) 82

Transactions entered in the general journal 84

General journals posted to the general ledger 92

Trial balance: summary of general ledger balances 98

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:20:18. v
 CONTENTS

5 Transactions, specialised journals and double-entry processing 111


Introduction 111

The process so far 112


Specialised journals 113

Source documents entered in journals 114


Preparation of specialised journals 121


Sales journal: sell now, be paid later 122


Purchases journal: buy now, pay later 130

Cash receipts journal 138

Cash payments journal 147

Cash receipts journal with accounts receivable 155

Cash payments journal with accounts payable 155

Transactions review 163

Discounts: result of credit transactions 170

Cash accounting 173

Organisational standards and procedures 177

6 Separate ledgers for accounts receivable and accounts payable 184


Introduction 184

What can we now do? 185

Subsidiary ledgers and control accounts 185

Relevance of the inventory system to receivables and payables 187

Accounts receivable control and subsidiary ledger 188

Accounts payable control and subsidiary ledger 196

Administration of accounts receivable and accounts payable 210

Reconciliations 220

Reconciliations: accounts receivable 220

Reconciliations: accounts payable 233

Other subsidiary ledgers and control accounts 241

7 Journals and ledgers for special transactions 258
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.


Introduction 258

Commencement of a business 259

Buying another business 260

Introduction of additional capital 261

Drawings of funds and goods 261

Purchase of non-current assets 263

Sale of a non-current asset at book value 264

Interest receivable and payable on overdue accounts 265

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
vi tafenswlib on 2020-05-30 00:20:18.
Created from
 CONTENTS

Dishonour of a cheque 267


Bad debt write-offs 272


Bad debts recovered 275


Bills receivable accepted and met 276


Bills payable accepted and met 278


Computerised accounting and special transactions 279


8 Management controls over cash 290


Introduction 290

Principles for internal control of cash 291

Bank reconciliation 293

Petty cash imprest system 322

9 The general ledger and financial reports 333

Introduction 333

Linking the general ledger to financial reports 334

Close general ledger accounts 338

Closing general journal entries 350

Income statement: trading basic format 351

Balance sheet: basic format 357

Account allocation to financial statements 361

Preparing financial reports for a servicing business 374

10 Matching expense and revenue to the accounting period 386

Introduction 386

Balance day adjustments 387

1. Expense accrued: expense incurred not yet processed 391

2. Expense prepaid: expense processed but not yet incurred 398

3. Revenue accrued: revenue not yet received 402

4. Revenue received in advance: revenue received not earned 407

5. Accounts receivable: uncollectable 411

Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

6. Depreciation 418

7. Variance between perpetual inventory records and physical inventory 422

8. Leave provisions: annual leave, sick and carer’s leave and long service leave 432

Prepare adjusted trial balance 438

Summary of balance day adjustments 440

Reversals 441

Standing journals 446

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:20:18. vii
 CONTENTS

11 Preparing final reports from a worksheet

Introduction 
458
458
Steps in preparing the 2-column worksheet: trial balance 459
8-column worksheet: format and columns 474
8-column worksheet incorporating balance day adjustments 476
From the 8-column worksheets to financial statements 483
Worksheets for simple service industry 492

12 Advanced management reports and correction of errors

Introduction499
499

Review of end-of-period processes 500

1. Periodic and perpetual inventory: trial balance, balance day adjustments
and closing journals 501
Both periodic and perpetual inventory  508
Financial statements from an 8-column worksheet or the adjusted trial balance 511
Preparation of financial statements 515
Correction of errors 527

13 Accounting for non-current assets

Introduction552
552

Key terms 553

Asset register 555
Depreciation expense: its nature and determination 558
Procedures for calculation of depreciation methods and recording in the accounts 560
Derecognition or disposal of depreciable assets 577

14 Payroll preparation and accounting entries

Introduction591
591

Main payroll functions and processes 592

Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Employment conditions 592

Employee benefits and payroll 594
Payroll preparation 598
Accounting for payroll 605
Provisions for leave 612
Pay-as-you-go – PAYG withholding 613
Other employer obligations 621

Glossary629
Index634

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
viii tafenswlib on 2020-05-30 00:20:18.
Created from
 Guide to the text
As you read this text you will find a number of features in every chapter
to enhance your study of accounting, helping you to understand
how the theory is applied in the real world.

CHAPTER-OPENING FEATURES

1
THE ACCOUNTING EQUATION

The accounting equation

The foundation or rules for the processing of all accounting entries in the accounting information system
can be traced back to the accounting equation. Simply expressed, it is the relationship of resources
controlled by the business to the present obligations the business has to third parties and also to the
owner.

Resources controlled by the business = Present obligations that the business has to third
parties + The owner’s investment in the business
Accounting: its
foundations
The introduction to each chapter provides a simple overview KEEP
of IN MIND
An asset is a resource owned or controlled by a business; it is of economic value and is expected to be
the concepts the content covers and the specific accounting used in operating the business.
Introduction
This book is intended to introduce you to the principles
In running a business there willand
bepractice
transactions that result in the business owing to another business;
skills and knowledge you are required to achieve. this is a liability.
of accounting. It will concentrate on the
operations of a business that is owned by one person – a
sole proprietor or sole trader. We will use examples of
The accounting entity convention means that, for accounting purposes, the owners of a business
businesses that:
must be treated as distinct from the• business.
sell a serviceThe business
(a service business)exists
or separately from the owner.
Therefore, the books of the business
• buy classify the(aowner’s
and sell goods share of its worth as owner’s equity.
trading business)
with the intention of making a profit.
However, the basics of accounting are relevant to all
business ownership structures and types of business
The accounting equation may therefore be written as:
activities (such as primary producers and manufacturing CHAPTER 4
industries). You will learn that the accounting equation
is the basis for recording business transactions. Initially,
Assets = Liabilities + Owner’s Equity
transactions are entered into the general journal and
These transactions are recorded in the general journal for Max in figure 4.5.
sometimes into specialised journals. These journals are
or
then summarised in the general ledger, and at the end
of the period a trial balance is prepared from the ending
General Journal A = Gardening
of Max’s L + OE and Landscaping GJ 1
account balances. Finally, financial reports are prepared.
Date Particulars
An income statement shows the revenues and expenses, Ref Debit Credit
and provides a picture of the financial performance of the
QUESTION 3.1
1 Mar 22 Bank
business over a particular period of time. The balance sheet
2 000
a Motor Vehicle 6 000
The business commenced with $5000represents
in assets what
andthe business
$5000owns/controls
in owner’sand owes. It Write
equity. this in the accounting
Capital states the financial position at a particular point in time. 8 000
equation format provided in the Workbook.
Assets on commencement of business
2 Mar 22 Equipment 1 091 1
QUESTION b 3.2 GST Receivable 109
BankBK-CLA-CLARKE_9E-170438-Chp01.indd
You are required to complete [payment]
the accounting equation 1
formats shown in the Workbook where a1business
200 10/05/18 4:41 PM
CHAPTER 3
commenced with: Purchased equipment with cash
a assets2$15Mar000
22 Computer 909
liabilities
b assets and$25cowner’s
000 GSTequity. Later in this chapter, we will expand the accounting equation
Receivable 91 to also include
Accounts Payable – Computers Ltd 1 000
revenues
c assetsand$20expenses.
000, liabilities $5000 and owner’s equity $15 000
FEATURES WITHIN CHAPTERS d Inassets
e assets7$10
$30 000
Mar000
Purchased
and
22 Fuel
computer
liabilities from Computers Ltd – given 30 days to pay
$7000
the same chapter we identified some examples of assets, including cash at bank, accounts receivable,
for Equipment
and owner’s equity $7000 30
machinery and office equipment. Rather than report on every asset individually, we can group similar
f liabilities d$15 000
GST Receivable
and owner’s equity $70 000. 3
assets together under appropriate
Bank [payment]headings. For example, all motor vehicles controlled by a business 33 can
be reported under one Cashaccount
purchasecalled ‘motor
of fuel for mower vehicles’.
and otherCash
relatedatequipment
bank, accounts receivable, machinery and
KEEP IN MIND
Important concepts that apply throughout a section office equipment may
The users of
also
Bank
d a business’s
be headings for grouped accounts.
[receipt]
Sales of Service
financial
165
150
reports need information that is relevant and a faithful representation of
Liabilities may includeGST accounts such as accounts payable and loans. Similarly, owner’s equity, revenues
are highlighted in the Keep in mind boxes. the business’s activities.
andverifiable
expensesand
The
willunderstandable.
include
Mowing aand
number
reports should have further qualitative characteristics: comparable,15timely,
Payable
of different
landscaping accounts.for cash
services performed
Later, we will analyse transactions and identify all the affected accounts. It is these accounts that are
FIGURE 4.5 General journal for Max’s service business
then classified as assets, liabilities, owner’s equity, revenues and expenses.
To record information simply under the headings of assets, liabilities and owner’s equity does not
provide sufficient meaningful information to assist users in making decisions. It is useful to know, for
QUESTION 3.3
QUESTION
example, the types 4.1of assets that the business controls. Similarly, it is useful to know more details about
You are required to complete the accounting equation formats shown in the Workbook where a business
Questions appear throughout the chapter to help you Show the following
liabilities
the general
and
commenced with:
transactions
owner’s
journal format
equity. for Cheryl’s Cyclist Courier Service, referenced by date as well as ‘a’ and ‘b’, in
a In chapter
assets 1 you
of cash werein
at bank
theintroduced
also
$12
Workbook. to the terms ‘revenues’ and ‘expenses’, and were shown how
000, motor vehicle $25 000 and owner’s equity $37 000
apply and test your understanding of the key topics a On 1 September 2022 Cheryl starts her Cyclist Courier Service in the Sydney central business district, with
btheyassets
impactof on owner’s
cash at bankequity.
$8000, At this stage,
machinery $20we000will
andonly look
office at transactions
equipment $10 000that directly affect assets,
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

$600 in the bank account. Her bicycle, communication equipment and protective clothing valued at $3000
as you go. 56 c cash at bank $5000, office equipment $30 000, motor vehicle $20 000 and inventory $5000, and a liability
are grouped in her accounts as ‘equipment’.
of a loan $10 000
b For the week ended 8 September courier fees received totalled $517 ($470 + $47 GST) with repairs
d cash at bank, a liability of a loan from D Shark $25 000 and owner’s equity $50 000.
expense $88 ($80 + $8 GST) to cycling equipment and protective clothing; both revenue and expense
transactions 56 were processed electronically through the bank account.
The accounting equation for a trading business
BK-CLA-CLARKE_9E-170438-Chp03.indd 10/05/18 5:21 PM

Example 2: Stephanie’s Fabrics and Materials – trading business

and the IN
KEEP general
MINDjournal
Worked examples demonstrate how to apply a AOn 1 August 2022 Stephanie formally commenced business with $5000 in the bank and an inventory
trading business generally buys goods and sells the products to individuals or other businesses.
of materials valued at $1500. newsagents, supermarkets, petrol stations and car sales yards.
Examples include greengrocers,
accounting principles in practice. b On 3 August 2022 Stephanie used her new debit card from the bank to purchase various bolts
of material1:(various
Example Ann’s lengths of material
trading rolled around
business a cardboard
– assets, cylinder or
liabilities, rectangle)equity
owner’s for
We$880 ($800
will look + $80atGST).
further a seriesShe purchased
of business other material
transactions on credit
for a trading from Gillian’s
business affectingFabrics
assets, liabilities
and$495 ($450
owner’s + $45
equity andGST).
consider how these are reflected in the accounting equation.
Note that in the general journal, and later in the general ledger, the name used for accounts payable
i. Commencement of business
is the accounts payable control account. This control account is used to summarise, rather than record
a On 1 July 2022 Ann commenced business with $40 000 in the bank and $4000 in inventory.

Assets $ = Liabilities $ + Owner’s Equity $

a. Bank + 40 000 a. Capital + 44 000
a. Inventory + 4 000
44 000 = + 44 000

85
FIGURE 3.1 Commencement of business

ii. Acquisition of assets and Ann brought more cash into business
BK-CLA-CLARKE_9E-170438-Chp04.indd 85 10/05/18 5:25 PM
b Ann’s business
Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, paid $33 000 with a bank cheque for motor vehicles on 2 July 2022.
http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:20:27. c On 3 July Ann’s business purchased a computer system on credit (received the computer but would ix
pay later) for $11 990 from Kurrawood, an account payable.
d Ann realised that the business required more cash. She deposited a further $7000 into the business’s
 GUIDE TO THE TEXT

END-OF-CHAPTER FEATURES
CHAPTER 3

REVISION QUESTIONS
Confirm your understanding of this chapter by completing the following questions.

QUESTION 3.21
You are required to complete the figure in the Workbook for this question. Allocate the accounts into their account group
including their sub-classification where necessary. Identify whether the account is normally debit [dr] or credit [cr] and
allocate an account number as appropriate.
Accounts Payable Electricity Petty Cash
Accounts Receivable Interest Premises
Advertising Interest Received Rent Received
Bad Debt Expense Inventory Salaries
Bank Overdraft Investment in Shares Sales
Capital Long-term Loan Stationery
At the end of each chapter you will find several Cartage Inwards Motor Vehicles Telephone

tools to help you to review, practise and extend Dividends Received Office Equipment Vehicle Expense

QUESTION 3.22
ACCOUNTING FOR NON-CURRENT ASSETS
your knowledge of the key learning outcomes. You are required to prepare a balance sheet for S T David as at 30 April 2022 using the data provided. You will need to
REVISION QUESTIONS
calculate the profit – that is the revenue less expense – the owner’s equity and the capital value.

Revision questions reinforce and test your Account

Confirm your understanding $
of this chapter by completing Account
the following questions. $

knowledge of the material covered in the TIMEBank

Accounts Payable
LINE REMINDER
330 Accounts Receivable
1 500 Capital
3 300
??

chapter. Computers 8 800 Cost of Sales 3 300

You are reminded that the time line is a tool to assist you in obtaining the correct answer to depreciation questions. It is
Inventory 880 Bank Loan [repayable at year end] 4 000
not meant to be a work of art; it is your rough working, A time line solution will be given as part of the total solution for the
Motor Vehicles 22 000 Office Furniture 6 600
following questions, but there will be no requirement given in the question. The depreciation worksheet is also a tool to
Rent 1 100 Salaries 2 000
help in depreciation
Sales calculations and the values are
11actually recorded
000 Vehicle in the relevant columns of the asset
Expense 550register.

QUESTION 13.42
QUESTION 3.23
On 15 September 2021, Bendigo Fabricating purchased for cash from Battenfeld Importers a BF767 Multi-Ripple metal
For each of machine
folding the business transactions
for $30 listed+ below,
800 ($28 000 $2800 you areDelivery
GST). to enterandin the Workbook:
installation costs were included in the price.
a the account
The newname,
machinewithwas
thecommissioned
debit account on first
1 October 2021. It is depreciated at 15% straight line, as past experience
b whether
indicatedthe account
that entry
it should is a debit orfor
be operational credit
seven and a half years. The residual value was nil, as the amount was immaterial.
c the chart of account
An upgraded group
larger name;and
feeding that is, CA, NCA,
extraction CL, NCL, OE,
mechanism, R, E was obtained from Battenfeld Importers for $8800
BFM3.5,
d whether
($8000 +the entry
$800 is an
GST) to increase
enhance or
thedecrease
capabilitytoof
the account
the BF767.balance.
It was delivered and installed as part of BF767. Depreciation is
Where
to appropriate,
remain assume
at the same the perpetual
rate. Payment inventory
was made system
on the is used. date of 1 February 2023.
commissioning
The On
business
31 Maytransactions are listed
2025 the entire below.was traded in for $16 500 ($15 000 + $1500 GST) on a new digitised hydraulic
equipment
– Remitted
multitasked wages
folding machine from Battenfeld Importers.
– Prepare
Commenced business
an asset registerwith cashfor the life of the machine (assume appropriate account and serial numbers).
record
– Purchased inventory with the business debit card
QUESTION 13.43
– Sold inventory for cash
– Purchased postage stamps with business debit card
On 30 April 2022, E Shelley purchased a new Ford Falcon sedan registration KKW 443 from Steven Motors for $49 500
– Sold inventory on credit
($45 000 + $4500 GST). Funds were transferred electronically. The estimated life is four years with an estimated residual
The first entry for this question is completed as an example.
value of $8800 ($8000 + $800 GST). Depreciation is 22% p.a. diminishing balance method.

WORKBOOK Business
On 1 August 2026 Account
Transaction
Prepare:
Names
the car was Debit
traded in for $19 800or Credit
($18 000 +$1800Chart ofaAccount
GST) on
Group
Account
new motor vehicle Increase
purchased
Decrease
on or
credit.

Remitted wages
a a depreciation worksheet for the period that the car is owned
Wages debit E increase
b extract general journals
Bankfor the calendar year 2026
credit CA decrease
c an asset register record for the motor vehicle from its purchase to disposal (assume appropriate account and serial
numbers).
Workbook
75

BK-CLA-CLARKE_9E-170438-Chp03.indd 75 10/05/18 5:21 PM

The workbook for this new edition is structured to be used in ACCOUNTING9E

An introduction to
combination with the student book, providing consistent and Principles & Practice
professionally presented solution templates for each question in the
chapter.
Microsoft Excel™ versions of the answer templates are available 588

online for selected questions via CourseMate Express (see the

BK-CLA-CLARKE_9E-170438-Chp13.indd 588 29/05/18 5:12 PM

Guide to the online resources — For students).

Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Edward A. Clarke
Yvonne Wilson
Michael Wilson

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
x tafenswlib on 2020-05-30 00:20:27.
Created from xi
 Guide to the online resources
FOR THE INSTRUCTOR
Cengage is pleased to provide you with a selection of resources that
will help you prepare your sessions and assessment plans. These teaching
tools are accessible via cengage.com.au/instructors for Australia
or cengage.co.nz/instructors for New Zealand.

SOLUTIONS MANUAL
The solutions manual provides detailed solutions to every question in the text.

POWERPOINTTM PRESENTATIONS
Use the chapter-by-chapter PowerPoint slides to enhance your lecture
presentations and handouts by reinforcing the key principles of your subject.

MAPPING GRID
The intermediate mapping grid is a simple tool that shows how the content of
this book relates to the units of competency needed to complete FNS30317 –
Certificate III in Accounts Administration and FNS40217 – Certificate IV in
Accounting and Bookkeeping.

ARTWORK FROM THE TEXT

Add the digital files of graphs, tables, pictures and flow charts into your
learning management system, use them in student handouts, or copy them
into your lecture presentations.
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

ADDITIONAL QUESTIONS
Use additional questions in your assessment materials or assign them as
homework or as an extension activity. Full answers are provided.

WEBLINKS
Use weblinks to research additional learning resources online and extend your
students’ understanding of complex topics

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:20:36. xi
 GUIDE TO THE ONLINE RESOURCES

FOR THE STUDENT

New copies of the accompanying workbook come with an access code
that gives you a 12-month subscription to the CourseMate Express website.
Visit http://login.cengagebrain.com and log in using the access code card.
OR
Visit the Accounting: An Introduction to Principles and Practice
student companion website. You will find:
• quizzes
• weblinks
• flashcards
• and more tools to help you excel in your studies.

COURSEMATE EXPRESS FOR ACCOUNTING

Digital workbook templates
Fast-track expertise in accounting by practising the student book theory with the companion workbook. The time-
saving templates remove the need to recreate standard forms, so students can focus on solving the accounting
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

problems presented in Accounting: An Introduction to Principles and Practice 9e, by Edward A. Clarke, Yvonne Wilson
and Michael Wilson.

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
xii tafenswlib on 2020-05-30 00:20:36.
Created from
 PRE FACE

When preparing for the first edition of this book from December 1989, technology and
electronics were very different from today. At the time, many businesses used manual
accounting systems. Computerised accounting systems were very basic and expensive.
In the intervening years, the business and accounting world has been ‘turned up-side
down’ with computers and electronic processes that include cloud-based accounting software
and storage facilities. Communication choices are considerable and have become inexpensive.
Electronic devices including cards and phones may be used as means of payment. Cash money
and cheques are being used less, as new technologies are developed and accepted. Technological
developments continue to change payment systems at a rapid pace.
The ninth edition of this book includes some of these ongoing major developments in
the way business is transacted.
This new edition includes the following features:
• The first chapter has been reduced in size and complexity to concentrate on the broad
concepts of recording and reporting business transactions.
• A new second chapter incorporates the second half of chapter one in the 8th edition.
It includes diagrams to demonstrate electronic forms of documentation and transfer of funds.
The importance of thorough authorisation and checking procedures to verify the accuracy and
authenticity of a transaction is also incorporated in diagrams and throughout the chapter.
• Further links are developed between manual accounting and computer accounting systems.
• The number of closing journals entries for end of year accounts has been reduced.
Students should understand the principles behind the process but not be expected to
complete excessive numbers of closing journal entries and general ledger postings.
• The emphasis on service industries has been enhanced throughout book. Service
industry questions have been expanded, but financial reporting has been limited to basic
income statements reporting to avoid undue complexity.
• Worksheets have been significantly upgraded as the need for having a ‘trading’ account
has been incorporated into the profit and loss. This has reduced the worksheet process
to an 8-column worksheet. The 6-column worksheet has been removed to place more
emphasis on learning to prepare financial reports.
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

• The payroll chapter has been updated in line with current minimum wage rates. The 2017–18
income tax rates are used, being the most current at the time of updating the book.
• The exposition of the principles and methods is supplemented with clear, worked
examples. This textbook is accompanied by CourseMate Express, a Cengage online
platform that includes fully worked solutions to all even-numbered questions, and a soft
copy of the workbook and additional templates in Excel format.
The ninth edition of Accounting: An Introduction to Principles and Practice supports
compliance with the VET Quality Framework and the Financial Services Training Package
(Release 3.0). It covers several core and elective units in the Accounting and Bookkeeping
qualifications and skills sets. It is designed for use by students studying at TAFE and other
tertiary education providers. It also continues to be very useful reading for university
students studying introductory accounting.
Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
Created from tafenswlib on 2020-05-30 00:20:44. xiii
 ACK NOW LE DG E M E NT S

We – Yvonne, Michael and Ted – have appreciated the opportunity to combine our efforts
in writing this ninth edition of your accounting book. It is our hope and trust that it will
help you to understand and be able to apply the processes of accounting in your studies and
career, in whichever direction it takes you.
Our thanks are due also to colleagues across Australia, and particularly in TAFE NSW,
for feedback on the previous editions. We have noted your comments and hopefully have
included some of the recommendations that you have made. We acknowledge and are
grateful for the contribution you have made to this book. The invaluable contribution of
Diane Fowler, the editor of the book, is also acknowledged by Ted, Yvonne and Michael.
Diane’s guidance and dedication throughout the process has been greatly appreciated.

Edward A. Clarke
Yvonne Wilson
Michael Wilson

To special friends:

Very special thanks continue to Peggy, Ted’s friend, wife and confidante, who continues
showing kindness, love and understanding as we journey together.
Thanks also go to all those friends who have contributed to our many wonderful life
experiences down on the farm at Glenreagh.

Edward A. Clarke
Glenreagh NSW
Copyright © 2018. Cengage. All rights reserved.

Clarke, Edward A., et al. Accounting : An Introduction to Principles and Practice, Cengage, 2018. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/tafenswlib/detail.action?docID=6189033.
xiv tafenswlib on 2020-05-30 00:20:59.
Created from
Another random document with
no related content on Scribd:
 "Sitäpä minä en voi uskoa", huusi Klaus hänelle vastaan. "Se on
vaan lintuparista, heidän surullisesta elämän kohtalostansa ja
rakkautensa surkeasta kurjuudesta."

Ja sanoessaan sitä, hän vilkaisi taaskin portaille.

"Ja, ja! Das notiren wir!" [Niin niin! Sen me panemme muistiin]
uhkasi santarmi, ja kääntyi katsomaan alas tielle, josta äkkiä alkoi
kuulua kirkonkellojen soittoa, ja lähetä suuri hautajaissaatto, jossa
oli lähes viisikymmentä ajopeliä.

Etunenässä ajoi kaksi kirkon vanhinta, kaksi jättiläiskynttilää

kädessä. Oli aivan hiljaista ja kirkonkellot soivat yhä edelleen, mutta
niitä ei enää Madsen soittanut.

"Ketä siellä haudataan?" kysyi Karen Jürgens Egtvedistä.

Hän se siellä portailla seisoi.

Klaus katsahti työstään.

"Thor Skaerniä Sindalista."

"Onko hänkin kuollut?" sanoi Karen.

Hän ei liikahtanut paikaltansa, mutta mustiinpuettu olento

tähysteli ruumissaattoa, kunnes se oli kadonnut, ja jäi kuuntelemaan
kellojen ääntä.

Karen Jürgens ajatteli miten vanhat, pakanalliset tanskalaiset

aikoinaan pelkäsivät aivan kuollaksensa, kun kirkonkellot Hedebyssä
alkoivat soida.
 He olivat aivan järkähtämättömän varmat siitä, että menninkäiset
peloissansa pakenisivat maasta kirkonkellojen ääntä.

Karen puristi äkkiä kätensä yhteen ja painoi ne itsetiedottomasti

lumeen, jota tuumanpaksulta oli käsipuiden reunalla.

Hänen pitkänpyöreät kasvonsa olivat käyneet lihoiksi ja hänen

tumma ihonsa kalpeaksi.

Ei juuri mikään enää muistuttanut entistä Karenia, jos kohta

muutamat vallattomat kiharat pistivätkin esiin ohimoilta.

Hän katsoi suoraan eteensä, katse sisäänpäin kääntyneenä. Hänen

takanaan oli syvä pimeys; hän ei päässyt tunkeutumaan sen
pimeyden läpi.

Karen tiesi vain, että hän oli sairastunut ankaraan

hermokuumeesen. Niin monta tärisyttävää iskua perätysten oli näinä
neljänä vuonna kohdannut häntä, enemmän kuin mitä hänen
aivonsa kestivät.

Hänen ja Valdemarin välin rikkoutuminen, avioliitto saksalaisen

kanssa vastoin sukulaisten tahtoa! Hänen miehensä kuolema
Reinvirtaan!

Rouva Borris oli heti tullut tarjoamaan apuansa.

"Oi, kuinka sinä voit tulla?" huudahti rouva Grunnet, joka tuskin
kykeni mielenliikutukselta puhumaan.

"Kyllä, minä voin."

 Ja kävi niinkuin hän oli tahtonut, sillä hyvän ihmisen vakavan
tahdon alle kaikki alistuvat.

Mutta kaiket yöt ja päivät Karen puhui yksinomaan Reinistä ja

Loreleista. Hän varoitti Jürgensiä.

"Varo Loreleita!" huusi hän kerta toisensa jälkeen. "Siitä koitui

sinun turmiosi. Varo Reiniä, Ruprecht. Se tahtoo vain pahaa. Etkö
huomaa, — das hat ja die Loreley gethan!" [Sen on tehnyt Lorelei.]

Ja sitten Karen parka painui takaisin vuoteelleen, ja aloitti taas

alusta.

Joka kerta kun joku tuli ovelle, niin rouva Grunnet hyökkäsi sinne
ja raoitti sitä, mutta sulki samalla sisäänpääsyn koko leveällä
ruumiillansa.

"Enkö saisi tulla sisään?" kysyi rouva Borris useasti. "Vain

silmäykseltä. Eihän hän tunne ketään?"

"Ei, ei, se ei käy päinsä", vakuutti käly huolissansa. "Usko minua,

se ei käy päinsä." Hän tiesi itse minkä vuoksi. Lopulta alkoi valjeta,
vaikka kuluikin pitkä aika. Sinä aamuna, jolloin lääkäri vakuutti, että
Karen oli vaarasta vapaa, otti rouva Borris päällysvaatteet ylleen ja
sanoi rouva Grunnetille:

"Nyt minä lähden. Kun hän nyt herää, on hän tietysti täydessä
tajunnassansa, ja silloin hän ei saa nähdä minua."

Hän läksi takaisin Borrisgaardiin. Mutta kaikesta tästä ei Karen

tiennyt mitään; hän muisti vain, että kun hän taas heräsi elämään, ei
enää sumun ympäröimänä, vaan ainoastaan voimattomana ja
väsyneenä, hän heti kohosi pystyyn vuoteellansa ja kysyi:
 "Kuka minua suuteli?"

"Minä olen suudellut sinua monta kertaa joka päivä", sanoi rouva
Grunnet.

"Se oli joku, joka juuri läksi", intti Karen. Äiti ilmaisi vihdoin
totuuden: "Se oli täti Borris."

Ja sitten hän kertoi hänelle, miten rouva Borris neljä kokonaista

viikkoa, sillä aikaa kuin hän itse oli hoitanut Karenia, oli pitänyt
huolta Kaista ja hoitanut taloutta Egtvedissä.

"Mutta kuka hoiti taloa?" kysyi Karen jälleen.

"Valdemar on käynyt täällä joka päivä", lisäsi rouva Grunnet, ja

niin
Karen sai tiedon asian laidasta.

Oli aivan hiljaista. Mutta kun äiti nousi lähteäksensä, niin hän kuuli
hiljaista itkua.

Ja tämä hiljainen itku, joka tuskin kuului, mutta joka sittenkin

lakkaamatta jatkui, kaikui hänen korvissansa aina siksi, kunnes hän
saapui Højemarkeen.

Sitä itkua hän ei voinut koskaan unohtaa. Tuntui siltä kuin Karen
olisi tahtonut itkeä loppuun kokonaisen elämän surun.

"Voihan niin olla", sanoi Esben, kun äiti kirjeessä kertoi hänelle
siitä, "mutta olipa siihen jo aika."

"Sinä olet parempi, kuin miksi tekeydyt", arveli Gyrithe. "Ikäänkuin

et itse olisi vuodattanut rohkeita kyyneliä, kun pelkäsimme pikku
Karenin todenteolla jättävän meidät. Sinä taidat hävetä niitä
kyyneliäsi, Esben!"

"Häpeänkin. Sitäpaitsi en koskaan ole kuulunut niihin, jotka

tekevät sydämistään ryöväriluolan."

"Mutta joskus sinä kai sanot Karenille, ett olet antanut hänelle
anteeksi?"

"Kyllä, mutta kyllä sitä ennen vielä monta lainetta saa rantaan
tulla", vastasi Esben.

Karkoitettu mies katsoi ulos ikkunasta yli tienoon. Siinä oli raja, ja
rajan tuolla puolen oli vääryys, joka kiusasi häntä sekä valveilla
ollessa että unissa.

Kuinka usein hän istuikaan tässä ja tähysteli sinne palavin katsein!

Ei hän turhan tähden tahtonut mieluimmin istua tämän ikkunan
ääressä ja polttaa piippuaan! Linjaa myöten, jonka hän oli hakannut
omaan metsäänsä, hän saattoi tähystää Eteläjyllantiin.

Huurteessa ja kimmeltävässä kuutamossa se laajeni hänen

eteensä, ja puut etualassa muodostivat hopeaportin. Hän näki tulien
loistavan ikkunoista.

"Nyt he siirtävät lamppuja!" huudahti hän. "Joku kulkee lamppu

kädessä talon läpi!"

"Ihmeellistä", sanoi eräänä päivänä rouva Grunnet kälyllensä, "nyt

kun Karen alkaa hiukan selvitä, niin Jürgens ja Kai ovat soljuneet
pois hänen ajatuksistansa. Vain hänen entinen elämänsä, sukulaiset,
Hejemarke, Borrisgaard ja hänen eronsa tuosta kaikesta on nyt
elävänä hänen edessänsä." Ja viikkoa myöhemmin hän sanoi: "Nyt
hän vihdoinkin on kysynyt Kaita ja poika on hänen luonansa, mutta
Jürgensistä hän ei puhu. Hän ei mainitse edes hänen nimeänsä."

"Jumala tiesi, tokko hän häntä sureekaan?" sanoi rouva Borris.

"En tiedä", vastasi rouva Grunnet. "Aika sen näyttää. Mutta minä
en ole enää nähnyt sormusta hänen sormessansa."

Ja ensi päivää Karen nyt oli ylhäällä ja kulki ympäri taloa ja seisoi
nyt portailla ja tähysteli tyhjää lipputankoa.

"Klaus", sanoi hän äkkiä käskevästi, "hakkaa lipputanko poikki!"

Klaus täytti käskyn mielihyvällä. Hän haki terävimmän kirveensä ja

iski tankoon.

Tanko kaatui.

"Onpa hän sittenkin hyvä", sanoi Klaus väentuvassa. "Onneksi sain

sen laahatuksi vaunuliiteriin, jossa voin pilkkoa sen haloiksi, muuten
santarmi helposti olisi voinut iskeä silmänsä siihen. Kukapa tiesi mitä
hän sanoo, kun se on poissa!"

Karen vavahti, kun lipputanko kovalla ratinalla kaatui ladon seinää

vasten. Hän kääntyi äkkiä pois ja meni sisään.

Jos hän yhtä helposti olisi voinut tasoittaa jokaisen jäljen omasta
sielustansa, — niin hän olisi sen tehnyt!

Mutta se oli takertunut häneen kiinni, hän ei voinut sitä sillä tavalla
viskata luotaan.

Miksikä miehen piti kuolla niin väkivaltaisella tavalla, jotta hän

pääsisi vapaaksi?
 Hän kysyi vain.

Karen astui Jürgensin huoneesen. Siellä oli hänen

tupakkapöytänsä, hänen monet piippunsa; siinä seisoi hänen
oluthaarikkansa, jota koristivat ruusut ja humalaköynnökset ja
monivärinen kirjoitus: "Herzlicher Glückwunsch" [Sydämellinen
onnentoivotus]. Mutta hän itse? Hyvä Jumala! Karen kävi istumaan
ja nojasi pään käsiinsä. Ruprecht tuli parhaiksi kotiin — Reinin
varrelle! Reinin varrelle! Kohtalo oli hänet pakoittanut matkalle
lähtemään, Lorelei veti hänet kuoloon, sattuman oikku, arveli Karen,
joka yhtä hyvin olisi voinut kohdata ketä muuta hyvänsä kuin häntä.
Ruprecht Jürgens parka! Karen soi niin mielellään, että Ruprecht
joutui saksalaiseen multaan, eikä tarvinnut maata täällä, jossa kaikki
oli hänelle niin outoa ja vierasta.

Häntä värisytti ja hän istui kauan pää käsien varassa.

Se oli hirveätä, ja hirveintä oli se, ettei hän tuntenut 'hänen

tähtensä mitään surua eikä kaipausta, hänen loppunsa herätti
hänessä vain sanomatonta sääliä ja pelkoa.

Ja kuitenkin hän oli hänen vaimonsa ja kuitenkin hän oli luullut

ohimenevää huumausta koko, elämän ajan kestäväksi rakkaudeksi.

"Hyvä Jumala", sanoi hän, "mitä me ihmiset' olemme, kun voimme

olla uskottomat parhaimmalle, mitä meissä on?";

Hän pyysi häneltä anteeksi, samoin kuin hän antoi hänelle

anteeksi.
Muuta, Jumala nähköön, ei ollut tehtävänä.
 Karen nousi ylös ja koetti irtaantua pelontunteesta. Mutta se
takertui kiinni häneen, eikä tahtonut irtaantua. Hänestä tuntui
ikäänkuin petoeläin olisi iskenyt kyntensä hänen hartioihinsa ja
selkäänsä.

Äkkiä hän kohosi pystyyn ja otti Saksan keisarin ja keisarinnan

kuvat alas seinältä, kantoi ne ylisille ja asetti ne selin seinää vasten.

Mutta seuraavana päivänä kun hän jälleen meni ullakolle

hakeaksensa hiukan pellavia, niin hän pysähtyi kuuntelemaan. Joku
tulla kompuroi portaissa ja musta kiharapää näyttäytyi äkkiä
porrasaukossa.

Se ei ollut kukaan muu kuin Kai, joka tuli etsimään äitiä. Sen
jälkeen kuin Karen oli päässyt jalkeille, seurasi poika häntä kuin pieni
koira kintereillä, minne ikänä hän meni. Hän pelkäsi kadottavansa
äidin uudelleen, sillä poissa hän varmaan oli ollut, koska Kai ei niin
pitkään aikaan ollut nähnyt häntä.

Karenin etsiessä pellavia, iskivät Kain silmät muotokuviin ja lapsen

helposti heräävän keksimisinnon valtaamana hän juoksi katsomaan
mitä ne olivat.

"Älä koske niihin, Kai!" huusi Karen kiivaasti ja riisti hänet pois.
"Niitä sinun ei koskaan pidä katsella."

Ei ole hyvä kun talossa on joku tai jotakin, jota ei ole lupa koskaan
katsella. Kai peitti kasvot käsiinsä ja näytti tuumivan asiaa, ja Karen
otti hänet syliinsä, suuteli häntä, pyysi häneltä anteeksi kiivauttansa
ja kantoi hänet alas.
 Mutta astuessansa rakas, pieni poikanen sylissänsä, heräsi äkkiä
kysymys hänen mielessänsä:

"Kenenkä hän saisi lapsensa holhoojaksi? Eno Borris oli kuollut ja

poissa! Esben karkoitettu!"

Ja samassa hänet valtaa yksi ainoa hurja toive saada Valdemar

hänen holhoojakseen. Sen täytyi tapahtua, se oli tapahtuva!

Kellään muulla ei ollut siihen oikeutta paitsi; Valdemarilla. Vaikkapa

hänen pitäisi rukoilla häntä polvillansa, niin hän sen sittenkin tekisi,
hän rukoilisi kunnes hän myöntyisi.

Karen päästi Kain maahan, kävi istumaan tuolille ja peitti kasvot

käsiinsä; hän tahtoi kätkeä lapsen valppailta silmiltä punan, joka
kohosi hänen kasvoillensa.

Ymmärtäisikö Valdemar sen väärin? Niin, ymmärtäköön vaan! Mitä

hän tänä hetkenä siitä välitti, kun hän vain sai sen toiveensa
täyttymään, joka kokonaan oli vallannut hänen mielensä!

"Hurja henkihän sinuun on mennyt", sanoi hänen ylpeytensä ja

hän kohotti päätään. "Ikään kuin elämäsi tästä riippuisi. Etkös
häpeä!"

"Vähätpä siitä", sanoi Karen.

Ja tämä vastustamaton kaipuu sekä samalla halu saada Kai tämän

voimakkaan miehen suojelukseen taisteli niin kauan Karenin vanhan,
itsepäisen, joskin murtuneen ylpeyden kanssa, ettei hän enää voinut
kestää tätä sisällistä epäsopua, vaan teki laskiaismaanantaina lujan
päätöksensä ja ajoi Borrisgaardiin.
 3.

Matkan varrella kuiskailivat kaikenlaiset äänet hänen korvaansa:

"Sinä kadut sitä vielä!" — "Hän ei suostu!" — "Ei koskaan

maailmassa!" — "Häpeäisit toki, Karen Jürgens, että sellaista saattoi
päähäsi pälkähtääkkään!"

Mutta hän ajoi eteenpäin. Vaikka olisi ollut kysymyksessä — hän ei

itsekään tiennyt mikä, - niin hän ei olisi voinut palata takaisin. Jokin
häntä itseänsä voimakkaampi voima pakoitti häntä eteenpäin.

Hän ei ollut käynyt Borrisgaardissa sen jälkeen kuin eno Borris

vietiin pois, eikä hän ollut tavannut Valdemaria, siitä saakka kuin he
molemmat seisoivat hänen arkkunsa ääressä.

Hänen sydämensä puristautui kokoon, ja kun hän oli noussut

vaunuista, — ei hän itse tiennyt miten se tapahtui, — niin hänen
täytyi nojautua siihen, sillä sydän tykytti niin kovasti, ettei hän
saanut henkeään vedetyksi.

Mies tuli pitelemään hevosta ja kun Karen huomasi tämän

ihmettelevän katseen, niin hän hillitsi itsensä ja oikaisi vartaloaan.

"Ei tarvitse riisua valjaista", sanoi hän ja nousi ylös portaita.

Kun hän astui eteiseen, niin siellä ei näkynyt ketään. Hän meni
aina puutarhanpuoleiseen huoneesen, jossa hän tapasi Valdemarin.

Häntä hän etsikin. Halu saada nähdä häntä, vaikka vain

silmänräpäykseltä, oli kalvanut ja repinyt häntä aina siitä saakka kuin
hän tuli tuntoihinsa, ja kuitenkin hänestä nyt tuntui, ikäänkuin hän
aivan odottamatta ja valmistumatta olisi tavannut hänet. Karen
pysähtyi ja tarttui vaistomaisesti kiinni läheisimpään tuoliin. Borris,
joka istui kirjoituspöydän ääressä, nousi hämmästyneenä tuoliltaan
ja seisoi ääneti hänen edessänsä, tehden torjuvan liikkeen.

"Kiitos, että pidit huolta talosta minun sairaana ollessani", sanoi

Karen, ojentamatta hänelle kättä, koskei hänkään omaansa
ojentanut.

"No, sehän oli vain velvollisuuteni." Valdemar sanoi sen aivan

lyhyesti. "Siitä ei maksa vaivaa minua kiittää."

"Niinkuin tahdot. Onhan Egtved nyt kuitenkin joutunut

tanskalaisiin käsiin", sanoi Karen kyynelsilmin.

Kun Valdemar ei vastannut mitään, niin hänen mielensä masentui.

"Valdemar", alkoi Karen ja hänen huulensa vapisivat, "minä

nöyryytän itseni sinun edessäsi. Huomenna tulee nimismiehenoikeus
suorittamaan pesänkirjoitusta. Tahdotko sinä ruveta Kain
holhoojaksi? Sinä olisit parempi holhooja minun rakkaalle pojalleni,
kuin mitä hänen isäparkansa koskaan olisi ollut. Suostutko
rupeamaan, Valdemar?"

Borris käänsi päätään ja katsoi Kareniin.

"Miksi sinä sanot 'parka' puhuessasi Ruprecht Jürgensistä?" kysyi

hän.
"Siksikö, että hän on kuollut?"

"En", vastasi Karen. "Minä saatoin yhtä vähän tehdä häntä

onnelliseksi kuin hän minua. Sillä on kaikki sanottu."
 "Ei kaikki, Karen Jürgens."

"Anna kuolleen olla rauhassa", pyysi Karen. "Minä olen tuottanut

hänelle yhtä paljo kärsimystä, kuin hän minulle. Ja niin me olemme
kuitit."

"Ehkäpä kyllä. Mutta mikä kuittaa sen kärsimyksen, jonka te

molemmat olette minulle tuottaneet?"

"Valdemar", sanoi Karen, "kun minä nyt pyydän sinua rupeamaan

minun tanskalaisen poikani holhoojaksi, niin on se minun syvin
anteeksi pyyntöni sinua kohtaan, ja samalla se osoittaa suurinta
luottamustani sinuun ja omaa suurinta nöyrtymistäni."

"Ei kokonaan."

"Mitä sinä vielä lisäksi vaatisit?" kysyi Karen. "Mitä enempää minä
voisin sinulle antaa? Sitä loukkausta, jonka kerran heitin sinulle
vasten silmiä, et suinkaan ottanut todeksi?"

Valdemar säpsähti.

"Sinä puhuit rahoista! Rahoista!" huusi Valdemar. "Omaisuus ei

saisi joutua pois suvusta!"

"Älä sano sitä!" huudahti Karen suuressa sieluntuskassa. "Sehän

oli vain lapsen kiivautta, jota olisit voinut halveksia."

"Vieläkö muuta, Karen Jürgens?" kysyi Borris.

"Oi, mitä haluat vielä?" huudahti hän aivan suunniltansa. "Enkö ole
kylläksi nöyryytetty? Pitääkö minun tunnustaa sinulle, että olen
rakastanut sinua, enkä ketään muuta kuin sinua — ja että olen
tiennyt sen, — koko avioliittoni ajan, — Jumala antakoon syntini
minulle anteeksi! — lukuunottamatta ensimäisiä hurmaavia
kuukausia? Että rakastan sinua toivottomasti ikuisesti, ja aina
elämäni loppuun asti rakastan sinua, vaikka tiedän ettei minulla ole
toivoa? Ja että sittenkin tulen sinulta pyytämään tätä? Tahdotko
saattaa minut vieläkin nöyryytetymmäksi, kuin miksi itse olen itseni
nöyryyttänyt? Minusta tuntuu, kuin en enää voisi katsoa sinua
silmiin, Valdemar!"

"Voi aina katsoa, yksin kadehtijaansakin silmiin, kun vain on

sanonut hänelle totuuden. Ja minäkin tahdon sanoa sinulle totuuden.
Minä tahdon ruveta poikasi holhoojaksi, syystä että sinä olet minun
serkkuni, ja vaikka hän on Ruprecht Jürgensin poika. En mistään
muusta syystä. Ja mitä sinuun tulee, niin toivon että joskus voin
antaa sinulle anteeksi, mutta nyt en vielä voi sitä tehdä. Niin totta
kuin Jumala on korkeudessa, en tee itseäni paremmaksi kuin mitä
olen", — hän oli tukahtumassa, — "minä en voi!"

"Missä on sinun äitisi?" kysyi Karen ja käänsi kuolonkalpeat

kasvonsa häneen.

Valdemar viittasi arkihuoneen ovea kohti. Karen meni sisään, hän

ei nytkään ojentanut Valdemarille kättä, ja heittäytyi tätinsä syliin.

"Jumala siunatkoon sinua!" kuiskasi Karen ja suuteli häntä

katuvaisena ja hellänä. "En koskaan, voi sinulle palkita sitä, mitä olet
minulle tehnyt."

Täti ei sanonut mitään. Hän piteli häntä vain kauan sylissänsä.

Siinä perheessä olivat naiset enimmin säälivät luonteeltansa.

 Mutta rouva Borris ei saanut Karenia istumaan. Hänestä tuntui
ikäänkuin lattia olisi polttanut jalkojen alla.

"Minä tahdoin vain nähdä sinut ja kiittää sinua. Minä olen menossa
Højemarkeen."

"Niinkuin tahdot."

Täti mietti hetken aikaa ja sanoi sitten:

"En tahdo pakoittaa sinua. Ehkä se onkin parasta."

Kun Karenin vaunut olivat vierineet pihalta, niin Valdemar tuli

sisään.

Äiti katsoi häneen, mutta ei sanonut mitään. Hän oli huomannut

piirteen hänen suupielissään, jonka hän tunsi tämän poikavuosilta,
kun jokin asia häneen kipeästi koski tai häntä kiusasi, jota hän ei
olisi tahtonut myöntää kellekään muulle, ei edes itsellensäkään.

"Karen Jürgens pyysi minua poikansa holhoojaksi", sanoi hän.

Sillä hänen täytyi saada se sanotuksi! Hänen täytyi saada ilmaa!

"Mitä sinä siihen sanoit, Valdemar?"

Kysymys tehtiin niin rauhallisesti, kuin se olisi ollut maailman

luonnollisin asia, mutta rouva Borris nosti kiiruusti päätään ja odotti
henkeään vetämättä vastausta.

"Minä lupasin. Tietysti! Mitä minä muuten olisin sanonut?"

Valdemar astui ovelle. Mutta äkkiä hän pysähtyi ja huudahti koko

sielunsa katkeruudella:
 "Äiti! Kuinka nainen voi olla niin armoton!"

Sitten hän meni ja paiskasi oven kiinni jälkeensä.

"Lapsi parat!" huokasi rouva Borris.

Hänen viisaat silmänsä olivat huomanneet jo enemmän kuin mitä

hänen suunsa tahtoi ilmaista.

Karenin kärsimyksen tie ei vielä ollut lopussa.

Kun hän ajoi Frandsenin krouvin ohi, niin suuri joukko naisia seisoi
sen ulkopuolella. Talviaurinko oli varsin lämmin ja he näyttivät kaikki
olevan hyvällä mielellä jos jostakin asiasta.

He näyttivät veitikkamaisilta ja suut sekä silmät hymyilivät.

Muutamat olivat istahtaneet suljettuihin vaunuihin ja joivat siellä

kahvia ilon vallitessa.

"Mikä siellä on keskellä tietä?" kysyi Karen ja pysähdytti

hevosensa.

"Me olemme valtiolle vaarallisia", vastasi naurunhaluinen nuori

vaimo. "Me olemme ajetut ulos. Me olisimme tahtoneet kuunnella
haudankaivaja Madsenin lukevan Holbergia, mutta sitä me naiset
emme saaneet. Se oli 'grober Unfug' [Törkeätä epäjärjestystä].
Nimismies ehkä pelkää, että meidän siveytemme siitä kärsisi, ja
arvelee että vain miehet saavat kuulla niin paljon sopimattomia
sanoja. Sillä Madsen, hän lausuu ne kaikki niin suurenmoisen
hauskasti, että niistä on oikea ilo."
 "Sen jälkeen kuin hän lakkasi työstänsä kellotapulissa ja
hautausmaalla, on hän ikäänkuin tullut maallisemmaksi", sanoi
toinen. "Nytpä vasta hänen kelpaa johtaa tanssia kaikissa
tanssiaisissa. Sellaista hyppyä kuin Madsen voi saada aikaan! Ja jos
hän vaan samalla voisi potkaista preussiläisiäkin, niin olisipa hän
saanut lyödyksi kaksi kärpästä yhdellä iskulla."

Eräs naisista töytäsi kylkeen sitä, joka viimeksi puhui.

"Varo suutasi", kuiskasi hän. "Häneen ei kuitenkaan voi luottaa."

Karen kuuli sen. Hän läimähytti hevostaan ja hänestä tuntui

ikäänkuin jotakin pahaa olisi ollut kintereillä.

Hän tahtoi myös käydä Højemarkessa, — ei hiipiä sinne kuin varas

yöllä, vaan kaikkien nähden valkealla päivällä.

Karen ajoi pihaan. Hän oli morsian, kun hän viimeksi läksi täältä ja
äiti seisoi silloin ruohokentällä ja katsoi hänen jälkeensä. Niin,
ajatuksissansa hän sen vain oli nähnyt, sillä eihän hän uskaltanut
taakseenkaan katsoa sillä kertaa.

Hänestä tuntui, ikäänkuin hän ei itse, vaan joku toinen,

ventovieras, sinä päivänä olisi ajanut pois talosta.

Kuului haukuntaa, ilon vinkunaa ja Hektor oli hypätä vaunuun

hänen luoksensa. Koira seisoi pystyssä, etukäpälät pyörällä ja nuoli
hänen käsiänsä.

Karen hyppäsi alas ja hänen täytyi varjella itseään sen

voimakkailta rakkaudenosoituksilta.

"Hiljaa, hiljaa, Hektor! Hiljaa!"

 Kuinka hän saattoi ajatella koiraa, nyt kun sydän oli niin täysi, että
se oli haljeta ihmisten vuoksi.

Ei Esbeniä! Ei Gyritheä! Ei Sidseliä!

Hän tiesi, että jos Esben olisi ollut kotona ja jos hän sittenkin olisi
astunut tästä ovesta sisään sekä olisi kohdannut hänet ovessa, niin,
— mitä Esben silloin olisi sanonut, ja mitä hän itse silloin olisi
sanonut, siitä hän ei olisi välittänyt.

Mutta sen hän tiesi, että hän olisi voinut huutaa ilosta, jos hän olisi
kohdannut hänet nyt tällä ovella.

Kuitenkin — äiti tuli ulos, Jumalan kiitos, ja kietoi kätensä hänen

ympärilleen ja saattoi hänet varovasti sisään huoneesen, sillä
hänestä tuntui, että Karen tuskin pysyi pystyssä.

Hän sai hänet istuutumaan sohvaan ja kiiruhti ulos hankkimaan

lämmintä kahvia; lapsi tarvitsi jotakin vahvistavaa ja laskiaispullia piti
saada pöytään.

Sohvassa Karen vähän kerrassaan tointui. Hän katseli ympärilleen

rakasta, vanhaa huonetta. Kaikki oli entisellään, vain kuningatar
Louisen kuvan ympärillä oli eternelliseppele. Syksyllähän
eteläjyllantilaisissa lehdissä oli ollut surureuna kuningattaren
kuoleman johdosta, ja itse hän myös oli ottanut osaa siihen
hopeaseppeleesen ja palmukoristeesen, jotka Eteläjyllannin naiset
laskivat kuningattaren arkulle.

Vanha lyömäkello kulki varmaa kulkuaan ja jauhoi aikaa

juhlallisella arvokkaisuudella. Sillä ei näyttänyt olevan yhtään kiirettä.
 Sitten tuli äiti sisään ja kertoi, järjestäessään kahvipöytää,
kahdesta eteläjyllantilaisesta, jotka vastikään olivat saaneet käskyn
tuottaa heidän kolmekymmenvuotiset poikansa kotiin
maanviljelyskouluista kuningaskunnassa. Jos se ei tapahtuisi, niin
karkoitettaisiin kahdeksan optantia samasta pitäjästä.

"Käskivätkö he heidät sitte kotiin?" kysyi Karen ja nousi reippaasti

sohvalta.

"Ei, he eivät käskeneet", vastasi rouva Grunnet.

Ja nyt oli myös seurusteluyhdistys Aabenraassa suljettu, — se

tapahtui jo joulukuussa, Karenin sairaana ollessa, — sillä sitä epäiltiin
valtiolliseksi.

"Kaikkea epäillään valtiolliseksi", lisäsi hän hiljaisesti hymyillen,

"jos minä vaikka saisin makkarayhdistyksen toimeen, niin sekin
leimattaisiin valtiolliseksi. Ja poliisivirasto on julistanut, että jos
jäsenet käyvät yhdistyksen kokouksissa, niin heitä rangaistaan
viidentoista jopa sadanviidenkymmenen markan sakoilla tai
kahdeksan päivän jopa kolmen kuukauden vankeudella. Tahtoisinpa
tietää", ja hän hymyili uudelleen, "miten mikään yhdistys voisi pitää
kokousta, jollei kukaan jäsenistä saa tulla kokoukseen? No, se oli
seurauksena siitä, että yhdistyksen esimies ei suostunut eroittamaan
sen naisjäseniä, juuri siitä syystä, ettei yhdistys ollut valtiollinen."

"Tahtoisinpa tietää, miksikä naiset eivät saa olla mukana

valtiollisissa yhdistyksissä?" kysyi Karen vihdoin. "Olemmeko me
vaarallisempia Saksan valtiolle kuin miehet?"

"Niin he kai arvelevat", sanoi äiti ja katseli sohvaan päin.

 "Niin, saivatpa Jensenit kalliisti maksaa hääkemunsa jouluna! Siitä
tanskalaisesta laulusta, jonka he olivat laulaneet, tuomitsi oikeus
heidät maksamaan kuusikymmentä markkaa sakkoa."

"Häävieraitten joukossa oli siis vakoojia", sanoi Karen. "Täytyy

varoa kenen kanssa tahtoo maistella kaaliaan."

Rouva Grunnet, joka oli antanut kielensä käydä, jotta Karenilla olisi
aikaa tointua, ei ollut huomaavinaan Karenin viimeistä huomautusta,
jos kohta siihen olisi voinut olla paljonkin sanomista.

"Äiti", sanoi Karen äkkiä, seuraten surusilmin rouva Grunnetin

vähimpiäkin liikkeitä, "äiti, kuinka sinä voit pitää huolta kaikesta, kun
sinulla ei ole Gyritheä eikä Sidseliä?"

"No, onhan minulla sittenkin hyviä apulaisia."

"Ne ovat palkattuja", sanoi Karen.

"Hyvin palkattuja", lisäsi rouva Grunnet. "Mutta ei siltä, —

lamppuja ei kukaan kuitenkaan osaa pitää sellaisessa järjestyksessä
kuin Sidsel."

Karen nielaisi jotakin vaivalla.

"Luuletko, että Sidsel nyt on niin reipas, että hän voi muuttaa
Esbenin luo?" kysyi Karen.

"Me odotamme vielä sitä kirjettä, mutta minä aavistan, ettei Sidsel
tule. Minusta tuntuu siltä, ikäänkuin me kaikki olisimme nähneet
Sidselin viimeistä kertaa tässä maailmassa."
 Ja sitten hän alkoi kertoa, että hän pian aikoi lähteä Esbenin ja
Gyrithen luo viikon päiviksi, sillä hän halusi kuitenkin nähdä sitä
taloa, jonka he siellä olivat ostaneet itselleen. Joka kirjeessä he
pyysivät häntä tulemaan ja "sinähän tiedät, ettei Esben ole kaikkein
kärsivällisempiä eikä jaksa kovin kauan odottaa."

Hän oli tuskin puhunut loppuun, kun Karen oli hänen vieressänsä
ja otti kahvikannun hänen kädestänsä.

"Sinun pitää lähteä heti! Kirjoita vain että tulet parin päivän
kuluttua. Oi, miten surkeata, kun Esben saa niin kauan odottaa!
Minä kaadan. Sinä olet väsynyt, käy istumaan, äiti! Niin, kuinka
suloista, että sinä lähdet Esbenin ja Gyrithen luo! Minä käyn joka
päivä katsomassa taloa, siihen voit luottaa. Sinun ei pidä huolehtia
mistään, äiti!"

"No niin", sanoi rouva Grunnet, ja istuutui, "ei siltä! — Voihan sitä
vaikka kuollakseen kaivata lapsiansa!"

"Olenhan minä sinulla, äiti."

Se tuli naurun ja itkun sekaisesti.

"Niin, sinä olet tullut takaisin", sanoi rouva Grunnet hiljaa.

Ennenkuin hän tiesi mistään, oli tytär polvillaan hänen edessänsä

ja piiloitti kiharaisen päänsä hänen syliinsä.

Herranen aika, kuinka monta kertaa Karen oli eläissänsä sitä

tehnyt! Aina siitä pahasta päivästä alkain, jolloin hän kolmen vuoden
vanhana oli ottanut punaisen omenan kulmakaapin korista.
 Se oli sittenkin hänen varmin turvapaikkansa. Siinä hän saattoi
tehdä tunnustuksensa ja siinä hän sai lohdutusta.

Äiti siveli hänen päätään.

"Mitäs nyt, pikku Karen?"

"Äiti, sinä aikana kuin minä olin poissa", - sillä tavalla hän aina
puhui sairaudestansa, — "ja taas tulin tuntoihini, niin minulle selveni
niin paljon, jota en ennen kyennyt selvittämään. Oletappas, että
Jürgens olisi elänyt."

Hän vaikeni ja näytti etsivän sanoja.

"Niin, — jos nyt Jürgens olisi elänyt, — niin mitä sitten, Karen?"

Äiti tahtoi mielellään osoittaa hänelle suurta kärsivällisyyttä.

"Se ei koskaan olisi parantunut. Me emme olisi voineet luoda

itseämme uudestaan. Onhan niitä ihmisiä, joilla ei ole
kansallisuustunnetta. Niiden laita on kuin amphibioiden, joista luin
luonnonhistoriassa. Mutta paneppa kala ja lintu yhteen, se ei käy
päinsä. Toisen on pakko elää vedessä, toisen ilmassa. Ymmärrätkö
sinä! Hän sairasti täällä koti-ikävää ja minä olisin tullut sairaaksi koti-
ikävästä, jos olisin elänyt hänen kotonansa. 'Minun rakkauteni maa'!
Voiko mies sanoa - sillä tavalla? Ei, ainoastaan itsensäuhraava,
epäitsenäinen nainen. Tuliko Eteläjyllanti koskaan Jürgensin
'rakkauden maaksi'?"

"Ymmärrätkös äiti! Hänelle oli ylitse kaikkea muuta rakas 'der

Kaiser' [Keisari] ja 'das Preusserthum' [preussiläisyys]. Luulenpa että
hän asetti ne itse taivaan Luojaakin korkeammalle, äiti. Ja minä
vihasin heitä, minä vihasin heitä!"
 Karen veti syvältä henkeään. "Kiitin siitä joka ainoa päivä, joka
kului, kiitin siitä joka ainoa ilta ja joka ainoa aamu!"

"Mistä sitten, Karen?"

"Siitä etten häntä rakastanut, äiti! En rakastanut häntä, niinkuin

olisin voinut rakastaa, en rakastanut häntä sillä tavalla, että rakkaus
olisi ollut minulle minun suuri elämänkohtaloni, jota minun olisi ollut
mahdoton välttää, sillä se olisi ollut sietämätöntä. Nyt sinä sen
tiedät, äiti!"

Karen katsoi äkkiä äitiin ja painoi pienet, nyrkkiin puristetut

kätensä kasvojansa vastaan.

"Mitä sinä sitten olisit tehnyt, Karen?"

"Äiti, minä tiedän, että moni kihlaus saksalaisen ja tanskalaisen

välillä purkautui sodan kestäessä, ja minä tiedän myöskin, että Luise
Resen[3] Holsteinistä, joka oli naimisissa tanskalaisen upseerin
kanssa, ei voinut kestää kaikkea sitä tuskaa, joka raateli hänen
sieluaan ja sydäntään kolmivuotissodan aikana. Isä ja veljet toisella
puolella, mies ja pojat toisella! Voitti kumpi hyvänsä, niin surua se
tuotti. Hän syöksyi Vähään Beltiin. Hän piti kuolemaa elämää
parempana."

Kuului syvä huokaus ja äiti katsoi kauhistuneena Kareniin,

ikäänkuin hän olisi manannut esille kummituksen haudasta.

"Mutta miten sinä saatoit ottaa hänet, pikku Karen?"

"Äiti! Äiti! Oletko unohtanut, kuinka kauan nuori tyttö säilyttää

lapsenuhmansa? Varjelee sitä käsillänsä, jotta ei kukaan sitä häneltä
riistäisi? Hänestä se on niin sukkelaa. Ja hän tahtoo niin mielellään
olla itsenäinen, jotta huomattaisiin hänen tietävän, mitä hän tahtoo.
Hänellä on tahtoa, eikä aavista, mitä hän sillä tekisi, ja hän haluaa
kuitenkin näyttää, että hän on tullut aikaihmiseksi."

"Minussa ei ollut sellaista uhmaa", sanoi rouva Grunnet.

"Ei, sen minä kyllä uskon, ettei sinulla sitä ole ollut, äiti, mutta
mitä se minua auttaa? Äiti!" Nyt tuli viimeinenkin ja hyvin
vitkastellen: "Minä pyysin Valdemaria Kain holhoojaksi."

"Oletko sinä pyytänyt Valdemaria Kain holhoojaksi?"

Se oli ikäänkuin yllätys.

"Ketä olisin muuten pyytänyt? Minä olin sen hänelle velkaa. Oi,
sinä hyvä Jumala, jos hän vain kerran antaisi minulle anteeksi!"

"Auta itseäsi, niin Jumala auttaa sinua. Täytyy olla vaiti ja

odottaa", sanoi rouva Grunnet ja kohotti hänet pystyyn.

Niin hienotunteinen oli tämä äiti, ettei hän antanut Karenin

aavistaa hänen salaista tietoansa Eikö Karen aikoja sitten ollut
kuumehoureissaan ilmaissut, kuinka intohimoisesti hän rakasti
Valdemaria? Eikö äiti juuri sen vuoksi ollut väistymättä hänen
vuoteensa äärestä yötä ja päivää? Eikö hän ollut lukinnut ovea ja
sulkenut sisällepääsyn, kun joku pyrki hänen luokseen? Sen tiedon
hän tahtoi yksin pitää Karenin vuoksi.

Ja kaikkein liikuttavinta oli, että nuo molemmat kelvolliset,

arkaluontoiset äidit, rouva Grunnet ja rouva Borris, hautoivat
mielessään ja vartioivat lastensa salaisuutta ja luulivat kumpikin
kauan aikaa, että kumpikin oli ainoa, joka täysin tiesi asian laidan.
 4.

Kun Karen sinä iltana ajoi takaisin Egtvediin, niin hänestä tuntui,
ikäänkuin hän olisi tyhjentänyt nöyryyden kalkin viimeistä pisaraa
myöten. Hän tiesi yhtä hyvin, kuin se olisi ollut poltettuna hänen
sieluunsa, että hänelle nyt alkoi pitkä katumuksen ja parannuksen
aika.

Hänen täytyi samoin kuin Jaakopinkin palvella seitsemän pitkää

vuotta — ei siksi, että hän voittaisi sen miehen rakkauden, jota hän
rakasti, vaikka hän itse olikin hylännyt hänet, — sillä se hänestä olisi
ollut mahdotonta, — vaan ainoastaan voittaakseen takaisin tämän
miehen ja koko sukunsa kunnioituksen ja luottamuksen.

Askel askeleelta hänen oli se voitettava takaisin. Vaikka se

maksaisi hänelle hänen sydänverensä, niin hän sittenkin tahtoi sen
tehdä.

Mutta se oli vaativa aikansa; hänen täytyi olla kärsivällinen. Sitä ei

voinut äkkipikaa saavuttaa. Mitäpä siitä jos hän vakuuttikin heille
olevansa tanskalainen koko ruumiiltaan ja sielultansa? Osoita uskosi
ja rakkautesi teoillasi!

"Rosoinen laskiainen ja silliä pääsiäiseksi!"

Keldet se sivumennen tervehti häntä tällä ikivanhalla, alsilaisella

tervehdyksellä.

Ja se on hyvä toivotus, joka tuo mukanaan hyvän vuoden, jos se

käy toteen, sanovat alsilaiset. Sillä laskiainen on hyvä, silloin kun se
on rosoinen ja tiet ovat kovaksi jäätyneet.
 Laskiainen on myös tanssiaisten ja naamiaisten aika, mutta
Eteläjyllannissa se on etupäässä pullien juhla, ja kun lapset ovat
syöneet suuhunsa viimeisen pullan, niin saa talvikin jo mielellään
luoda loppuaan, muuten ei tule "silliä pääsiäiseksi."

Karen kohosi pystyyn ja näki samassa valonhohteen kaukana

läntisellä taivaanrannalla.

Se ei ollut auringonlaskua, sen hän näki selvästi. Punertavaa valoa

himmensi savu.

"Se on kytövalkeaa", sanoi Karen itseksensä, "Jumala tiesi kuinka

monen peninkulman päässä lännessä se on!"

Helmikuussa on vihdoin lupa kasketa kanervikkoa ja se näytti

erinomaisesti palavan. Pakkanen kuivaa kanervat, niin että ne
helpommin syttyvät.

Karen ajoi rivakammin ja mutisi: "Hyvä etteivät sytytä nummea

palamaan enää huhtikuun ensimäisen päivän jälkeen, sillä silloin
linnunpoikaset saisivat surkean lopun nummella."

Niin, pakkasta ja jäätä oli yllin kyllin, mutta lunta ei edes sen
vertaa, että olisi voinut ajaa reellä.

Alkoi jo hämärtää. Hyvä että vaununlyhdyt sytytettiin jo ennenkuin

hän läksi Højemarkesta.

Hän tiesi miten tarkkaa huolta santarmit pitivät lyhdyistä, ja —

aivan oikein, tuossa olikin santarmi!

Kuka tiesi, oliko hänellä ollut jotakin tekemistä Egtvedissä! Karenin

sydän alkoi sykkiä. Olisihan sellainen käynti ollut hänelle suureksi
kunniaksi. Pannaanjulistus siten loppuisi.

Tuskin Karen oli ajanut santarmin ohitse ja kääntynyt lehtokujaan,

niin hän kuuli jonkun ajavan aika ravia ja — aivan oikein! — sieltä
tulivatkin vaunut kovaa kyytiä ilman lyhtyjä!

"Halt!" [Seis] huusi santarmi, sillä hän oli kovin innokas

toimessansa ja tahtoi heti merkitä vaunut muistiin.

Mutta merkitsemisestä ei tullut mitään.

Vaunut pysähtyivät heti ja ikkunaruutu työnnettiin alas.

"Was giebts?" [Mikä hätänä?] huusi herra v. Kratzenstein.

Santarmi asettui heti rintamaan ja ojensi itseänsä asianmukaista

kunniaa tekemään. Kylläpä hän nyt oli joutunut pahaan pulaan.

"Gnädige Hern Landrath! Bitte tausendmal! Entschuldigen Sie doch

gnädigst! Ich dachte, es wäre ganz andere Leute!" [Armollinen herra
maaneuvos! Pyydän tuhannesti! Suokaa minulle armollisesti
anteeksi. Minä luulin aivan toisiksi.]

"Sepä oli parhaiksi!" ajatteli Karen ja hymyili ensi kertaa pitkästä

aikaa. "Klaus, onko täällä käynyt ketään?"

"On, santarmi."

Klaus sylkäisi pitkään, niinkuin hän aina teki, kun hän mainitsi
santarmin tai paholaisen nimeä.

"Mitä hän tahtoi?"

 "Antoi minulle muistolahjan", vastasi Klaus, "ja se oli hyvin
kauniisti tehty. Kolmenkymmenen markan sakot tai kolme päivää
arestia, syystä että vastikään lauloin surkeasta rastasparista."

"Mutta sehän on mahdotonta."

"Ei, Herra tiesi, ei se ole mahdotonta! Mitä se auttaa, jos minä

sanon laulaneeni rastaista, kun santarmi sanoo minun tarkoittaneen
tanskalaisia?"

"Mutta sinä voisit kai hankkia todistajia?"

"Tokkopa voisin. Minä hyräilin vain, eikä pihalla ollut edes

kissaakaan. Niin — ei suinkaan rouva sattumalta kuullut, sillä hän
seisoi silloin portailla?"

"En."

"Tiesinhän sen!" sanoi Klaus. "Ja rastaat, sillä niitä oli kylliksi
paikalla, eivät suinkaan kelpaisi todistajiksi oikeuden edessä. Ei, ei
muuta neuvoa ole, kuin että istun siitä hyvästä."

"Sitä sinä et tee, Klaus. Nuo kolmekymmentä markkaa minä

maksan ja sitten sinä varot, ettet laula enää ulkona."

"Emmekö panisi kuonokoppaa rastaillekin?" kysyi Klaus. "Mutta ei

rouvan pidä maksaa niin paljon rahaa minun lauluharjoitusteni
tähden. Ei! Paljoa mielemmin minä otan kolme päivää arestia. En
minä siitä kuole, ja kun meillä nyt on paastonaika tulossa, niin
voimmehan yksin tein syödä paastoruokaakin."

Mutta Klaus ei kertonut mitä muuta oli tapahtunut.

 Niin, kun santarmi tuli pihalle, niin hän katsoi ylös ilmaan ja kysyi,
minne lipputanko oli joutunut?

"Se oli kerrassaan laho", vastasi Klaus, "ja koska se helposti olisi
voinut vahingoittaa Kaita, jos se olisi kaatunut hänen päällensä, niin
me hakkasimme sen poikki."

Santarmi katseli häntä, ikäänkuin olisi tahtonut syödä hänet

suuhunsa ja läksi pois.

"Hän kuulee kellojen soittoa, mutta hän ei tiedä, missä ne soivat",

murisi Klaus.

Kun Karen oli riisunut päällysvaatteet yltään ja käynyt katsomassa

Kaita, joka nukkui vuoteessansa huoletonta lapsenuntaan,
laskiaisvarpuja toisessa kädessään ja laskiaispulla toisessa, — se ei
ollut pyöreämpi kuin hänen omat punaiset poskensa, — niin Karen
peitti häntä hiljaa ja meni arkihuoneesen.

Siellä hän kävi ääneti istumaan ja tähysteli takkavalkeaan.

Ristiinpannut kädet olivat väsyneinä helmassa.

Puut paloivat loimahdellen, ja epätasainen tuli heitti milloin

liekehtivää valoa, milloin synkkiä varjoja hänen kalpeille kasvoillensa.
Tulenvalo punasi ne silloin tällöin terveyden ruusuilla.

Puoleksi avautuneilta huulilta kulki hengitys raskaasti ja

vaivalloisesti. Niinkuin ihmisen, joka taistelee oman itsensä kanssa.

Sormet pujottautuivat lakkaamatta toisiinsa, aivan kuin monet,

vastakkaiset ajatukset hänen mielessänsä.

Vihdoin kuului syvä huokaus pimeästä.

 "Mitä minä sanoin hänelle! Mitä minä hänelle sanoin!" kuiskasi
tyttömäinen kainous ja arka häpeän tunne hänen sielussansa.
"Karen, Karen, kuinka sinä saatoit alentaa itseäsi niin suuresti ja
unohtaa naisellisen arvosi?"

Ja häpeän kiusallinen, polttava puna kohosi hänen kasvoillensa.

Mutta hänen rehellinen oikeudentuntonsa kohosi ylpeänä
riippumattomuudessansa ja kuritti häntä.

"Kuinka kurja sinä olet! Kuinka kurja!" sanoi se. "Sinä koetat
uskotella itsellesi jotakin olematonta. Sinä toivot jotakin, johon
sinulla ei ole minkäänlaista oikeutta. Sinä olet itse aikoja sitte omalla
kädelläsi hävittänyt kaiken toivon, ja kuinka sinä julkeat toivoakkaan,
että se tunne vielä voisi uudestaan herätä henkiin? Eikö sinun pitäisi
koko sydämestäsi suoda, ettet uudestaan voisi herättää sitä
hänessä? Sinä et ansaitsisi sitä, ja mitä ei ansaitse, sitä ei pidä
saavuttaa. Miksikä sinä yhä edelleen tahdot kiusata häntä, niinkuin
aina olet tehnyt, aina siitä saakka kuin olitte pieniä? Ei, Karen
Jürgens, niin totta kuin sinussa oli pisarakin hyvää verta, sinä olit
hänelle velvollinen antamaan sen hyvityksen, jonka hänelle annoit.
Hän oli oikeassa niinkuin aina. Totuuden nimessä sinun täytyi hänelle
sanoa, että rakastit häntä — ilman minkäänlaista sivuajatusta,
huomaa se Karen Jürgens. Mutta minulla on lupa rakastaa häntä,
rakastaa koko voimallani, ja kuitenkin minä tiedän, että se on
toivotonta!"

Ja tämän rakkaudentunteensa valtaamana, joka oli voimakkaampi

kuin mitä hän koskaan oli tiennyt tai aavistanut, tämän hyljätyn, liian
myöhään tajutun ja eläväksi tulleen rakkauden valtaamana hän
nousi ja pani käsivartensa yhteen päänsä yli.

Kauan hän seisoi liikkumatta ja tuijotti tuleen.

 "Salata sitä ja aina salata sitä, niin ettei hän huomaa, kuinka se
minua kiduttaa! Kaihota kuin nälkäinen ainoatakin katsetta, haluta
kuin nääntynyt saada kosketella häntä, eikä kuitenkaan saada
ojentaa kättänsä, vaan paeta kauaksi hänen sitä aavistamattaan! —
Minä olen saavuttanut sen mitä kerran halusin. Se on minun
rangaistukseni! Se on minun rangaistukseni!"

Ja hän rukoili Jumalaa avuksi, jotta hän jaksaisi arvokkaasti kantaa

kohtaloansa, niinkuin sen tuli, joka itse oli kohtaloonsa syypää.

Ja Karen otti — hänestä tuntui tällä hetkellä, että siihen tarvittiin

jättiläisvoimia — suuren tehtävän hartioillensa: hän tahtoi uhrata
kaiken voimansa Kain ja talon hyväksi.

Kain hyväksi oli helppo työtä tehdä, mutta toinen työ oli
vaikeampi.
Tosin oli hänen oma ansionsa, että hän yleensä nyt saattoi pitää
Egtvediä, mutta kuinka kauan?

Ajat olivat vaikeat. Mieskin voi joutua häviöön, kun asiat

ennestäänkin ovat huonot.

Vuodesta 1867 vuoteen 1890 oli viisikymmentä tuhatta

eteläjuutilaista osittain muuttanut maasta, osittain tullut
karkoitetuksi. Siten oli viisikymmentä miljoonaa markkaa mennyt
maalta hukkaan.

Kyllä se tuntuisi, ja siitä he kaikki saisivat kärsiä. Entäs talot, jotka

jäivät jäljelle, kun omistajat ja perilliset ajettiin rajan toiselle
puolelle?