(eBook PDF) Computer Organization and

Architecture10th Global Edition download

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-computer-organization-
and-architecture10th-global-edition/

Download more ebook from https://ebookluna.com

 Global
edition

Computer Organization
and Architecture
Designing for Performance
tenth edition

William Stallings
 To Tricia
my loving wife, the kindest
and gentlest person
This page intentionally left blank.
Contents
Foreword 13
Preface 15
About the Author 23

Part One Introduction 25

Chapter 1 Basic Concepts and Computer Evolution 25
1.1 Organization and Architecture 26
1.2 Structure and Function 27
1.3 A Brief History of Computers 35
1.4 The Evolution of the Intel x86 Architecture 51
1.5 Embedded Systems 53
1.6 Arm Architecture 57
1.7 Cloud Computing 63
1.8 Key Terms, Review Questions, and Problems 66
Chapter 2 Performance Issues 69
2.1 Designing for Performance 70
2.2 Multicore, Mics, and Gpgpus 76
2.3 Two Laws that Provide Insight: Ahmdahl’s Law and Little’s Law 77
2.4 Basic Measures of Computer Performance 80
2.5 Calculating the Mean 83
2.6 Benchmarks and Spec 91
2.7 Key Terms, Review Questions, and Problems 98

Part Two The Computer System 104

Chapter 3 A ­Top-​­Level View of Computer Function and Interconnection 104
3.1 Computer Components 105
3.2 Computer Function 107
3.3 Interconnection Structures 123
3.4 Bus Interconnection 124
3.5 ­ Point-​­to-​­Point Interconnect 126
3.6 Pci Express 131
3.7 Key Terms, Review Questions, and Problems 140
Chapter 4 Cache Memory 144
4.1 Computer Memory System Overview 145
4.2 Cache Memory Principles 152
4.3 Elements of Cache Design 155
4.4 Pentium 4 Cache Organization 173
4.5 Key Terms, Review Questions, and Problems 176
Appendix 4A Performance Characteristics of Two-​­Level Memories 181

7
8  Contents
Chapter 5 Internal Memory 189
5.1 Semiconductor Main Memory 190
5.2 Error Correction 198
5.3 DDR Dram 204
5.4 Flash Memory 209
5.5 Newer Nonvolatile ­Solid-​­State Memory Technologies 211
5.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 214
Chapter 6 External Memory 218
6.1 Magnetic Disk 219
6.2 Raid 228
6.3 Solid State Drives 236
6.4 Optical Memory 241
6.5 Magnetic Tape 246
6.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 248
Chapter 7 Input/Output 252
7.1 External Devices 254
7.2 I/O Modules 256
7.3 Programmed I/O 259
7.4 ­ Interrupt-​­Driven I/O 263
7.5 Direct Memory Access 272
7.6 Direct Cache Access 278
7.7 I/O Channels and Processors 285
7.8 External Interconnection Standards 287
7.9 IBM zEnterprise EC12 I/O Structure 290
7.10 Key Terms, Review Questions, and Problems 294
Chapter 8 Operating System Support 299
8.1 Operating System Overview 300
8.2 Scheduling 311
8.3 Memory Management 317
8.4 Intel x86 Memory Management 328
8.5 Arm Memory Management 333
8.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 338

Part Three Arithmetic and Logic 342

Chapter 9 Number Systems 342
9.1 The Decimal System 343
9.2 Positional Number Systems 344
9.3 The Binary System 345
9.4 Converting Between Binary and Decimal 345
9.5 Hexadecimal Notation 348
9.6 Key Terms and Problems 350
Chapter 10 Computer Arithmetic 352
10.1 The Arithmetic and Logic Unit 353
10.2 Integer Representation 354
10.3 Integer Arithmetic 359
 Contents  9

10.4 ­ Floating-​­Point Representation 374

10.5 ­ Floating-​­Point Arithmetic 382
10.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 391
Chapter 11 Digital Logic 396
11.1 Boolean Algebra 397
11.2 Gates 400
11.3 Combinational Circuits 402
11.4 Sequential Circuits 420
11.5 Programmable Logic Devices 429
11.6 Key Terms and Problems 433

Part Four The Central Processing Unit 436

Chapter 12 Instruction Sets: Characteristics and Functions 436
12.1 Machine Instruction Characteristics 437
12.2 Types of Operands 444
12.3 Intel x86 and ARM Data Types 446
12.4 Types of Operations 449
12.5 Intel x86 and ARM Operation Types 462
12.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 470
Appendix 12A ­Little-, ­Big-, and ­Bi-​­Endian 476
Chapter 13 Instruction Sets: Addressing Modes and Formats 480
13.1 Addressing Modes 481
13.2 x86 and ARM Addressing Modes 487
13.3 Instruction Formats 493
13.4 x86 and ARM Instruction Formats 501
13.5 Assembly Language 506
13.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 508
Chapter 14 Processor Structure and Function 512
14.1 Processor Organization 513
14.2 Register Organization 515
14.3 Instruction Cycle 520
14.4 Instruction Pipelining 524
14.5 The x86 Processor Family 541
14.6 The ARM Processor 548
14.7 Key Terms, Review Questions, and Problems 554
Chapter 15 Reduced Instruction Set Computers 559
15.1 Instruction Execution Characteristics 561
15.2 The Use of a Large Register File 566
15.3 ­ Compiler-​­Based Register Optimization 571
15.4 Reduced Instruction Set Architecture 573
15.5 RISC Pipelining 579
15.6 MIPS R4000 583
15.7 SPARC 589
15.8 RISC versus CISC Controversy 594
15.9 Key Terms, Review Questions, and Problems 595
10  Contents
Chapter 16 ­Instruction-​­Level Parallelism and Superscalar Processors 599
16.1 Overview 600
16.2 Design Issues 605
16.3 Intel Core Microarchitecture 615
16.4 ARM ­Cortex-​­A8 620
16.5 ARM ­Cortex-​­M3 628
16.6 Key Terms, Review Questions, and Problems 632

Part Five Parallel Organization 637

Chapter 17 Parallel Processing 637
17.1 Multiple Processor Organizations 639
17.2 Symmetric Multiprocessors 641
17.3 Cache Coherence and the MESI Protocol 645
17.4 Multithreading and Chip Multiprocessors 652
17.5 Clusters 657
17.6 Nonuniform Memory Access 664
17.7 Cloud Computing 667
17.8 Key Terms, Review Questions, and Problems 674
Chapter 18 Multicore Computers 680
18.1 Hardware Performance Issues 681
18.2 Software Performance Issues 684
18.3 Multicore Organization 689
18.4 Heterogeneous Multicore Organization 691
18.5 Intel Core i7-990X 700
18.6 ARM ­Cortex-​­A15 MPCore 701
18.7 IBM zEnterprise EC12 Mainframe 706
18.8 Key Terms, Review Questions, and Problems 709
Chapter 19 ­General-​­Purpose Graphic Processing Units 712
19.1 Cuda Basics 713
19.2 GPU versus CPU 715
19.3 GPU Architecture Overview 716
19.4 Intel’s Gen8 GPU 725
19.5 When to Use a GPU as a Coprocessor 728
19.6 Key Terms and Review Questions 730

Part Six The Control Unit 731

Chapter 20 Control Unit Operation 731
20.1 ­ Micro-​­Operations 732
20.2 Control of the Processor 738
20.3 Hardwired Implementation 748
20.4 Key Terms, Review Questions, and Problems 751
Chapter 21 Microprogrammed Control 753
21.1 Basic Concepts 754
21.2 Microinstruction Sequencing 763
 Contents  11

21.3 Microinstruction Execution 769

21.4 TI 8800 779
21.5 Key Terms, Review Questions, and Problems 790

Appendix A Projects for Teaching Computer Organization and Architecture 792

A.1 Interactive Simulations 793
A.2 Research Projects 795
A.3 Simulation Projects 795
A.4 Assembly Language Projects 796
A.5 Reading/Report Assignments 797
A.6 Writing Assignments 797
A.7 Test Bank 797

Appendix B Assembly Language and Related Topics 798

B.1 Assembly Language 799
B.2 Assemblers 807
B.3 Loading and Linking 811
B.4 Key Terms, Review Questions, and Problems 819

References 824
Index 833
Credits 857

Online Appendices1

Appendix C System Buses

Appendix D Protocols and Protocol Architectures
Appendix E Scrambling
Appendix F Victim Cache Strategies
Appendix G Interleaved Memory
Appendix H International Reference Alphabet
Appendix I Stacks
Appendix J Thunderbolt and Infiniband
Appendix K Virtual Memory Page Replacement Algorithms
Appendix L Hash Tables
Appendix M Recursive Procedures
Appendix N Additional Instruction Pipeline Topics
Appendix O Timing Diagrams
Glossary

1
Online chapters, appendices, and other documents are Premium Content, available via the access card
at the front of this book.
This page intentionally left blank.
Foreword
by Chris Jesshope
Professor (emeritus) University of Amsterdam
Author of Parallel Computers (with R W Hockney), 1981 & 1988

Having been active in computer organization and architecture for many years, it is a pleas-
ure to write this foreword for the new edition of William Stallings’ comprehensive book on
this subject. In doing this, I found myself reflecting on the trends and changes in this subject
over the time that I have been involved in it. I myself became interested in computer archi-
tecture at a time of significant innovation and disruption. That disruption was brought about
not only through advances in technology but perhaps more significantly through access to
that technology. VLSI was here and VLSI design was available to students in the classroom.
These were exciting times. The ability to integrate a mainframe style computer on a single
silicon chip was a milestone, but that this was accomplished by an academic research team
made the achievement quite unique. This period was characterized by innovation and diver-
sity in computer architecture with one of the main trends being in the area of parallelism.
In the 1970s, I had ­hands-​­on experience of the Illiac IV, which was an early example of
explicit parallelism in computer architecture and which incidentally pioneered all semicon-
ductor memory. This interaction, and it certainly was that, ­kick-​­started my own interest in
computer architecture and organization, with particular emphasis on explicit parallelism in
computer architecture.
Throughout the 1980s and early 1990s research flourished in this field and there was a
great deal of innovation, much of which came to market through university ­start-​­ups. Iron-
ically however, it was the same technology that reversed this trend. Diversity was gradually
replaced with a near monoculture in computer systems with advances in just a few instruc-
tion set architectures. Moore’s law, a ­self-​­fulfilling prediction that became an industry guide-
line, meant that basic device speeds and integration densities both grew exponentially, with
the latter doubling every 18 months of so. The speed increase was the proverbial free lunch
for computer architects and the integration levels allowed more complexity and innovation
at the ­micro-​­architecture level. The free lunch of course did have a cost, that being the expo-
nential growth of capital investment required to fulfill Moore’s law, which once again limited
the access to ­state-​­of-​­the-​­art technologies. Moreover, most users found it easier to wait for
the next generation of mainstream processor than to invest in the innovations in parallel
computers, with their pitfalls and difficulties. The exceptions to this were the few large insti-
tutions requiring ultimate performance; two topical examples being ­large-​­scale scientific
simulation such as climate modeling and also in our security services for code breaking. For

13
14  Foreword

everyone else, the name of the game was compatibility and two instruction set architectures
that benefited from this were x86 and ARM, the latter in embedded systems and the former
in just about everything else. Parallelism was still there in the implementation of these ISAs,
it was just that it was implicit, harnessed by the architecture not in the instruction stream
that drives it.
Throughout the late 1990s and early 2000s, this approach to implicitly exploiting con-
currency in ­single-​­core computer systems flourished. However, in spite of the exponential
growth of logic density, it was the cost of the techniques exploited which brought this era to
a close. In superscalar processors, the logic costs do not grow linearly with issue width (par-
allelism), while some components grow as the square or even the cube of the issue width.
Although the exponential growth in logic could sustain this continued development, there
were two major pitfalls: it was increasingly difficult to expose concurrency implicitly from
imperative programs and hence efficiencies in the use of instruction issue slots decreased.
Perhaps more importantly, technology was experiencing a new barrier to performance
gains, namely that of power dissipation, and several superscalar developments were halted
because the silicon in them would have been too hot. These constraints have mandated the
exploitation of explicit parallelism, despite the compatibility challenges. So it seems that
again innovation and diversity are opening up this area to new research.
Perhaps not since the 1980s has it been so interesting to study in this field. That diver-
sity is an economic reality can be seen by the decrease in issue width (implicit parallelism)
and increase in the number of cores (explicit parallelism) in mainstream processors. How-
ever, the question is how to exploit this, both at the application and the system level. There
are significant challenges here still to be solved. Superscalar processors rely on the processor
to extract parallelism from a single instruction stream. What if we shifted the emphasis and
provided an instruction stream with maximum parallelism, how can we exploit this in dif-
ferent configurations and/or generations of processors that require different levels of expli-
cit parallelism? Is it possible therefore to have a ­micro-​­architecture that sequentializes and
schedules this maximum concurrency captured in the ISA to match the current configur-
ation of cores so that we gain the same compatibility in a world of explicit parallelism? Does
this require operating systems in silicon for efficiency?
These are just some of the questions facing us today. To answer these questions and
more requires a sound foundation in computer organization and architecture, and this book
by William Stallings provides a very timely and comprehensive foundation. It gives a com-
plete introduction to the basics required, tackling what can be quite complex topics with
apparent simplicity. Moreover, it deals with the more recent developments in this field,
where innovation has in the past, and is, currently taking place. Examples are in superscalar
issue and in explicitly parallel multicores. What is more, this latest edition includes two very
recent topics in the design and use of GPUs for ­general-​­purpose use and the latest trends in
cloud computing, both of which have become mainstream only recently. The book makes
good use of examples throughout to highlight the theoretical issues covered, and most of
these examples are drawn from developments in the two most widely used ISAs, namely the
x86 and ARM. To reiterate, this book is complete and is a pleasure to read and hopefully
will ­kick-​­start more young researchers down the same path that I have enjoyed over the last
40 years!
Preface
What’s New in the Tenth Edition
Since the ninth edition of this book was published, the field has seen continued innovations
and improvements. In this new edition, I try to capture these changes while maintaining a
broad and comprehensive coverage of the entire field. To begin this process of revision, the
ninth edition of this book was extensively reviewed by a number of professors who teach
the subject and by professionals working in the field. The result is that, in many places, the
narrative has been clarified and tightened, and illustrations have been improved.
Beyond these refinements to improve pedagogy and ­user-​­friendliness, there have been
substantive changes throughout the book. Roughly the same chapter organization has been
retained, but much of the material has been revised and new material has been added. The
most noteworthy changes are as follows:
■■ GPGPU [­General-​­Purpose Computing on Graphics Processing Units (GPUs)]: One
of the most important new developments in recent years has been the broad adoption
of GPGPUs to work in coordination with traditional CPUs to handle a wide range of
­applications involving large arrays of data. A new chapter is devoted to the topic of
GPGPUs.
■■ Heterogeneous multicore processors: The latest development in multicore architecture

is the heterogeneous multicore processor. A new section in the chapter on multicore

processors surveys the various types of heterogeneous multicore processors.
■■ Embedded systems: The overview of embedded systems in Chapter 1 has been substan-

tially revised and expanded to reflect the current state of embedded technology.
■■ Microcontrollers: In terms of numbers, almost all computers now in use are embedded

microcontrollers. The treatment of embedded systems in Chapter 1 now includes cov-

erage of microcontrollers. The ARM ­Cortex-​­M3 microcontroller is used as an example
system throughout the text.
■■ Cloud computing: New to this edition is a discussion of cloud computing, with an over-

view in Chapter 1 and more detailed treatment in Chapter 17.

■■ System performance: The coverage of system performance issues has been

revised, expanded, and reorganized for a clearer and more thorough treatment.
Chapter 2 is devoted to this topic, and the issue of system performance arises through-
out the book.

15
16  Preface

■■ Flash memory: The coverage of flash memory has been updated and expanded, and now
includes a discussion of the technology and organization of flash memory for internal
memory (Chapter 5) and external memory (Chapter 6).
■■ Nonvolatile RAM: New to this edition is treatment of three important new nonvolatile

­solid-​­state RAM technologies that occupy different positions in the memory hierarchy:
­STT-​­RAM, PCRAM, and ReRAM.
■■ Direct cache access (DCA): To meet the protocol processing demands for very high

speed network connections, Intel and other manufacturers have developed DCA tech-
nologies that provide much greater throughput than traditional direct memory access
(DMA) approaches. New to this edition, Chapter 7 explores DCA in some detail.
■■ Intel Core Microarchitecture: As in the previous edition, the Intel x86 family is used as

a major example system throughout. The treatment has been updated to reflect newer
Intel systems, especially the Intel Core Microarchitecture, which is used on both PC and
server products.
■■ Homework problems: The number of supplemental homework problems, with solu-

tions, available for student practice has been expanded.

Support of ACM/IEEE Computer Science Curricula 2013

The book is intended for both an academic and a professional audience. As a textbook,
it is intended as a ­one-​­ or ­two-​­semester undergraduate course for computer science, com-
puter engineering, and electrical engineering majors. This edition is designed to support the
recommendations of the ACM/IEEE Computer Science Curricula 2013 (CS2013). CS2013
divides all course work into three categories: ­Core-​­Tier 1 (all topics should be included
in the curriculum); ­Core-​­Tier-​­2 (all or almost all topics should be included); and Elective
(desirable to provide breadth and depth). In the Architecture and Organization (AR) area,
CS2013 includes five ­Tier-​­2 topics and three Elective topics, each of which has a number of
subtopics. This text covers all eight topics listed by CS2013. Table P.1 shows the support for
the AR Knowledge Area provided in this textbook.

Table P.1 Coverage of CS2013 Architecture and Organization (AR) Knowledge Area
IAS Knowledge Units Topics Textbook Coverage
Digital Logic and Digital ●● Overview and history of computer architecture —Chapter 1
Systems (Tier 2) ●● Combinational vs. sequential logic/Field program- —Chapter 11
mable gate arrays as a fundamental combinational
sequential logic building block
●● Multiple representations/layers of interpretation
(hardware is just another layer)
●● Physical constraints (gate delays, ­fan-​­in, ­fan-​­out,
energy/power)
Machine Level Represen- ●● Bits, bytes, and words —Chapter 9
tation of Data (Tier 2) ●● Numeric data representation and number bases —Chapter 10
●● ­Fixed-​­and ­floating-​­point systems
●● Signed and ­twos-​­complement representations
●● Representation of ­non-​­numeric data (character
codes, graphical data)
 Preface  17

IAS Knowledge Units Topics Textbook Coverage

Assembly Level Machine ●● Basic organization of the von Neumann machine —Chapter 1
Organization (Tier 2) ●● Control unit; instruction fetch, decode, and execution —Chapter 7
●● Instruction sets and types (data manipulation, —Chapter 12
­control, I/O) —Chapter 13
●● Assembly/machine language programming —Chapter 17
●● Instruction formats —Chapter 18
●● Addressing modes —Chapter 20
●● Subroutine call and return mechanisms (­cross-​­ —Chapter 21
reference PL/Language Translation and Execution) —Appendix A
●● I/O and interrupts
●● Shared memory multiprocessors/multicore
organization
●● Introduction to SIMD vs. MIMD and the Flynn
Taxonomy
Memory System Organi- ●● Storage systems and their technology —Chapter 4
zation and Architecture ●● Memory hierarchy: temporal and spatial locality —Chapter 5
(Tier 2) ●● Main memory organization and operations —Chapter 6
●● Latency, cycle time, bandwidth, and interleaving —Chapter 8
●● Cache memories (address mapping, block size, —Chapter 17
replacement and store policy)
●● Multiprocessor cache consistency/Using the memory
system for ­inter-​­core synchronization/atomic mem-
ory operations
●● Virtual memory (page table, TLB)
●● Fault handling and reliability
Interfacing and Commu- ●● I/O fundamentals: handshaking, buffering, pro- —Chapter 3
nication (Tier 2) grammed I/O, ­interrupt-​­driven I/O —Chapter 6
●● Interrupt structures: vectored and prioritized, inter- —Chapter 7
rupt acknowledgment
●● External storage, physical organization, and drives
●● Buses: bus protocols, arbitration, ­direct-​­memory
access (DMA)
●● RAID architectures
Functional Organization ●● Implementation of simple datapaths, including —Chapter 14
(Elective) instruction pipelining, hazard detection, and —Chapter 16
resolution —Chapter 20
●● Control unit: hardwired realization vs. micropro- —Chapter 21
grammed realization
●● Instruction pipelining
●● Introduction to ­instruction-​­level parallelism (ILP)
Multiprocessing and ●● Example SIMD and MIMD instruction sets and —Chapter 12
Alternative Architectures architectures —Chapter 13
(Elective) ●● Interconnection networks —Chapter 17
●● Shared multiprocessor memory systems and memory
consistency
●● Multiprocessor cache coherence
Performance Enhance- ●● Superscalar architecture —Chapter 15
ments (Elective) ●● Branch prediction, Speculative execution, —Chapter 16
­Out-​­of-​­order execution —Chapter 19
●● Prefetching
●● Vector processors and GPUs
●● Hardware support for multithreading
●● Scalability
18  Preface

Objectives 
This book is about the structure and function of computers. Its purpose is to present, as clearly
and completely as possible, the nature and characteristics of ­modern-​­day computer systems.
This task is challenging for several reasons. First, there is a tremendous variety of prod-
ucts that can rightly claim the name of computer, from ­single-​­chip microprocessors costing
a few dollars to supercomputers costing tens of millions of dollars. Variety is exhibited not
only in cost but also in size, performance, and application. Second, the rapid pace of change
that has always characterized computer technology continues with no letup. These changes
cover all aspects of computer technology, from the underlying integrated circuit technology
used to construct computer components to the increasing use of parallel organization con-
cepts in combining those components.
In spite of the variety and pace of change in the computer field, certain fundamental
concepts apply consistently throughout. The application of these concepts depends on the
current state of the technology and the price/performance objectives of the designer. The
intent of this book is to provide a thorough discussion of the fundamentals of computer
organization and architecture and to relate these to contemporary design issues.
The subtitle suggests the theme and the approach taken in this book. It has always
been important to design computer systems to achieve high performance, but never has
this requirement been stronger or more difficult to satisfy than today. All of the basic per-
formance characteristics of computer systems, including processor speed, memory speed,
memory capacity, and interconnection data rates, are increasing rapidly. Moreover, they are
increasing at different rates. This makes it difficult to design a balanced system that maxi-
mizes the performance and utilization of all elements. Thus, computer design increasingly
becomes a game of changing the structure or function in one area to compensate for a per-
formance mismatch in another area. We will see this game played out in numerous design
decisions throughout the book.
A computer system, like any system, consists of an interrelated set of components.
The system is best characterized in terms of ­structure—​­the way in which components are
interconnected, and ­function—​­the operation of the individual components. Furthermore, a
computer’s organization is hierarchical. Each major component can be further described by
decomposing it into its major subcomponents and describing their structure and function.
For clarity and ease of understanding, this hierarchical organization is described in this book
from the top down:
■■ Computer system: Major components are processor, memory, I/O.
■■ Processor: Major components are control unit, registers, ALU, and instruction execu-
tion unit.
■■ Control unit: Provides control signals for the operation and coordination of all proces-

sor components. Traditionally, a microprogramming implementation has been used, in

which major components are control memory, microinstruction sequencing logic, and
registers. More recently, microprogramming has been less prominent but remains an
important implementation technique.
The objective is to present the material in a fashion that keeps new material in a clear
context. This should minimize the chance that the reader will get lost and should provide
better motivation than a ­bottom-​­up approach.
Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents
kuumimpana päivänä, asetetaan kiviseinää vastaan, jossa aurinko
häntä katselee suvisella silmällään ja jossa hän saa sitä katsella,
kunnes kärpäset ovat hänet kuiviin syöneet. Mutta mitäpä noista
puhelemme, noista kavalista konnista, joiden surkeutta vain saattaa
nauraa, kun niiden rikos on niin kauhea. Sanokaa, — sillä te näytte
olevan suoria, rehellisiä miehiä, — sanokaa, mitä teillä on
kuninkaalle asiaa? Jos saan jotenkin sopivat hyväntekijäiset, niin
saatan teidät hänen luoksensa laivaan, esitän teidän persoonanne
hänen armollensa ja kuiskaan hänen korvaansa hyvän sanan teidän
puolestanne. Jos kukaan, paitse kuningasta, on mies täyttämään
teidän pyyntönne, niin on tässä siihen mies.
NUORI PAIMEN. Hänellä näyttää olevan suuri valta; pitäkää miehestä
kiinni, antakaa hänelle rahaa. Vaikka valta on itsepäinen karhu, voi
sitä kuitenkin kullalla nenästä vetää. Näyttäkää kukkaronne
sisäpuolta hänen kätensä ulkopuolelle, ja sillä hyvä. Aatelkaa, jos
tullaan kivitetyiksi ja elävältä nyljetyiksi!
VANHA PAIMEN. Jos suvaitsette, herra, ottaa haltuunne asiamme,
niin on tässä kaikki kulta, mitä minulla on. Annan saman verran
lisää, ja jätän tämän nuoren miehen pantiksi, siksi kuin sen teille
tuon.
AUTOLYCUS. Sittekö, kun olen lupaukseni täyttänyt?
VANHA PAIMEN. Niin, herra.
AUTOLYCUS. Hyvä! Anna tänne toinen puoli. — Oletko sinäkin
toimessa osallinen?
NUORI PAIMEN. Tavallani, herra; mutta vaikka se koskisikin
nahkaani, niin toivon kuitenkin, ett'ei sitä kokonaan nyljetä.
AUTOLYCUS. Ei, se koskee vain lampurin pojan nahkaa. Hirteen se
mies! Hänestä on tehtävä varoittava esimerkki.
NUORI PAIMEN. Lohduttavaa, sangen lohduttavaa! Mutta nyt
kuninkaan luo, näyttämään näitä ihmeellisiä nähtäviä; hänen tulee
saada tietää, että se ei ole teidän tyttärenne eikä minun sisareni;
muuten olemme hukassa. Minäkin annan teille saman verran kuin
tämä vanhus, ja jään, niinkuin hän sanoo, teille pantiksi, siksi kuin
hän sen teille tuo.
AUTOLYCUS. Tahdon uskoa teitä. Käykää edeltäpäin rantaan; pitäkää
oikealle; minä vain hiukan pistäydyn tänne pensastoon, tulen kohta
jäljestä.
NUORI PAIMEN. Sepä vasta siunattu ihminen, totta tosiaankin,
siunattu!
VANHA PAIMEN. Menkäämme edeltäpäin, niinkuin hän käski. Hän on
vartavasten meille hyväntekijäksi valittu.
(Vanha ja nuori paimen menevät.)
AUTOLYCUS. Vaikka halusta tahtoisinkin olla rehellinen, niin
huomaan, että onnetar sitä ei salli; se tuo saaliin ihan suuhuni.
Minua nyt mielistelee kaksi hyvää: kulta, ja keino tehdä herralleni,
prinssille, pieni palvelus; kuka tietää, miksi tässä kerran vielä ylenen.
Nuo molemmat sokeat myyrät saatan hänen luokseen laivaan. Jos
hän sopivaksi näkee heittää ne takaisin maalle, ja jos valitukset, joita
he aikovat kuninkaalle esittää, eivät häntä liikuta, niin sanokoon hän
minua tästä liiallisesta avuliaisuudestani vaikka konnaksi; sellaiseen
arvonimeen ja siitä mahdollisesti tulevaan häpeään minä olen
tottunut. Tahdon heidät hänelle esittää; saatanhan siitä jotakin
kostua.
(Menee.)
 VIIDES NÄYTÖS.
Ensimmäinen kohtaus.
Sisilia. Huone hovilinnassa.
(Leontes, Cleomenes, Dion, Paulina y.m. tulee.)

CLEOMENES.
Olette kyllän tehnyt, katunut
Kuin pyhimys. Jo täll' on sovitettu
Jos mitkä synnit; liiaksikin korvaa
Katumus rikoksen. Siis niinkuin taivas
Te tehkää: itsellenne anteeks suokaa
Ja unhottakaa tekin.

LEONTES.
Kun ma häntä
Hyveineen muistelen, niin muistan aina,
Mit' olen rikkonut ja itselleni
Vääryyttä tehnyt, — vääryytt' ankaraa,
Kun perillisen vallaltani ryöstin
Ja surmaan syöksin parhaan puolison,
Mik' ilona on miehell' ollut.

PAULINA.
Totta,
Liiankin totta! Vaikka immest' impeen.
Maailman piirin hakisitte halki
Ja kaikkein hyveist' yhteen tekisitte
Ehoimman vaimon, vertaans' sittenkään
Ei surmaamanne sais.
LEONTES.
Niin, surmaamani!
Mun surmaamani! Kipeästi koskee
Sanasi tuo; sun kielelläs se yhtä
On katkera kuin minun mielessäni.
Sit' älä usein sano.

CLEOMENES.
Älkää koskaan.
Tuhannet muuthan asiat nyt oisi
Paremmin paikallaan ja sydäntänne
Paremmin kunnostaisi.

PAULINA.
Liette niitä,
Jotk' uuteen soisitte hänt' avioon?

DION.
Jos te sit' ette suo, niin maanne teille
Ei rakas eikä kuninkaanne nimen
Elossa säilyminen; unhotatte,
Mi vaara, jos hän lapsetonna kuolee,
Uhata valtakuntaa vois ja niellä
Pelokkaan joutoväen. Hurskast' ompi
Autuutta kiittää kuningatar vainaan;
Mut hurskaampaa on — nuorennukseks suvun,
Nykyisten iloks, turvaks tulevaisten —
Kuninkaan vuode jälleen siunata
Somalla puolisolla.

PAULINA.
Vainaan jälkeen
Ei siihen arvokasta. Taivas tahtoo
Salaiset aikehensa täytetyiksi.
Sanoihan jumalallinen Apollo,
Ja se on myöskin ennuslauseen mieli,
Ett' ennen ei saa perijää Leontes,
Kuin laps on löydetty; ja ihmisjärjest'
On yhtä mahdotonta se, kuin että
Mun puolisoni hautans' auki murtais
Ja tänne palajaisi; sillä varmaan
Hän lapsen kanss' on kuollut. Herraammeko
Neuvotte vastustamaan jumalia
Ja heidän tahtoansa? Perijästä
Ei huolta; kyllä kruunu miehen löytää.
Arvokkaimmalle suuri Aleksander
Sen antoi ja näin jälkeläisekseen
Parhaimman varmaan sai.

LEONTES.
Paulina hyvä,
Ma tiedän, että Hermionen muiston
Pyhänä pidät. Oi, jos oisin aina
Totellut neuvoas, niin nytkin voisin
Katsella puolisoni avosilmiin
Ja aarteen ottaa huuliltaan!

PAULINA.
Jok' aarre
Vaan annist' enentyisi.

LEONTES.
Totta haastat.
Ei moista vaimoa; siis toista ei.
Huonompi, vaikka tosin hemmitympi,
Manata voisi vainaan hengen eloon
Ja tälle näyttämölle, missä seison
Nyt rikollisna, ääneen vaikeroimaan:
"Miks tämän mulle teit?"

PAULINA.
Jos sen hän voisi,
Ei puuttuis syytä.

LEONTES.
Eikä; varmaan saisi
Mun murhaamaan sen toisen.

PAULINA.
Oikein. Minä,
Aaveena tuona, teitä pyytäisin
Sen silmiin katsomaan ja sanomaan,
Miks ontto katse tuo loi lemmen teissä.
Ja sitten kirahtaisin niin, ett' teiltä
Halkeisi korvat, päätökseksi huutain:
"Mua muista!"

LEONTES.
Tähtösiä! Tähtösiä!
Muut silmät mustaa hiiltä! — En, Paulina,
En vaimosta ma huoli; pois se aatos!

PAULINA.
Siis, vannokaa, ett'ette koskaan nai,
Jos min' en lupaa anna.

LEONTES.
En, en koskaan!
Kautt' autuuteni vannon sen, Paulina.

PAULINA.
Te, hyvät herrat, valan todistatte.

CLEOMENES.
Liiaksi koittelette.

PAULINA.
Jos ei toista,
Hermionen oman kuvan näköist' ihan,
Silmänsä kohtaa.

CLEOMENES.
Niin, —

PAULINA.
En sano muuta.
Mut, jos te naida tahdotte, jos varmaan
Ja välttämättä tahdotte, niin minun
Valita suokaa kuningatar teille.
Se ei niin nuori tule olemaan
Kuin entinen; mut semmoinen se tulee,
Ett' yksin ensi puolisonne haamu
Ilolla hänet näkis sylissänne.

LEONTES.
En nai, Paulina, kunnes luvan annat.

PAULINA.
Sen saatte, entinen kun kuningatar
Taas tulee elohon, mut ennen ette.

(Hovimies tulee.)

HOVIMIES.
Florizel prinssi, Polyxeneen poika, —
Siks itsensä hän sanoo — puolisoineen —
En nähnyt ole ihanampaa — pyytää
Kuninkaan eteen päästä.

LEONTES.
Mitä kuulen?
Tää tulenta ei sovi isän arvoon;
Se outous, äkkinäisyys näyttää, ett'ei
Tahallist' ole se, vaan pakollista
Ja satunnaista. Entä seurue?

HOVIMIES.
Vähäinen, halpamainen.

LEONTES.
Prinsessa
Mukana, niinkö?

HOVIMIES.
Ah. niin, kaunein luoma
Auringon alla.

PAULINA.
Oi, Hermione!
Nykyisyys aina itseänsä kerskaa
Paremmaks entisyyttä; nyt sun hautas
Saa väistää toisen tieltä. —
(Hovimiehelle.)
Tehän itse
Sanoitte, kirjoititte — vaan nyt kylmemp'
On kirjoituksenne sen esinettä —:
"Ei hänen vertaans' ole eikä tule".
Näin runo silloin hälle kiitost' uhkui;
Sen tulva laskee nyt, kun ihanampaa
Jo ylistätte.

HOVIMIES.
Anteeks suokaa, rouva!
Tuon toisen melkein unhotin jo; — anteeks! —
Tää toinen, — silmänne jos hänet yltäis,
Hän kielennekin veisi. Hänpä lahkon
Jos laittaisi, niin muiden uskon-innon
Tukehuttaisi hän ja luopioiksi
Tekisi kaikki.
PAULINA.
Naiset myöskin?

HOVIMIES.
Naiset
Siks häntä lempivät, ett' on hän nainen
Ja kalliimpi kuin mikään mies; ja miehet
Siks, ett' on naisist' ihanin.

LEONTES.
Cleomenes,
Käy ystävines, nouda heidät tänne;
Tuo heidät syliini.

(Cleomenes y.m. menevät.)

PAULINA.
Jos meidän prinssi,
Se kultalaps, nyt eläisi, niin hyvin
Tuon prinssin seuraks sopisi; ei oisi
Ijässä kuukautt' eroa.

LEONTES.
Vait, vaiti!
Hän uudestaan, sen tiedät, multa kuolee,
Jos häntä mainitaan. Kun näen tuon prinssin.
Puheesi varmaan mieleen mietteit' ajaa,
Jotk' ehkä järjen vievät. — Tuossa ovat. —
(Cleomenes, Florizel, Perdita ja seuralaisia tulee.)
Äitinne, prinssi, oli puhdas vaimo:
Isänne, kuninkahan, ilmi-kuvan
Hän teissä loi. Jos kaksikolmatt' oisin, —
Niin ilmetty on teissä isän muoto,
Olento, kaikki, että teitä veljeks
Sanoisin, niin kuin häntäkin, ja monta
Kujetta kertoisin, joit' ennen teimme.
Sydämmest' olkaa tervetullut te
Ja kaunis prinsessanne — jumalatar! —
Ah, parin kadotin ma, joka tässä
Nyt maan ja taivaan välill' oisi voinut
Ihailtavana seistä niinkuin sinä,
Ihana pari! Silloin kadotin —
Kaikk' oma syyni — uljaan isänne
Niin seuran kuin myös ystävyyden, hänen,
Jot' onnenheittonakin vielä kerran
Halaisin nähdä.

FLORIZEL.
Hänen käskystänsä
Ma tulin tuomaan parhaat tervehdykset,
Mitk' ystävällinen voi kuningas
Lähettää veljellensä. Jos ei heikkous,
Jok' ikää seuraa, oisi hiukan hältä
Ramua vähentänyt, niin hän itse
Mitannut oisi maat ja meret, jotka
Erottaa valtionne toisistansa,
Nähdäkseen teitä, jota rakastaa —
Niin sanoa hän käskee — hartahimmin
Kaikista kruunupäistä valtiaista.

LEONTES.
Oi, veljeni, sa kunnon ystävä!
Tuo vääryys, jonka sulle tein, se taaskin
Mua kouristaa, ja nämä tervehdykset,
Niin erin hartaat, omasta mua soimaa
Hitaudestani. — Tervetullut meille
Kuin kevät nurmikolle! Lisäks onko
Pelottavan Neptunin julmuudelle —
Ei, epäkohtelulle — alttiiks pannut
Noin kalliin aarteen, tervehtääkseen miestä.
Mi moisen vaivankaan ei väärtti, saati
Tuollaisen hengen kaupan?
FLORIZEL.
Arvoherra,
Hän Libyast' on.

LEONTES.
Missä Smalus uros
Hallitsee pelvolla ja rakkaudella.

FLORIZEL.
Niin, sieltä, arvoherra, hänen luotaan,
Jok' eronhetkell' itkusilmin tämän
Julisti tyttärekseen. Sieltä meidät
Suotuinen lounatuuli saattoi tänne
Isäni käskyn täyttämään ja teitä
Näin tervehtämään. Parhaan seurueeni
Sisiliasta lähetin ma pois;
Se matkall' on nyt Böhmiin ilmoittamaan
Menestystäni Libyassa sekä
Minun ja puolisoni onnellista
Tuloa tänne.

LEONTES.
Ruttoaineist' ilman
Peratkoot armon jumalat sen ajan,
Mink' ootte täällä! Hurskas teill' ol' isä,
Armosta rikas, jonka korkeutta,
Vaikk' on se pyhä, loukannut ma olen;
Vihainen taivas lapsettomaks siitä
Mun tehnyt on; isänne teiss' on saanut
Ansaitun armolahjan jumalilta,
Hyveessä vertaisensa. Mikä onni,
Jos minäkin nyt tyttären ja pojan
Noin autuaina nähdä voisin!

(Hovimies tulee.)
HOVIMIES.
Herra,
Sanani uskomatont' ois, jos eivät
Todisteet lähell' oisi. Teitä, herra,
Mun kauttan' itse Böhmi tervehtääpi
Ja vaatii vangitsemaan poikansa,
Jok', arvons' unhottain ja tehtävänsä,
Isänsä, toiveittensa luota karkas
Ja paimentytön kanssa.

LEONTES.
Miss' on Böhmi?

HOVIMIES.
Kaupungissa; ma tulen hänen luotaan.
Puhelen sekavaa, mut sitä vaatii
Tää kumma sanomani. Hoviinne
Kun riensi hän, — tuot' ihmeparikuntaa
Vainoovan näytti — niin hän tiellä kohtas
Tuon valhedaamin isän sekä veljen,
Jotk' olivat tään nuoren prinssin kanssa
Matkanneet maastaan.

FLORIZEL.
Mun Camillo petti,
Min kunnia ja kunto näihin asti
Säät kaikki kesti.

HOVIMIES.
Häntä nuhdelkaa,
Hän kuninkaan on seurassa.

LEONTES.
Camillo?
HOVIMIES.
Camillo, niin; hänt' äsken puhuttelin.
Nyt kuulustaa hän noita poloisia.
Niin raukkainkaan ei vapisevan luulis:
He polvistuvat, maata suutelevat,
Kiroovat itseänsä joka sanaan.
Korvansa tukkein Böhmi heille uhkaa
Tuhannen surman surmaa.

PERDITA.
Isä parka! —
Vakoilee meitä taivas; liittoamme
Ei pyhittää se tahdo.

LEONTES.
Naimisissa?

FLORIZEL.
Ei, herra, vielä, eikä kenties koskaan;
Kyll' ennen tähdet maata suutelevat,
Kuin liittyy alhainen ja ylhäinen.

LEONTES.
Sanokaa, kuninkaanko tytär on hän?

FLORIZEL.
On, kun hän tulee vaimokseni kerta.

LEONTES.
Isänne kiireen tautta sangen myöhään
Tuo kerta tullee. Surku mun on, surku,
Kun menetitte hänen suosionsa,
Johonka teidät velvollisuus sitoi;
Myös sääli, ett'ei ole valittunne
Niin rikas arvosta kuin kauneudesta,
Ollakseen syyllä teidän.
FLORIZEL.
Rohkeutt', annas!
Vaikk' onnetarkin, vihamieltä näyttäin,
Meit' isän kanssa vainoisi, ei vois se
Vähääkään muuttaa lempeämme. — Pyydän,
Muistelkaa aikaa, jolloin te olitte
Mun ikäiseni; niillä tuntein mua
Nyt puolustakaa; pyynnöstänne isä
Pois kalliimmankin heittää niinkuin lelun.

LEONTES.
Siis pyydän hältä kallist' armastanne,
Kun hänest' on se lelu.

PAULINA.
Liiaks nuoruutt'
On katseessanne; kuningattarenne
Ois vielä kuukautt' ennen kuolemaansa
Paremmin moisen katseen ansainnut
Kuin tuo, mit' ihailette nyt.

LEONTES.
Juur' häntä
Ma tällä katseell' aattelin. —
(Florizelille.)
Mut viel' en
Pyyntöönne ole vastannut: nyt lähden
Isänne luo; jos pyyteenne ei ole
Liannut kunniaanne, olen niiden
Ja teidän ystävä. Sen vuoks nyt lähden
Tapaamaan häntä; seuratkaa, niin näette,
Mitenkä onnistuu se. Tulkaa, prinssi.

(Lähtevät.)
 Toinen kohtaus.
Hovilinnan edustalla.
(Autolycus ja muudan ylimys tulevat.)
AUTOLYCUS. Sanokaa, hyvä herra, olitteko saapuvilla, kun siitä
kerrottiin.
1 YLIMYS. Olin saapuvilla, kun mytty avattiin, ja kuulin
paimenvanhuksen kertomuksen, miten hän oli sen löytänyt. Sitten,
lyhytaikaisen hämmästyksen jälkeen, käski hän meidän kaikkien
lähteä huoneesta. Ainoastaan sen olin kuulevinani hänen sanovan,
että hän oli lapsen löytänyt.
AUTOLYCUS. Minua ilahuttaisi tietää asian päätös.
1 YLIMYS. Minä vain vaillinaisesti voin tehdä asiasta selkoa; mutta ne
muutokset, joita huomasin kuninkaassa ja Camillossa, olivat
todellisia ihmetyksen ilmeitä; niin he toisiinsa tuijottivat, että minusta
olivat silmäluomensa revähtää; heidän äänettömyytensä puhui,
kaikki heidän liikkeensä puhuivat; he näyttivät siltä, kuin olisivat
kuulleet maailman hukkuneen tai maailman pelastuneen. Valtaava
heissä näkyi hämmästys; vaan tarkinkaan katselija, joka ei tiennyt
muuta kuin mitä näki, ei olisi voinut sanoa, oliko siihen syynä ilo vai
murhe, mutta toista tai toista se oli ylenmäärin.
(Toinen ylimys tulee.)
Tässä tulee mies, joka kenties tietää enemmän. Mitä uutta, Rogero?
2 YLIMYS. Ei muuta kuin ilotulituksia. Ennustus on käynyt toteen;
kuninkaan tytär on löytynyt; sellainen joukko ihmeitä on tunnin
kuluessa tullut ilmi, että arkkiviisujen tekijäkin joutuisi niistä
ymmälle. Tuossa tulee Paulina rouvan hovimestari; hän voi kertoa
teille lisää. —
(Kolmas ylimys tulee.)
Mitä nyt kuuluu, herra? Tuo uutinen, jota todeksi vakuutetaan, on
niin vanhan tarinan kaltainen, että täytyy suuresti epäillä sen
todenperäisyyttä. Onko kuningas löytänyt perillisensä?
3 YLIMYS. On varmaan, jos milloinkaan totuus on asianhaarain
kautta selväksi tullut. Sen, minkä kuulette, vannoisitte nähneenne,
niin yhtäpitävät ovat todistukset. Kuningattaren, Hermionen, vaippa
— hänen helmikorunsa lapsen kaulassa — Antigonuksen kirjeet,
paikalta löydetyt ja hänen tutulla käsialallaan kirjoitetut, — tytön
majesteettisuus ja äidinnäköisyys — hänen ylevä olentonsa, joka on
enemmän syntyperän kuin kasvatuksen hedelmä, — ja monet muut
seikat todistavat ylen varmaksi, että hän on kuninkaan tytär. Näittekö
molempien kuningasten yhtymisen?
2 YLIMYS. En.
3 YLIMYS. Olette siis jäänyt osattomaksi näystä, joka pitää nähdä ja
jota ei voi kertoa. Siinä olisitte nähnyt toisen ilon toista kaunistavan;
niin ja siten, että suru näytti itkevän sitä, että täytyi jättää heidät
hyvästi, sillä heidän ilonsa kahlasi kyyneleissä. Siinä silmin
taivasteltiin, siinä käsin hosuttiin ja kasvoja väänneltiin, jotta heidät
saattoi vain tuntea vaatteista eikä muodosta. Kuninkaamme, joka oli
ilon-innoissaan löydettyään tyttärensä, huusi, ikäänkuin ilo yht'äkkiä
olisi tappioksi muuttunut: "Ah, sun äitisi, sun äitisi!" Sitten hän
pyytää Böhmiltä anteeksi, sitten halailee vävypoikaansa, sitten
melkein kuoliaaksi kuristaa tyttärensä syleilyksillään; sitten kiittää
paimen vanhusta, joka siinä seisoo niinkuin vanha, lahistunut
kaivonvipu ennenmuistoisilta ajoilta. En ole ikänäni kuullut
puhuttavan senkaltaisesta yhtymisestä; se hervaisee kertomuksen
sitä seuraamasta ja tekee kaiken kuvailun mahdottomaksi.
2 YLIMYS. Mutta miten kävi Antigonuksen, joka lapsen täältä saattoi
pois?
3 YLIMYS. Sekin tuntuu vanhalta tarinalta, jolla aina riittää
kertomista, vaikka nukkuisikin usko ja kaikki korvat olisivat
lummessa. Hänet karhu repi palasiksi; sen todistaa lampurin poika,
jonka sanan taas oikeaksi vahvistaa ei ainoastaan hänen
yksinkertaisuutensa, — joka näyttää olevan suuri, — vaan myöskin
niistinliina ja sormukset, jotka Paulina tuntee Antigonuksen omiksi.
1 YLIMYS. Mihin sitten laiva joutui ja hänen seuralaisensa?
3 YLIMYS. Haaksirikkoon, samassa tuokiossa kuin heidän herransa
kuoli, ja lampurin pojan silmäin edessä; niin että kaikki välikappaleet
lapsen surmille panossa ihan silloin katosivat, kuin se löydettiin.
Mutta oi, mikä jalo taistelu ilon ja surun välillä Paulinan mielessä!
Toinen silmä maahan laskeuneena, että oli kadottanut puolisonsa,
toinen taivaaseen kohouneena, että ennustus oli toteen käynyt. Hän
nosti prinsessan maasta ja sulki hänet syliinsä niin lujasti, kuin olisi
aikonut sydämmeensä hänet kiinnittää, jottei vain uudestaan häntä
kadottaisi.
1 YLIMYS. Tämä suurenmoinen kohtaus ansaitsi kyllä kuningasten ja
ruhtinasten katsomista, sillä sellaisethan sitä näyttelivät.
3 YLIMYS. Mutta liikuttavinta kaikesta, ja joka yritti saada minunkin
silmäni onkeensa — veden se niistä sai, vaan ei kalaa — liikuttavinta
oli nähdä, kerrottaessa kuningattaren kuolemasta ja tavasta, miten
hän sortui — kuningas kauniisti sen tunnusti ja sitä valitteli — kuinka
sen kuuleminen syvästi koski tyttäreen, kunnes, toisesta tuskan
ilmauksesta toiseen, hän vihdoin, voikahtaen, itki, niin sanoakseni,
verta, sillä totta on, että minun silmäni itkusta veristyivät.
Kivenkovuisinkin sydän siinä muutti karvaa; toiset pyörtyivät, kaikki
olivat syvästi murheelliset. Jos koko maailma olisi voinut sen nähdä,
niin olisi voihkina ollut yltä yleinen.
1 YLIMYS. Ovatko he palanneet hoviin?
3 YLIMYS. Eivät. Kun prinsessa kuuli puhuttavan äitinsä
vartalokuvasta, joka on Paulinan tallessa, — jota teosta on monta
vuotta tehty ja jonka vasta äskettäin suuri italialainen maalari, Julio
Romano, on valmiiksi saanut, mies, joka, jos hän itse olisi ikuinen ja
voisi puhaltaa henkeä teoksiinsa, riistäisi luonnolta kaikki
kannattajat, niin täydellisesti hän sitä jäljittelee; hän on Hermionen
tehnyt niin Hermionen näköiseksi, että — niin sanotaan — voisi
häntä puhutella ja jäädä odottamaan vastausta; sinne he nyt,
rakkautta ahnaillen, kaikki ovat menneet, ja aikovat siellä illastaakin.
2 YLIMYS. Arvelin kyllä, että hänellä siellä oli jotakin tärkeätä
tekeillä, sillä Hermionen kuoleman jälkeen hän on salaa kahdesti tai
kolmasti päivässä käynyt tuossa syrjäisessä asuinmajassa.
Mennäänkö mekin sinne ottamaan osaa muiden iloon?
1 YLIMYS. Kenpä sieltä jäisi pois, jolla on lupa päästä sinne?
Jokainen silmänräpäys voi synnyttää jonkun uuden ilon; me olemme
omasta tiedostamme välinpitämättömät, jos jäämme pois.
Menkäämme siis!
(Kaikki kolme ylimystä menevät.)
AUTOLYCUS. Jos minussa nyt ei olisi tahran tähdettä entisestä
elämästäni, niin tulvimalla niitä ylennyksiä sataisi päälleni. Minähän
tuon vanhuksen ja hänen poikansa saatoin prinssin tykö laivaan;
kerroin hälle, mitä olin kuullut heidän puhuvan mytystä, enkä
tiedäkään, mitä kaikkea; mutta hän oli silloin niin suunnattomasti
ihastunut lampurin tyttäreen, — sillä siksi hän häntä yhä luuli, —
joka alkoi tulla kovin merikipeäksi; ja kun hänen omakaan tilansa ei
ollut paljoa parempi, ja tuota kauheata ilmaa yhä kesti, niin jäi koko
salaisuus selvittämättä. Mutta se on minulle yhdentekevää; sillä
vaikkapa olisinkin tämän asian päivän valoon saattanut, niin ei se
olisi minun huonoja asioitani paljonkaan parantanut. — Tuossahan
nuo tulevat, joille olen hyvää tehnyt vastoin tahtoani, ja esiintyvätpä
jo onnensa kukoistuksessa.
(Vanha ja nuori paimen tulevat.)
VANHA PAIMEN. Niin, poikani, minä en enää saa lapsia, mutta sinun
poikasi ja tyttäresi syntyvät kaikki aatelismiehinä.
NUORI PAIMEN (Autolycukselle). Kah, hyvää päivää, herra' Te
taannoin epäsitte taistella kanssani siksi, ett'en ollut synnynnäinen
aatelismies. Näettekö nämä vaatteet? Sanokaa, ett'ette näe, ja
pysykää luulossanne, ett'en ole synnynnäinen aatelismies; mutta
yhtä hyvä olisi sanoa, että nämä vaatteet ei ole synnynnäisiä
aatelismiehiä. Sanokaa minua valehtelijaksi; tehkää se, niin saatte
nähdä, olenko synnynnäinen aatelismies.
AUTOLYCUS. Minä tiedän, herra, että nyt olette synnynnäinen
aatelismies.
NUORI PAIMEN. Niin, ja olen se ollut joka aika jo neljä tuntia sitten.
VANHA PAIMEN. Niin myös minä, poikaseni.
NUORI PAIMEN. Niin myös te. Mutta minä olin synnynnäinen
aatelismies ennen isääni, sillä kuninkaan poika paiskasi minulle kättä
ja sanoi minua veljeksi; ja sitten ne molemmat kuninkaat sanoivat
isääni veljeksi; ja sitten prinssi, veljeni, ja prinsessa, sisareni,
sanoivat isääni isäksi; ja sitten me itkettiin; ja ne olivat ensimmäiset
aateliskyyneleet, joita ikänä olemme vuodattaneet.
VANHA PAIMEN. Jos elää saamme, poikaseni, vuodatamme niitä
paljon enemmän.
NUORI PAIMEN. Niin kyllä; olisipa muuten sula onnettomuus, kun
nyt olemme tulleet niin rankilliseen asemaan.
AUTOLYCUS. Pyydän nöyrimmästi anteeksi kaikki, mitä olen rikkonut
teidän ylhäisyyttänne vastaan, ja pyydän myöskin, että puhuisitte
hyvää minun puolestani prinssille, minun herralleni.
VANHA PAIMEN. Tee se, poikani; meidän pitää olla jaloja nyt, kun
olemme jalosukuisia.
NUORI PAIMEN. Lupaatko elämäsi parantaa?
AUTOLYCUS. Lupaan, teidän armonne luvalla.
NUORI PAIMEN. Kättä sen päälle! Minä vannon prinssille, että sinä
olet yhtä rehellinen ja kelpo mies kuin mikään böhmiläinen suinkin.
VANHA PAIMEN. Sano se vaan, mut älä vanno.
NUORI PAIMEN. Mitä? Enkö vannoisi nyt, kun olen aatelismies?
Moukat ja poroporvarit sanokoot, minäpä vannon.
VANHA PAIMEN. Mutta jos se on väärää.
NUORI PAIMEN. Olkoon vaikka kuinka väärää, kelpo aatelismies voi
sen vannoa ystävänsä tähden: — ja minä vannon prinssille, että sinä
olet rohkea ja näppeä mies ja ett'et juo itseäsi humalaan, vaikka
hyvin tiedän, ett'et ole mikään rohkea ja näppeä mies ja että juotkin
itsesi humalaan; kuitenkin sen vannon, ja toivoisin, että tulisit
rohkeaksi ja näppeäksi mieheksi.
AUTOLYCUS. Tahdon koettaa, voimieni mukaan.
NUORI PAIMEN. Kaikin mokomin koeta tulla rohkeaksi mieheksi. Jos
en ihmettele, kuinka sinä uskallat juoda itsesi humalaan, vaikk'et
olekaan rohkea mies, niin älä koskaan minua usko. — Kuulkaa!
Kuningas ja prinssit, koko meidän sukumme, menevät nyt
katsomaan kuningattaren kuvaa. Tule kanssamme, me tahdomme
sinua suosia.
(Menevät.)

Kolmas kohtaus.
Sali Paulinan asunnossa.

(Leontes, Polyxenes, Florizel, Perdita, Camillo,

Paulina, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)

LEONTES.
Paulina, jalo nainen, minkä lohdun
Sult' olen saanut!

PAULINA.
Armollinen herra,
Hyv' oli aikeeni, jos erehdyinkin.
On täysin palkittu mun hyvät työni.
Mut että te, kuninkaat kruunupäät.
Ja vallanperijänne, nämä nuoret,
Suvaitsette mun majahani tulla,
On liikaa armoa, jot' eläissäni
En ehdi koskaan maksaa.

LEONTES.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookluna.com