Get the full ebook with Bonus Features for a Better Reading Experience on ebookmeta.

com

Statistics and Data Visualisation with Python

Jesús Rogel-Salazar

https://ebookmeta.com/product/statistics-and-data-
visualisation-with-python-jesus-rogel-salazar/

OR CLICK HERE

DOWLOAD NOW

Download more ebook instantly today at https://ebookmeta.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Introduction to Python for Econometrics, Statistics and

Data Analysis. 5th Edition Kevin Sheppard.

https://ebookmeta.com/product/introduction-to-python-for-econometrics-
statistics-and-data-analysis-5th-edition-kevin-sheppard/

ebookmeta.com

Data-Driven SEO with Python: Solve SEO Challenges with

Data Science Using Python 1st Edition Andreas Voniatis

https://ebookmeta.com/product/data-driven-seo-with-python-solve-seo-
challenges-with-data-science-using-python-1st-edition-andreas-
voniatis/
ebookmeta.com

Industrial Statistics A Computer Based Approach with

Python Statistics for Industry Technology and Engineering
Ron S. Kenett
https://ebookmeta.com/product/industrial-statistics-a-computer-based-
approach-with-python-statistics-for-industry-technology-and-
engineering-ron-s-kenett/
ebookmeta.com

Understanding Money Learn to handle investments finances

successfully invest intelligently instead of saving stock
trading for beginners ETF index funds win with assets 2nd
Edition Simone Janson
https://ebookmeta.com/product/understanding-money-learn-to-handle-
investments-finances-successfully-invest-intelligently-instead-of-
saving-stock-trading-for-beginners-etf-index-funds-win-with-
assets-2nd-edition-simone-janson/
ebookmeta.com
Harnessing Mobile Devices for Nervous System Disorders:
Proceedings of a Workshop 1st Edition And Medicine
Engineering National Academies Of Sciences
https://ebookmeta.com/product/harnessing-mobile-devices-for-nervous-
system-disorders-proceedings-of-a-workshop-1st-edition-and-medicine-
engineering-national-academies-of-sciences/
ebookmeta.com

All I Want For Christmas Is You Forever Safe The Twelve

Days of Christmas 1st Edition J A Melville

https://ebookmeta.com/product/all-i-want-for-christmas-is-you-forever-
safe-the-twelve-days-of-christmas-1st-edition-j-a-melville/

ebookmeta.com

Rab GTPases Methods and Protocols 2nd Edition Guangpu Li

Nava Segev

https://ebookmeta.com/product/rab-gtpases-methods-and-protocols-2nd-
edition-guangpu-li-nava-segev/

ebookmeta.com

National Geographic Traveler Washington D C 5th Edition

John Thompson

https://ebookmeta.com/product/national-geographic-traveler-washington-
d-c-5th-edition-john-thompson/

ebookmeta.com

Justice Versus Judiciary Justice Enthroned or Entangled in

India Sudhanshu Ranjan

https://ebookmeta.com/product/justice-versus-judiciary-justice-
enthroned-or-entangled-in-india-sudhanshu-ranjan/

ebookmeta.com
House of Music: Raising the Kanneh-Masons 1st Edition
Kadiatu Kanneh-Mason

https://ebookmeta.com/product/house-of-music-raising-the-kanneh-
masons-1st-edition-kadiatu-kanneh-mason/

ebookmeta.com
 Statistics and Data
Visualisation with Python

This book is intended to serve as a bridge in statistics for graduates and business practitioners interested
in using their skills in the area of data science and analytics as well as statistical analysis in general. On the
one hand, the book is intended to be a refresher for readers who have taken some courses in statistics, but
who have not necessarily used it in their day-to-day work. On the other hand, the material can be suitable
for readers interested in the subject as a first encounter with statistical work in Python. Statistics and
Data Visualisation with Python aims to build statistical knowledge from the ground up by enabling the
reader to understand the ideas behind inferential statistics and begin to formulate hypotheses that form
the foundations for the applications and algorithms in statistical analysis, business analytics, machine
learning, and applied machine learning. This book begins with the basics of programming in Python and
data analysis, to help construct a solid basis in statistical methods and hypothesis testing, which are use-
ful in many modern applications.
Chapman & Hall/CRC
The Python Series
About the Series
Python has been ranked as the most popular programming language, and it is widely used in education and industry.
This book series will offer a wide range of books on Python for students and professionals. Titles in the series will
help users learn the language at an introductory and advanced level, and explore its many applications in data sci-
ence, AI, and machine learning. Series titles can also be supplemented with Jupyter notebooks.

Image Processing and Acquisition using Python, Second Edition

Ravishankar Chityala, Sridevi Pudipeddi

Python Packages
Tomas Beuzen and Tiffany-Anne Timbers

Statistics and Data Visualisation with Python

Jesús Rogel-Salazar

For more information about this series please visit: https://www.crcpress.com/Chapman--

HallCRC/book-series/PYTH
 Statistics and Data
Visualisation with Python

Jesús Rogel-Salazar
First edition published 2023
by CRC Press
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300, Boca Raton, FL 33487-2742

and by CRC Press

4 Park Square, Milton Park, Abingdon, Oxon, OX14 4RN

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, LLC

© 2023 Taylor & Francis Group, LLC

Reasonable efforts have been made to publish reliable data and information, but the author and publisher cannot assume respon-
sibility for the validity of all materials or the consequences of their use. The authors and publishers have attempted to trace the
copyright holders of all material reproduced in this publication and apologize to copyright holders if permission to publish in this
form has not been obtained. If any copyright material has not been acknowledged please write and let us know so we may rectify
in any future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced, transmitted, or utilized in any
form by any electronic, mechanical, or other means, now known or hereafter invented, including photocopying, microfilming, and
recording, or in any information storage or retrieval system, without written permission from the publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, access www. copyright.com
or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC), 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400. For works that
are not available on CCC please contact mpkbookspermissions@tandf.co.uk

Trademark notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks and are used only for identification
and explanation without intent to infringe.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Names: Rogel-Salazar, Jesus, author.

Title: Statistics and data visualisation with Python / Dr. Jesús
Rogel-Salazar.
Description: First edition. | Boca Raton, FL : CRC Press, 2023. | Series:
Chapman & Hall/CRC Press the python series | Includes bibliographical
references and index. | Identifiers: LCCN 2022026521 (print) | LCCN 2022026522 (ebook) | ISBN
9780367749361 (hbk) | ISBN 9780367744519 (pbk) | ISBN 9781003160359
(ebk)
Subjects: LCSH: Mathematical statistics--Data processing. | Python
(Computer program language) | Information visualization.
Classification: LCC QA276.45.P98 R64 2023 (print) | LCC QA276.45.P98
(ebook) | DDC 519.50285/5133--dc23/eng20221026
LC record available at https://lccn.loc.gov/2022026521
LC ebook record available at https://lccn.loc.gov/2022026522

ISBN: 978-0-367-74936-1 (hbk)

ISBN: 978-0-367-74451-9 (pbk)
ISBN: 978-1-003-16035-9 (ebk)

DOI: 10.1201/9781003160359

Typeset in URWPalladioL-Roman
by KnowledgeWorks Global Ltd.

Publisher’s note: This book has been prepared from camera-ready copy provided by the author.
To Luceli, Rosario and Gabriela

Thanks and lots of love!

Taylor & Francis
Taylor & Francis Group
http://taylorandfrancis.com
 Contents

1 Data, Stats and Stories – An Introduction 1

1.1 From Small to Big Data 2

1.2 Numbers, Facts and Stats 10

1.3 A Sampled History of Statistics 14

1.4 Statistics Today 22

1.5 Asking Questions and Getting Answers 25

1.6 Presenting Answers Visually 30

2 Python Programming Primer 33

2.1 Talking to Python 35

2.1.1 Scripting and Interacting 38

2.1.2 Jupyter Notebook 41

2.2 Starting Up with Python 42

2.2.1 Types in Python 43

 viii j. rogel-salazar

2.2.2 Numbers: Integers and Floats 43

2.2.3 Strings 46

2.2.4 Complex Numbers 49

2.3 Collections in Python 51

2.3.1 Lists 52

2.3.2 List Comprehension 60

2.3.3 Tuples 61

2.3.4 Dictionaries 66

2.3.5 Sets 72

2.4 The Beginning of Wisdom: Logic & Control Flow 80

2.4.1 Booleans and Logical Operators 80

2.4.2 Conditional Statements 82

2.4.3 While Loop 85

2.4.4 For Loop 87

2.5 Functions 89

2.6 Scripts and Modules 94

3 Snakes, Bears & Other Numerical Beasts: NumPy, SciPy & pandas
99
3.1 Numerical Python – NumPy 100
3.1.1 Matrices and Vectors 101

3.1.2 N-Dimensional Arrays 102

 statistics and data visualisation with python ix

3.1.3 N-Dimensional Matrices 104

3.1.4 Indexing and Slicing 107

3.1.5 Descriptive Statistics 109

3.2 Scientific Python – SciPy 112

3.2.1 Matrix Algebra 114

3.2.2 Numerical Integration 116

3.2.3 Numerical Optimisation 117

3.2.4 Statistics 118

3.3 Panel Data = pandas 121

3.3.1 Series and Dataframes 122

3.3.2 Data Exploration with pandas 124

3.3.3 Pandas Data Types 125

3.3.4 Data Manipulation with pandas 126

3.3.5 Loading Data to pandas 130

3.3.6 Data Grouping 136

4 The Measure of All Things – Statistics 141

4.1 Descriptive Statistics 144

4.2 Measures of Central Tendency and Dispersion 145

4.3 Central Tendency 146

4.3.1 Mode 147

4.3.2 Median 150

 x j. rogel-salazar

4.3.3 Arithmetic Mean 152

4.3.4 Geometric Mean 155

4.3.5 Harmonic Mean 159

4.4 Dispersion 163

4.4.1 Setting the Boundaries: Range 163

4.4.2 Splitting One’s Sides: Quantiles, Quartiles, Percentiles and More 166

4.4.3 Mean Deviation 169

4.4.4 Variance and Standard Deviation 171

4.5 Data Description – Descriptive Statistics Revisited 176

5 Definitely Maybe: Probability and Distributions 179

5.1 Probability 180

5.2 Random Variables and Probability Distributions 182

5.2.1 Random Variables 183

5.2.2 Discrete and Continuous Distributions 185

5.2.3 Expected Value and Variance 186

5.3 Discrete Probability Distributions 191

5.3.1 Uniform Distribution 191

5.3.2 Bernoulli Distribution 197

5.3.3 Binomial Distribution 201

5.3.4 Hypergeometric Distribution 208

5.3.5 Poisson Distribution 216

 statistics and data visualisation with python xi

5.4 Continuous Probability Distributions 223

5.4.1 Normal or Gaussian Distribution 224

5.4.2 Standard Normal Distribution Z 235

5.4.3 Shape and Moments of a Distribution 238

5.4.4 The Central Limit Theorem 245

5.5 Hypothesis and Confidence Intervals 247

5.5.1 Student’s t Distribution 253

5.5.2 Chi-squared Distribution 260

6 Alluring Arguments and Ugly Facts – Statistical Modelling and

Hypothesis Testing 267
6.1 Hypothesis Testing 268

6.1.1 Tales and Tails: One- and Two-Tailed Tests 273

6.2 Normality Testing 279

6.2.1 Q-Q Plot 280

6.2.2 Shapiro-Wilk Test 282

6.2.3 D’Agostino K-squared Test 285

6.2.4 Kolmogorov-Smirnov Test 288

6.3 Chi-square Test 291

6.3.1 Goodness of Fit 291

6.3.2 Independence 293

xii j. rogel-salazar

6.4 Linear Correlation and Regression 296

6.4.1 Pearson Correlation 296

6.4.2 Linear Regression 301

6.4.3 Spearman Correlation 308

6.5 Hypothesis Testing with One Sample 312

6.5.1 One-Sample t-test for the Population Mean 312

6.5.2 One-Sample z-test for Proportions 316

6.5.3 Wilcoxon Signed Rank with One-Sample 320

6.6 Hypothesis Testing with Two Samples 324

6.6.1 Two-Sample t-test – Comparing Means, Same Variances 325

6.6.2 Levene’s Test – Testing Homoscedasticity 330

6.6.3 Welch’s t-test – Comparing Means, Different Variances 332

6.6.4 Mann-Whitney Test – Testing Non-normal Samples 334

6.6.5 Paired Sample t-test 338

6.6.6 Wilcoxon Matched Pairs 342

6.7 Analysis of Variance 345

6.7.1 One-factor or One-way ANOVA 347

6.7.2 Tukey’s Range Test 360

6.7.3 Repeated Measures ANOVA 361

6.7.4 Kruskal-Wallis – Non-parametric One-way ANOVA 365

6.7.5 Two-factor or Two-way ANOVA 369

 statistics and data visualisation with python xiii

6.8 Tests as Linear Models 376

6.8.1 Pearson and Spearman Correlations 377

6.8.2 One-sample t- and Wilcoxon Signed Rank Tests 378

6.8.3 Two-Sample t- and Mann-Whitney Tests 379

6.8.4 Paired Sample t- and Wilcoxon Matched Pairs Tests 380

6.8.5 One-way ANOVA and Kruskal-Wallis Test 380

7 Delightful Details – Data Visualisation 383

7.1 Presenting Statistical Quantities 384
7.1.1 Textual Presentation 385

7.1.2 Tabular Presentation 385

7.1.3 Graphical Presentation 386

7.2 Can You Draw Me a Picture? – Data Visualisation 387

7.3 Design and Visual Representation 394
7.4 Plotting and Visualising: Matplotlib 402
7.4.1 Keep It Simple: Plotting Functions 403

7.4.2 Line Styles and Colours 404

7.4.3 Titles and Labels 405

7.4.4 Grids 406

7.5 Multiple Plots 407

7.6 Subplots 407
7.7 Plotting Surfaces 410
7.8 Data Visualisation – Best Practices 414
 xiv j. rogel-salazar

8 Dazzling Data Designs – Creating Charts 417

8.1 What Is the Right Visualisaton for Me? 417

8.2 Data Visualisation and Python 420

8.2.1 Data Visualisation with Pandas 421

8.2.2 Seaborn 423

8.2.3 Bokeh 425

8.2.4 Plotly 428

8.3 Scatter Plot 430

8.4 Line Chart 438

8.5 Bar Chart 440

8.6 Pie Chart 447

8.7 Histogram 452

8.8 Box Plot 459

8.9 Area Chart 464

8.10 Heatmap 468

A Variance: Population v Sample 477

B Sum of First n Integers 479

C Sum of Squares of the First n Integers 481

Other documents randomly have
different content
The Project Gutenberg eBook of Lapveden
meteli
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Lapveden meteli

Historiallinen näytelmä 5:nä näytöksenä (6 kuvaelmaa)

Author: Martti Wuori

Release date: July 18, 2024 [eBook #74066]

Language: Finnish

Original publication: Helsinki: Kust.Oy Kansa, 1907

Credits: Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LAPVEDEN

METELI ***
LAPVEDEN METELI

Historiallinen näytelmä 5:nä näytöksenä (6 kuvaelmaa)

Kirj.

MARTTI WUORI

Helsinki, Suomalainen Kustannus-osakeyhtiö Kansa, 1907.

NÄYTELMÄN HENKILÖT:

Kustaa Götrikinpoika Fincke, Savonlinnan isäntä, Suomen

käskynhaltija. Henrikki Klaunpoika Horn, Etelä-Suomen laamanni.
Juhana Niilonpoika, linnankirjuri. Pertti Yrjänänpoika Rännäri, vouti.
Erkki Huotari, voudin kirjuri. Neljännesmies. Kymmenysmies. Aatami
Arpiainen, Lapveden nimismies. Kerttu, hänen vaimonsa. Maunu
Nyrhi, talollinen. Inko Multiainen, talollinen, lautamies. Helka, hänen
äitinsä. Riitta, hänen sisarensa. Liukku, | Remes, | lautamiehiä.
Kupia, | Vainikainen. Tarkka. Haataja. Tarkan emäntä. Haatajan
emäntä. Katri, | palvelustyttöjä. Kirsti, | Kaksi kenkkäriä. Muita
Lapveteläisiä: lautamiehiä, talonpoikia, kuokkavieraita, naisia ja
lapsia. Jääskeläisiä, savolaisia ja hämäläisiä talonpoikia. Fincken ja
Hornin palvelijoita. Huoveja ja muuta sotaväkeä.

Tapahtuma Lapvedellä. Aika v. 1552.

Huomautuksia.

Fincke oli syntynyt v. 1510 ja on siis näytelmän tapahtumain

aikaan 42 vuoden vanha.
 Horn oli syntynyt v. 1512 ja on siis edellistä kahta vuotta
nuorempi.

Rännäri ajateltakoon noin likemmä 50 vuoden vanhaksi.

Arpiainen, iso mies ("Koljaatti"), mutta luonteeltaan hieman

saamaton, noin 38 vuoden iässä.

Kerttu, lihava, reima eukko, kasvultaan miehensä kokoinen, häntä

muutamaa vuotta nuorempi.

Nyrhi, noin 22 vuoden tienoissa, vilkas, intohimoinen, taipumaton,

hieman salakavala luonteeltaan.

Multiainen, 27 tienoissa oleva, miettivä, suora, vakava, tyyni, vaan

hieman veltto luonteeltaan.

Helka, vähän yli 50 vanha, arka, myöntyväinen.

Riitta, 19 vuoden vanha, kaunis, vaaleanverinen, vähän veljensä

luonnetta, syntynyt hiljaista onnea varten, vaan vedetään metelin
pyörteeseen, johon kiihtyvän intohimonsa tähden hukkuu.

Näytelmän esittämisen helpottamiseksi voi henkilöiden lukua

vähentää seuraavilla:

2:ssa näytöksessä — neljännes- ja kymmenysmiehillä, 3:ssa

näytöksessä — Fincken ja Hornin palvelijoilla, ja 4:nen näytöksen
II:.ssa kuvaelmassa —12 lautamiehellä, sekä 5:ssä näytöksessä —
jääskeläisillä, savolaisilla ja hämäläisillä talonpojilla, tarkoituksen
mukaisesti muuttamalla lauseet, joissa heistä puhutaan näytelmässä.
 Ensimäinen näytös.

Multiaisen talo. Pihamaa. Oikealla asuinrakennus, vasemmalla

aittoja. Perällä aita, portti keskellä. Taustalla peltoja, järveä, järven
takana metsää.

Kevätkesä. Ihana päivä; järvi on tyyni, taivas sininen. Linnut kilvan

laulaa lirittävät.

Lapveteläisiä talonpoikia, joukossa joku nainenkin, seisoo

ryhmittäin pihalla ja istuu rakennusten portailla, Vainikainen, Tarkka
ja Haataja etualalla. Vilkasta, vaan ei kovin äänekästä keskustelua.
Helka tulee asuinrakennuksesta. Keskustelu lakkaa.

Helka. Hyvää päivää, hyvät naapurit!

Kaikki (vastaavat). Hyvää päivää! — — Hyvää päivää! — — Jumal'

antakoon.

Vainikainen (kättelee Helkaa). Jumala antakoon hyviä päiviä

Multiaisen taloon.

Helka. Terve, Vainikainen. — (Kätellen Tarkkaa.) Mitäs Tarkkalaan

kuuluu?

Tarkka. Kiitoksia vain.

Helka (Katellen Haatajaa.) Mitenkäs Haatajan emäntä jaksaa?

Haataja. Kiitoksia kysymästä… Terveisiä vain paljo.

Tarkka. Me puolestamme emme nyt sen enempää teiltä, emäntä,

kuulumisia kysykään.
 Helka. Niinpä niin. Tiettyhän se.

Vainikainen. Ne tahdotaan kuulla lautamieheltä itseltään.

Helka. Niin. No nythän se on kotona, Jumalan kiitos!

Haataja. Se viesti kiertää jo maita ja mantereita.

Helka. Arvaahan sen. — Kyllä hän koht'sillään tulee. Hän jo

tietääkin, että meille on näin paljon naapureita kerääntynyt. Ja
Maunukin on täällä. Yhdessä saavat nyt kuninkaan terveiset kertoa.

Tarkka. Niitäpä meidän juuri kovin palaakin halu kuulla.

Ääniä joukosta. Niitä halutaan. Niitä ollaan tultu kuulemaan.

Vainikainen. Meidän, näet, kun olivat miehet kuninkaan pakeille

lähettämät, niin… — No, terveinä, Jumalan kiitos, ovat kaikki
Tukholmasta palanneet?

Helka. Terveinä — Jumalan kiitos! — niin pitkältä matkalta. —

Eivätkös isännät vielä ole muita mukana olleita tavanneet — Liukkua,
Remestä tai Kupiaa?

Vainikainen. Emme ole.

Tarkka. Lähetystön johtajaltahan sitä tultiin asiata tiedustelemaan.

Helka. No. Kyllä hän kertoo. Vaikka yhdessähän ne olivat kaikki

kuninkaan linnassa olleet.

Vainikainen. Vai kaikki he saivat kuninkaan nähdä?

 Helka. Niin. Ja hyvin sanoo Inko Kustaa kuninkaaseen
ihastuneensa. — Kauniin miehenkin sanoo kuninkaan olevan.

Vainikainen. Sitähän ne kaikki kuuluvat sanovan, jotka hänen

nähneet ovat.

Tarkka. Oikein jalo muodoltaan, sanotaan.

Helka. Mutta kovin taitaa olla kiivasluontoinen, koska niin oli

tuimistunut, kun kuuli meidän miesten valitukset täkäläisiä herroja
vastaan.

Ääniä joukosta. Vai niin?! Vai tuimistunut?!

Helka. Niin — herroihin oli vihastunut, ei meidän miehiin.

Ääniä joukosta. Siinä sen näette! Siis herrojen vehkeitä! Ehkäpä

nyt apu lähtee!

Helka. Vaan tuossapa poikani jo tulee. Saatte nyt kuulla häneltä

asiat tarkkaan itseltään. Ja Nyrhi voi vielä hänen sanansa tosiksi
todistaa. (Puhelu taukoaa.)

Multiainen ja Nyrhi (tulevat sisältä).

Kansa (tervehtien.) Hyvää päivää! Tervetuloa kotia!

Multiainen ja Nyrhi (tervehtivät ja kättelevät).

Nyrhi (syrjään Multiaiselle). Kerro siis asia niinkuin sanoin! Muu ei

auta. (Menee istumaan rahille, joka on etualalla asuinrakennuksen
ikkunan alla, pitää päätään käsien varassa, kyynärpäät polviin
nojaten, katsoo maahan ja seuraa miettiväisenä koko ajan
keskustelua.)
 Multiainen. Tietoja, arvaan, olette tulleet kuulemaan kuninkaan
pakeilta?

Kansa. Niitä, niitä. Lähetystön suun kautta. (Ympäröivät

Multiaisen, vetäytyen etualalle.)

Multiainen. No, sen voin jo alunpitäen ilmoittaa, että saatte hyviä

uutisia. Kuningas on meidän puolellamme vääryyttä vastaan.

Kansassa (mielihyvän ilmaisuja). Meidän puolellamme! — Rehti

kuningas! — Tiesihän sen!

Multiainen. Vaan minä kerron teille kaikki juurta jaksain. Tahdotte

varmaan kuulla?

Ääniä joukosta. Hiljaa! — Kuunnellaan! — Mielellämme!

Multiainen. Nähkääs, ei se ihan ilman vaivoja kulunut, se matka.

Vainikainen. Arvaahan sen.

Multiainen. Siihen, näette, on toista kuukautta aikaakin mennyt.

Haataja. Niille paikoin sen minäkin olen laskenut.

Multiainen. Ensin maamatka Turkuun, — rospuuton aikaan, — oli

sitä Lapvedeltä asti aluksi siinäkin taivaltamista.

Tarkka. No, oli kyllä.

Vainikainen. Jumalan kiitos, ettei vaivat ja vastukset ole hukkaan

menneet.

Nyrhi. Se se on pääasia.
 Multiainen. No, vaan saatiinpa sitä sitte Turussa levätä viisi
vuorokautta. Ja pakostakin se oli tehtävä. Ei päästy heti merelle eikä
yli Ahvenan selän. Oli kovia kevätmyrskyjä, niin täytyi vuottaa. Vaan
kun sitte lähtemään päästiin, niin onnellisesti kävi taas matka
Tukholmaan asti. Vaan vaikeampi se oli siellä pääsy kuninkaan
puheille.

Vainikainen. Sen kyllä arvaa.

Haataja. Talonpojan pääsyn kuninkaan luo.

Nyrhi. Niin. Ei ne hovin herrat hevillä meille linnan portin avaimia

helistele.

Ääniä joukosta. Ei! — Tietenkään! — Ei!

Nyrhi. Kun pelkäävät totuuden kuninkaan korvaan kopsahtavan.

Ääniä joukosta. Niin juuri! — Oikein! — Pelkäävät!

Multiainen. Niin, no. Toista viikkoa siinä sitte kului ennenkuin

sisään päästiin.

Tarkka. Siellä sitä mahtoi olla meikäläisen moukan silmälle

kaikellaista nähtävää?!

Multiainen. Säästäväisenhän sitä sanotaan Kustaa kuninkaan kyllä

olevan…

Nyrhi … vaan sittenkään ei kykene moukan kieli sitä komeutta

kuvaamaan!

Kansassa (mutinaa). No jo! — Tietäähän sen!-Mitenkäs!

 Multiainen. Eipä siltä! Täytyyhän sen suuren valtakunnan
hallitsijan suuresti elääkin.

Nyrhi (ivallisesti). Luonnollisesti! Siihen sillä on oikeuskin!

Multiainen. Vaan sitä ei ole hänen käskynhaltijoillaan ja muilla

virkamiehillä, jotka meiltä liikoja veroja kiskovat. Ja sitä me
kuninkaalle selitettiinkin, että ihan meiltä jo viedään viimeinen
leipäpala suusta….

Kansa (alakuloisesti säestäen). Viimeinen leipäpala suusta!

Multiainen… kun voudit nyt ovat ruvenneet neljiä käräjiä pitämään

ja sen kautta käräjäin kestitsemismaksut, kyyditsemis- ja rahtiverot
ovat entisestään kaksin verroin kasvaneet. Urakkamiehet, —
sanottiin, kantavat kukin elatukseksi veroa itselleen ja sitä paitsi
jokainen vielä ylemmilleen. Paitsi myllypäivätöitä, joita
kymmenysmiehille tehdään, on näille veroja maksettava niin, että he
vuorostaan voivat neljännesmiehille ja nimismiehille kaikki suorittaa.
Neljännesmiehet taas ottavat "ruokaruotsinsa." Vaan mistäs ne
oravannahkansa ja haukinsa herrain, rouvain ja lasten anniksi sekä
lahjoiksi laamannille, tuomarille, linnankirjurille, maakirjurille, linnan
kyökkimestarille, kokille ja kellaripalvelijoille ottavat?! Mistäs
muualta, kuin talonpojan aitasta.

Kansa (hampaiden lomitse). Kaikki talonpojan aitasta!!

Multiainen. Mistäs ne veronsa nimismiehelle ottavat?

Kansa (hiukan kovemmin). Talonpojan aitasta!

Multiainen. Ja mistäs nimismiehet oman elatuksensa ottavat?

 Kansa (vielä kovemmin). Talonpojan aitasta!

Multiainen. Mistäs nimismiehet sitte määrätyn taksan joka vuosi

linnaan ottavat?

Kansa (äänekkäästi). Talonpojan aitasta!

Multiainen. Entäs milläkäs he sitte maanvoutia kestitsevät, kun

hän veronkannossa käy? Milläs he maanvoutia, laamannia ja
linnanvoutia kestitsevät, kun he nyt neljillä käräjillä vuodessa
käyvät? Milläs he silloin linnanvoudin kolmeakymmentä viittä,
laamannin kahtatoista ja maanvoudin kahdeksaatoista hevosta
monta päivää ja yötä peräkkäin ruokkivat? Millä? Niin, me se kyllä
tiedetään millä.

Kansassa (nurinaa ja äänekästä huutoa). Me se kyllä tiedetään! —

Meidän hiellä ja vaivalla!

Multiainen. Juuri niin asia kuninkaalle esitettiin.

Kansa. Hyvin puhuttu! Oikein sanottu!

Vainikainen. Mitäs siihen kuningas?

Ääniä joukosta. Niin. Mitäs kuningas sanoi? Multiainen. Kovin

vihastui. Varsinkin kun sitte vielä sai kuulla, että laamanni kulettaa
mukanaan suurta koiralaumaakin, jota päiväkausia syöttää pitää,
kun hän seurueineen käräjien aikaan metsästämään rupee.

Tarkka. Vai senkin kerroitte? Haataja. Se oli hyvä.

Multiainen. Kaikki saatettiin kuninkaan tietoon. Vieläpä sekin, että

Fincke kohtelee meitä kuin mitäkin Viron orjia, ja ett'ei siltä lainkaan
mukaan oikeutta saa, ell'ei käräjillä hänen huoneensa nurkkaan
suuria lahjakasoja kanna.

Ääniä joukosta. Ähäs! Se oli oikein! Multiainen. Vaan siitäpä

tiedosta kuningas tuli hyvin pahoille mielin. Se, näet, näkyy olevan
hyvin kuninkaan suosiossa, tuo Savonlinnan isäntä. Vainikainen. Vai
on se Suonniemen Kustaa herra siellä niin hyvissä kirjoissa?!

Tarkka. Kai se kuningas sen tautta hänet siirsikin Viipurista pois ja

antoi hänelle Savonlinnan Klemetti-kirjurin jälkeen.

Haataja. Kyllä minusta jo vähän alkaa niinkuin tuntua, ett'ei niin

ollen, tähän meidän asiaamme lopulta suurta apua lähdekään.

Kansassa (masentuvan mielialan ilmauksia). Vai on se sillä lailla?

— Kuka sen sitte tietää? — — Taitaapa viimeksi toisaanne
kääntyäkin!

Multiainen. Asiamme lupasi Kustaa kuningas tutkituttaa ja pysyttää

ainoastaan kahdet käräjät käytännössä.

Haataja. Jos hän linnanvoudilla asian tutkituttaa, niin kyllä sen

sitte tietää, minkälainen tulos siitä koituu.

Vainikainen. Sitähän se Fincke vouti kuuluu viime käräjillä

sanoneen, että eihän sitä kerkiä neljilläkään käräjillä enää teidän
asioitanne tutkia, kun näin niskoittelette hallitusta vastaan.

Haataja. Vai on se niskoittelemista, kun ei enää omia peltojaan saa

kyntää, vaan linnassa täytyy veropäivätöitä tehdä ja pitkiä matkoja
kyyditä pitää.
 Tarkka. Hyvähän sitä on käräjillä vain sakkoja tuomita, jos kuka ei
veroa maksa, vaikk'ei sillä aitassa jyväkolmannesta olisi.

Haataja. Ja jos siltä päivätyö jää tekemättä sentähden, että

nälkätautia potee.

Nyrhi (joka sillä aikaa on puhellut Helkan kanssa, puuttuu nyt

yht'äkkiä puheeseen). Mutta nyt on kuningas luvannut, että me
saamme omiksi tarpeiksemme käyttää kaksien käräjien kapat. Ja
siksi me annamme nyt pirun kantaa verot ja viedä ne linnaan.

Kansassa (iloista rähinää). Annetaan! — Piru ne vieköön! — — Se

on paras konsti!

Multiainen. Niinkuin sanottu: kuningas on vaatimukseemme

suostunut ja luvannut veroja vähentää.

Nyrhi. Ja me emme siis enää anna Rännärin selkänahkojamme

nylkeä.

Ääniä joukosta. Ei! Ei anneta! Ei!

Helka (portilla). Vaan ketäs vieraita tuolla vielä tulee? Katsohan,

Inko! Eikö ne ole…?

Multiainen. Remeshän siinä näkyy yksi olevan.

Helka. Sehän se on. Ja Liukku toinen.

Multiainen. Ne molemmat.

Nyrhi. Ja Kupia kolmantena, vaikka ensimäisenä edellä.

Helka. Takakyläin lautamiehet yhdessä. Mitäs nyt on tekeillä?

 Multiainen. Tosiaankin. Kaikki yhdessä. Ja Kupia — sieltä kaukaa
— kihlakunnan kulmalta.

Kupia, Liukku ja Remes (tulevat).

(Tervehdyksiä.)

Multiainen. Terve tuloa! Vaan mikäs lautamiehiä nyt näin

odottamatta taloomme tuo?

Helka. Siltä näyttää, ett'ei ilon sanomia muassa ole.

Kupia. Vai ilon sanomia?!

Liukku. Niitäkö tähän maailman aikaan?!

Nyrhi. No? Mitä nyt sitte on tapahtunut taas? Haastakaa!

Remes. Kupia se meille ensin poikkesi. Yhdessä sitte mentiin

Liukun luo ja sieltä päätettiin kolmin tulla tänne neuvottelemaan.

Multiainen. Kerro, kerro, Kupia, asianne! Salattava ei se liene

keltäkään.

Nyrhi. Parahiksi tässä sattuu olemaan kuulijoita enemmänkin.

Multiainen. Heille tässä vast'ikään käynnistämme kuninkaan luona

selkoa tein. Mitä siis on tapahtunut? Suu puhtaaksi vain kaikkien
kuullen.

Kupia. Arvaatte: uusi ei ole asiani; vanha on nuotti virressäni.

Veronkannon on Perttivouti jälleen meidän kulmalta alkanut. Eikä
viikkoa viipyne ennenkuin on täällä.
 Ääniä joukosta. Joko liikkeellä jälleen? - — Kyllä sitte taas
kiskominen alkaa!

Nyrhi (pontevasti). Mutta nyt me asetumme vastarintaan, jos se

ilves kovin nälkäiseksi näyttäytyy.

Ääniä joukosta. Asetumme! — Se on tehtävä! — Vihdoinkin!

Multiainen. Mitäs maksuja se nyt sitte on kantamaan käynyt?

Kupia. Jousi- ja kilttirahoja ynnä muita kirkkokymmenyksiä se

meiltä vaati.

Liukku. Kerrohan kaikki sen elkeet ja vääryydet!

Kupia. Nähkääs: jousirahat vaati hän Erkin ja Maununkin puolesta,

vaikka poikani ovat vasta kolmen- ja neljäntoista iässä.

Nyrhi. Ethän toki sille suorittanut noita laittomia maksuja?

Kupia. Minkäs minä mokomalle taisin?! Uhkasi heti, että

sakotetaan niskoittelemisesta. "Valehtelet", — sanoi, — "jo ne ovat
viisitoista vuotta täyttäneet. Minulla" — sanoi, — "on kaikkien ikä
kirkonkirjoista muistiin merkitty. Näkeehän sen", — sanoi, — "noiden
roikaleittesi iän kasvusta muutenkin."

Nyrhi. Sitäkös on roisto!

Remes. Sitte oli vielä jokaiselta maholtakin lehmältä naulan voita

laskenut.

Kupia. Niin. Saman kuin lypsävältä. Ja sitte meni Elinan perässä

aittaan ja pakoitti punnitsemaan sen, minkä itse vaati.
 Helka. Pyhä Neitsyt!

Liukku. Eikä sillä hyvä. Näki aitan orrella ristiketun nahan riippuvan
ja tahtoi senkin. "Kas tuon", — sanoi — "vien lahjaksi rouvalleni.
Sinullahan on tulevilla käräjillä sakkojuttuja esillä. Ne saat tästä
anteeksi."

Kansassa (äänekästä murinaa). Sakkojuttuja! — — Anteeksi!

Kupia. Mitä kalliimman nahan sillä lailla ihan ilmaiseksi ryösti.

Helka (kyynelissä). Herra Isä! On se koko rosvo! — Kivestä on sen

miehen sydän, kivestä!

Multiainen. Jos hänellä lienee sydäntä laisinkaan!

Kansassa (edelleen kovaa murinata). Rosvo! — — Kivisydän! —

Aivan sydämetön!

Nyrhi. Mutta nyt sitä ei enää kärsitä, ei!

Kansa (voimakkaasti säestäen). Ei! Ei! Ei!!!

Nyrhi. Sillä, niinkuin äsken kuulitte, nyt on kuningas puolellamme.

Remes. Puolellamme kyllä, mutta etäällä meistä sittenkin.

Liukku. Eikä hänen korvansa kaikkia kuule eikä silmänsä kaikkia

näe.

Kupia. Ei näe, miltä tuntuu, kun kaikki talosta ryöstetään, ett'ei

enää syötävääkään jää.
 Multiainen. Näinpä ei asia saa jäädä. Nyt on neuvoteltava, mihin
toimiin taas on ryhdyttävä.

Nyrhi. Mihin? — Asia on selvä. Itsemme on meidän nyt siihen

käsiksi käytävä.

Multiainen. Astukaa tupaan, hyvät lautamiehet! Keskustellaan me

ensin siellä.

Helka. Tehkää niin hyvin. Mahtaa olla nälkäkin niin pitkäin

taipaleiden päästä tultua. Minä panen pöytään vähän syötävää.

Multiainen. Oikein, äiti. Eipä sitä tiedä, milloin meilläkään ei enää

ole vieraillemme mitään tarjottavaa.

Kupia. Kiitoksia vain. (Menee Remeksen, Liukun ja Multiaisen

kanssa sisään.)

Helka (menee ruoka-aittaan).

Vainikainen. Siinä sitä nyt sitte ollaan entisellämme jälleen.

Tarkka. Parasta lienee lähteä kotiin vuottamaan, miten tässä

maailma lopulta kääntyy.

Haataja. Entisiin askareihinsa. Ei tästä muutosta tule. Aikakin vain

kuluu arvellessa, päivä päätä käännellessä.

Nyrhi. Ei, miehet! Kesken asiamme ei saa jäädä — —

Joku joukosta (poistuu, tehden kädellään merkin, ett'ei asia enää

parane). Hyvästi vain!
 Nyrhi. Nyt minä sanon, että tuumasta on ryhdyttävä toimeen ja se
on oleva yhteinen meille kaikille. Jos yksi tekee niin, toinen näin,
silloin emme voita mitään. Se on selvä. Meidän on siis toimittava,
kuin yksi mies asiamme puolesta. Siis vuottakaa vielä hiukan, niin
saatte kuulla, mitä sisällä keskustellaan ja mitä siellä päätetään. Sillä
päätös on nyt tehtävä, kuinka jokaisen on meneteltävä, kun
Perttivouti taloon tulee. Yksi tuuma, yksi toimi, — se on ainoa
pelastuksemme.

Vainikainen. Se on oikein haastettu.

Tarkka. Se kai se olisi ainoa mahdollinen keino enää…

Haataja … että kaikki panisivat vastaan. No, vuotellaan sitte vielä.

Nyrhi. Ja minä lähden myös kuulemaan ja keskustelemaan…

Vainikainen. Kai sitte päätös tulee.

Nyrhi. Ja minkä lausuin vast'ikään, se on oleva tästä lähin

kehoitukseni kaikille. — Elkää siis vielä menkö, hyvät naapurit!
Vuottakaa! Palaan paikalla ja ilmoitan päätöksemme. Nyt se on
tehtävä ja kohta saatte sen kuulla. (Juoksee sisään.)

Helka (tulee aitasta, kantaen leipää, kupissa kaloja ja lautasella

kuivattua lihaa, jotka vie tupaan).

Riitta (seuraa häntä, kantaen vastakirnuttua voita).

Vainikainen. Kas, hyvää päivää, Riitta! Talouden puuhissa — voita

ollut kirnuamassa, näemmä.

Riitta. Niin. Sitähän… Missäs sitä pitäisi…?

 Tarkka. Terveeksi! — Missäpäs muussa. Emännän toimissa sen olla
pitää, joka kohta emäntänä omassa talossaan hyörii.

Haataja. Hyviä päiviä! — Ja kun tässä katselen, niin sen vain

sanon, että nuoren ja pulskan vaimon se Nyrhin Maunu täältä
Multialasta itselleen sieppaa.

Riitta. Mitäs te nyt, isäntä, joutavia…!

Vainikainen. Mikä on totta, se on totta, sanon minäkin.

Tarkka. Ja viikon perästä ne siis jo vietetään läksiäiset?

Riitta. Niinhän nuo ovat päättäneet.

Haataja. Ettäkö ilman morsiamen suostumusta?

Vainikainen. Eihän toki.

Riitta. No, eihän sentään.

Tarkka. Sitähän minäkin. Ei sitä Multiaisen Riittaa ole niinkään

viety, vaikka olisi ottajia kyllä ollut ennenkin.

Helka (tulee ja ottaa voin Riitalta). Tähänkös sinä, kultaseni,

tarinoimaan jäitkin?

Vainikainen. Meidän se oli syy. Elkää panko pahaksenne. Ei

hennottu laskea.

Haataja. Oikein tässä tahdottiin ihaella teidän tytärtänne, emäntä

hyvä.
 Helka. Vielä siinä mitä! — Tuohan, Riitta, haarikalla kirnumaitoa
tupaan. (Palaa sisään.)

Riitta (menee aittaan). Paikalla, äiti.

Haataja. Oikein hän on tämän seudun koru ja kaunistus, tuo

Multiaisen Riitta.

Tarkka. Ja lisäksi veljensä kanssa tämän talon perijöitä, kahteen

mieheen.

Vainikainen. Siitäkös lopulta Nyrhiläkin kasvaa. Maunu on yksin

tilansa haltija ja saa siihen osan täältäkin, naimisensa kautta, liittää.

Haataja. Aimopa mies se on Maunu isännäksikin. Innokas työssään

ja toimessaan, ottipa eteensä mitä tahansa.

Tarkka. Ei se kauan aprikoi.

Vainikainen. Heti se panee toimeen ja haikailematta, minkä on

päähänsä saanut.

Haataja. Toista maatahan se on vähän hänen tuleva näälänsä.

Tarkka. Kauanhan se Inko tavallisesti punnitsee, ennenkuin

mihinkään ryhtyy. Ei olisi Tukholmaankaan lähtenyt, ell'ei Nyrhi olisi
häntä siihen taivuttanut.

Vainikainen. Nyrhihän se on toimen, Multiainen tuuman mies.

Haataja. Ihan se siltä on tähän saakka näyttänyt, kuin toinen olisi

ollut säkkinä ja toinen suuna. Mutta nytpä taitaa Maunu Nyrhi ruveta
hoitamaan kumpaisiakin tehtäviä.
 Riitta (kantaa haarikoilla kirnumaitoa aitasta tupaan).

Tarkka. Eiköhän se Maunu sieltä jo palaa meille tietoja tuomaan,

mihinkä tulokseen siellä on tultu?

Riitta. Minä sanon hänelle. (Menee sisään.)

Vainikainen. Tahi jos mihinkään tulevat?

Haataja. Kummalliseltapa tuo tuntuu. Näyttää jo ihan siltä kuin ei

miehet olisikaan asioista niinkään yksimielisiä.

Tarkka. Sitä samaa minäkin tässä jo rupean tuumaamaan.

Haataja. Syrjässä meistähän nuo näkyivät tahtovan neuvotellakin.

Vainikainen. Ja kauan neuvottelevat.

Tarkka. Ei ole hyvä merkki.

Haataja. Tuossapa tuo Maunu vihdoin jo onkin.

Vainikainen. Yksin! Entäs muut?

Nyrhi (on nopeasti rientänyt ulos tuvasta, vaan pysähtynyt

miettiväisenä portaille).

Tarkka. Eipä taida olla päätöstä tehtykään, vai?

Nyrhi (ikäänkuin havahtuen mietteistään, yht'äkkiä innokkaasti).

On kyllä. — Jäivät aterioimaan vain. — Niin, miehet, päätös on tehty
ja tämmöinen se on: me asetumme kaikki voutia vastaan. Nyt ei
makseta enää veroa mitään.
 Vainikainen. Ettäkö se sitte niin vain heti käy päinsä?

Tarkka. Ja ett'ei meidän käy ihan hullusti?!

Haataja. Eikäkö kuninkaallekaan annettaisi, mikä kuninkaalle on

tuleva?

Nyrhi. Joutavia! Vääryydestä emme pääse, ell'emme kerran

kokonaan tee tenää ja näytä kuninkaalle, että valituksessamme oli
perää. Niin ne ovat tehneet Ruotsissakin.

Vainikainen. Vai ovat?!

Tarkka. Ja apu lähti?

Haataja. Millä lailla?

Nyrhi. Minä kerron. Nähkääs: siellä on Ruotsissa Smoolantti-

niminen maakunta. Sielläkin olivat, niin meille Tukholmassa
kerrottiin, nuo aateliset varkaat, myöskin omin päin, uusia asetuksia
laatineet ja niiden mukaan veroja kiskoneet. Ja kun eivät sittenkään
vielä itselleen kylliksi rahaa saaneet, niin rupesivat lopulta
kirkonkellojakin myömään, — samoin voi käydä kohta meilläkin, —
vaan silloin sitä eivät enää papit eikä kansa voinut kärsiä.

Haataja. Jumalan häväistystä!

Riitta (palaa tällä välin tuvasta ja kuuntelee Nyrhin takana, oven

pieleen nojaten, hänen kertomustaan).

Nyrhi. Niin juuri. Kansa silloin vihdoin heräsi. Jumala on meidän

puolellamme, he sanoivat ja nousivat vastarintaan. Ja kansan
puolella Jumala olikin. Siellä oli, näette, muuan talonpoika, Niilo
Dacke nimeltään. Hän kutsui kansan kokoon ja kaikki päättivät
yhdessä käydä vouteja vastaan. Ja saipa silloin siinä ottelussa moni
vouti kuolemansakin.

Ääniä joukosta. Se oli oikein! — Jumalan rangaistusta!

Nyrhi. Ja kuulkaahan! Kansaa siellä auttoivat papitkin. Nekin olivat

vääryyttä kärsineet. Sillä luuletteko te, että nuo voudit papeillekaan
kaikki ne kymmenykset vievät, jotka ne meiltä heitä varten muka
kantavat?! Johan nyt!

Ääniä joukosta. Vielä mitä! Arvaahan sen!

Nyrhi. Ja tiedättekös mitä? Dacke sai apua Saksan keisariltakin. Ja

Lyypekistä myöskin hänelle apua lähetettiin. Nähkääs: muuallakin
maailmassa jo huomattiin, mitä vääryyttä talonpoikia kohtaan
harjoitettiin.

Vainikainen. Katsos vain! No, no? No, kuinkas sitte kävi?

Nyrhi. Sotaväkeä, tietysti, pantiin liikkeelle. Kansa muka kapinoi.

Mutta oikeus se lopulta sittenkin voitolle pääsi Belsebubin joukoista.
Niilo Dacke oli johtajana ja johti kansaa, kuin enkeli. Kaksi
kaupunkiakin he valloittivat ja sotajoukot joutuivat tappiolle. Silloin
täytyi herrojen taipua. Ja kun kuningas näin sai kaikki herrojen
vääryydet tietää, niin heti paikalla vähennettiin veroja.

Kansassa (äänekästä mielihyvän ilmaisua). Kas niin! — Sepä vasta!

— — Niin sitä pitää! — Voitto tuli!

Riitta. Mitäs minä olen kuullut kerrottavan, että sotajoukot sitte

olivat voittaneet talonpojat ja että niitä oli sakoitettu ja majoituksilla
rangaistu ja että Dacke ammuttiin kuoliaaksi.
 Nyrhi (tiuskaisten). Sepä ei ole totta. Sen ovat herrat vain niin
kertoneet. Dacke päinvastoin vietiin kuninkaan luo ja kuningas kiitti
häntä, että oli herrojen vääryydet ilmisaattanut. — Siinä sen näette,
ett'ei meidänkään saata antaa niin vain ilman aikojamme itseämme
nylkeä, kuin mitäkin koiran raatoja.

Kansa. Ei! Ei! Ei!!!

Nyrhi. Ja sen tautta sitä nyt sitte on päätetty, että kun Rännäri
taloon tulee — olipa se kenen luo tahansa — niin pannaan mies
tiukalle. Eikö niin?

Kansa. No niin! — Tietysti! — Päätetty on!

Nyrhi. Oikein. Ja kun nyt kukin kotiinne palaatte, niin kertokaa

naapureillenne, että tämmöinen on yhteinen päätöksemme. Ja jos
taistelu syntyy, niin yhtenä miehenä asetutaan vastaan. Eikö niin?

Kansa (nostaen kätensä). Yhtenä miehenä! Kaikki!

Nyrhi. Ja siinä taistelussa tahdon minä olla ensimäinen. Luottakaa

siis minuun, kun apua tarvitsette. Kyllä minä sen koiran kidan tukin,
kun se päällemme hyökkää. Jääkää hyvästi nyt! Herran huomaan!

Kansa. Hyvästi! Herran haltuun! (Kaikki, myöskin Vainikainen,

Tarkka ja Haataja, käteltyään Nyrhiä ja Riittaa, poistuvat,
innostuneessa mielentilassa).

Nyrhi (istuutuu penkille, katse rohkeasti suunnattuna ylös).

Riitta (menee verkalleen hänen luoksensa; kotvan äänettömyyden

perästä). Kaikki näkyy alkavan käydä sinun mielesi mukaan, Maunu.
 Nyrhi. Hyvin, — niin. Vaikka sinä, Riitta, olit pilata koko asian
puuttumalla puheeseen.

Riitta. Minähän puhuin, niinkuin asia on, Maunu rakas.

Nyrhi. Vähät siitä! Se ei ole pääasia.

Riitta. Ja minä kuulin, mitä mieltä muut tuolla sisällä ovat.

Nyrhi. Heillä ei ole mieltä mitään. Akkoja ovat kaikki. Ingonkin

ovat vähällä saada samallaiseksi.

Riitta. Kuninkaan tahtoon kuulin heidän vetoavan.

Nyrhi. Riitta, sinä et ymmärrä näitä asioita. Kuningas on meille

tahtonsa lausunut ja äsken kuulit kuitenkin mikä vaara meitä jälleen
uhkaa.

Riitta. En ymmärrä todellakaan, Maunu, miksi syöksyä suinpäin

siihen vaaraan.

Nyrhi. Rohkea vain rokan syöpi.

Riitta. Kaikki unhotat. (Hellästi.) Et minuakaan muista, tulevaa

onneamme ajattele. (Istuutuu Nyrhin viereen.)

Nyrhi (ottaa Riittaa kädestä). Kyllä, kainaloiseni, kyllä. Aina olet

siltä aatoksissani. Tässä mieleni myrskyssä tuikat sinä yhäti
houkuttelevana rauhan sataman tulena.

Riitta. Jospa vain onnellisesti perille pääsisit! Et tiedä, kuinka

kärsin tuota odottaen! Et tiedä, kuinka sydämeni vapisee sinun
tähtesi, Maunu! Kuinka nyt on käyvä?! Mitä tästä nyt tuleekaan?!
Viikon perästähän sinun on määrä viedä minut taloosi.
 Nyrhi. Niin juuri, niin. Viikon kuluttua vien sinut täältä vaimonani,
tulet omanani talooni. (Hyväelee Riittaa.)

Riitta. Ja kuitenkin juuri nyt näin uhmailet. Tällaiseen

uhkataisteluun antaudut. Panet alttiiksi henkesi, — kaikki.

Nyrhi. Se on minun tehtävä. Se on velvollisuuteni. Tuntoni ei siedä

tätä vääryyden menoa enää. Siitä on tehtävä loppu. Millä keinoilla
tahansa. Ja nyt on asiaan ryhdyttävä. Aikaa ei ole enää hukattavana.
Nyt juuri se on tehtävä. Ja minun se on tehtävä. Se on
velvollisuuteni itseäni ja — teitä kaikkia kohtaan.

Riitta. Velvollisuutesi?! Vetääkö samaan vaaraan niin moni muukin,

— myöskin veljeni, äitini, minut? Ehkä koko maamme? Velvollisuutesi
sanot? Entä oikeus? Onko sinulla oikeutta siihen, Maunu?

Nyrhi. Kuulithan äsken: kansa on puolellani. Se kannatti minua.

Siinä oikeuteni.

Riitta. Kuulin, kuulin. Mutta kansa on kuohuksissa. Silloin se

kulkee, minne sitä johdetaan. Vaan sen mieli häilyy, kuin niityn
heinä, tuulen mukaan. Jos sitte hullusti käy, — ell'ei yritys onnistu, —
niin ketä se syyttää? Sitä, joka sen turmioon on johtanut. Ja silloin
hukka perii tuon syyllisen. Voi, Maunu, Maunu! Kun ei vain sinuakin
vielä…

Nyrhi (keskeyttäen). Vaan kunpa yritys onnistuu, niin se sama

kansa siunaa sinut ja jälkeisesi.

Riitta. Näetsen: oma onnesi siis ylinnä! Sen vuoksi vaarannat

muittenkin menestyksen. Mitä uhkapeliä, Maunu!
 Nyrhi. Eikös sitte kaikki ole uhkapeliä, kaikki onnen kauppaa
elämässä, niin hyvin yksityisen, kuin koko kansankin.

Riitta. Jospa niin olisikin, niin ei sittenkään yksityisellä liene

velvollisuutta tahi oikeuttakaan panna semmoiseen peliin omaa,
saatikka muitten kansalaisten onnea.

Nyrhi. Ei, Riitta. Minun ajatukseni on toinen. Jos ainoastaan siten

kaikkien onni ja menestys on pelastettavissa, niin on se tehtävä. Ja
nyt olemme onnettomuuteen joutumaisillamme. Siitä turmiosta
pelastumme ainoastaan siten, että kaikki nousemme vastarintaan
vääryyttä vastaan. Ja me nousemme ja pelastumme.

Riitta. Korskasti luotat omaan voimaasi. Entä jos laskusi pettävät?

Hukumme kaikki. Parempiko sekin pelastus? Ja meidän onnemme,
Maunu, se, jonka nyt piti alkaa, sekin on silloin mennyt — ainiaaksi.
(Heltyy itkemään ja painaa kasvonsa Nyrhin olkapäätä vastaan.)

Nyrhi. Riitta! Vähän merkitsee meidän onnemme kaikkien

onnettomuudessa! — Mutta senkin ja juuri sen tahdon samalla
tämän kautta pelastaa. Kuule! Ole järkevä nyt, Riitta, ja koeta
käsittää asia oikein. Jos meidän omaisuutemme meiltä ryöstetään,
niin on tietysti kaikki, onnemmekin, meiltä mennyttä. Millä
eläisimme, missä saisimme silloin yhdessä olla?! Näet siis:
omaisuutemme pelastamalla, pelastamme senkin onnen, jota
voimme täällä nauttia. Ja siinä on ainoastaan omiin voimiimme
luotettava. Otamme ohjat omiin käsiimme ja asetumme sortajiamme
vastaan. Ja kun niin teemme, niin on voitto lopulta oleva meidän. Ja
kuinka ihanata sitte nauttia onneamme, tietäen, että itse olemme
sen hankkineet, voimiamme ponnistamalla voittaneet! Tuhat kertaa
kalliimpi on se meille silloin, tuhat kertaa rauhallisempi on oleva
elämämme ja omatuntomme sellaista onnea kokiessa! Pois siis vento