Elementary Mathematical and Computational Tools

for Electrical and Computer Engineers Using

MATLAB 1st Edition Jamal T. Manassah download

https://ebookultra.com/download/elementary-mathematical-and-
computational-tools-for-electrical-and-computer-engineers-using-
matlab-1st-edition-jamal-t-manassah/

Explore and download more ebooks or textbooks

at ebookultra.com
Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at ebookultra.com

Low Frequency Electromagnetic Modeling for Electrical and

Biological Systems Using MATLAB 1st Edition Sergey N.
Makarov
https://ebookultra.com/download/low-frequency-electromagnetic-
modeling-for-electrical-and-biological-systems-using-matlab-1st-
edition-sergey-n-makarov/

Probability and Stochastic Processes A Friendly

Introduction for Electrical and Computer Engineers 3rd
Edition Roy D. Yates
https://ebookultra.com/download/probability-and-stochastic-processes-
a-friendly-introduction-for-electrical-and-computer-engineers-3rd-
edition-roy-d-yates/

Advanced Mathematical and Computational Tools in Metrology

VII 7 P. Ciarlini

https://ebookultra.com/download/advanced-mathematical-and-
computational-tools-in-metrology-vii-7-p-ciarlini/

Computational Colour Science Using MATLAB 2nd Edition

Stephen Westland

https://ebookultra.com/download/computational-colour-science-using-
matlab-2nd-edition-stephen-westland/
Computational Colour Science using MATLAB Second edition
Stephen Westland

https://ebookultra.com/download/computational-colour-science-using-
matlab-second-edition-stephen-westland/

Numerical Analysis Using MATLAB and Excel 3rd Edition

Steven T. Karris

https://ebookultra.com/download/numerical-analysis-using-matlab-and-
excel-3rd-edition-steven-t-karris/

Essential MATLAB for Scientists and Engineers 2nd Edition

Brian Hahn

https://ebookultra.com/download/essential-matlab-for-scientists-and-
engineers-2nd-edition-brian-hahn/

Essential MATLAB for Engineers and Scientists 3rd Edition

Brian Hahn

https://ebookultra.com/download/essential-matlab-for-engineers-and-
scientists-3rd-edition-brian-hahn/

Quantitative Medical Data Analysis Using Mathematical

Tools and Statistical Techniques 1st Edition Don Hong

https://ebookultra.com/download/quantitative-medical-data-analysis-
using-mathematical-tools-and-statistical-techniques-1st-edition-don-
hong/
Elementary Mathematical and Computational Tools for
Electrical and Computer Engineers Using MATLAB 1st
Edition Jamal T. Manassah Digital Instant Download
Author(s): Jamal T. Manassah
ISBN(s): 9780521641401, 0521641403
Edition: 1
File Details: PDF, 13.16 MB
Year: 2001
Language: english
 ELEMENTARY
MATHEMATICAL and
COMPUTATIONAL TOOLS
for ELECTRICAL and
COMPUTER ENGINEERS
USING MATLAB
®

© 2001 by CRC Press LLC

 ELEMENTARY
MATHEMATICAL and
COMPUTATIONAL TOOLS
for ELECTRICAL and
COMPUTER ENGINEERS
USING MATLAB ®

Jamal T. Manassah
City College of New York

CRC Press
Boca Raton London New York Washington, D.C.
 Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Manassah, Jamal T.
Elementary mathematical and computational tools for electrical and computer engineers
using MATLAB/Jamal T. Manassah.
p. cm.
Includes bibliographical references and index.
ISBN 0-8493-1080-6
1. Electrical engineering—Mathematics. 2. Computer science—Mathematics. 3.
MATLAB. I. Title.
TK153 .M362 2001
510′.24′62—dc21 2001016138

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reprinted material
is quoted with permission, and sources are indicated. A wide variety of references are listed. Reasonable
efforts have been made to publish reliable data and information, but the author and the publisher cannot
assume responsibility for the validity of all materials or for the consequences of their use.

Neither this book nor any part may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic
or mechanical, including photocopying, microfilming, and recording, or by any information storage or
retrieval system, without prior permission in writing from the publisher.

The consent of CRC Press LLC does not extend to copying for general distribution, for promotion, for
creating new works, or for resale. Specific permission must be obtained in writing from CRC Press LLC
for such copying.

Direct all inquiries to CRC Press LLC, 2000 N.W. Corporate Blvd., Boca Raton, Florida 33431.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are
used only for identification and explanation, without intent to infringe.

Visit the CRC Press Web site at www.crcpress.com

© 2001 by CRC Press LLC

No claim to original U.S. Government works

International Standard Book Number 0-8493-1080-6
Library of Congress Card Number 2001016138
Printed in the United States of America 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0
Printed on acid-free paper
About the Author

Jamal T. Manassah, has been Professor of Electrical Engineering at the City

College of New York since 1981. He received his B.Sc. degree in Physics from
the American University of Beirut, and his M.A. and Ph.D. in Theoretical
Physics from Columbia University. Dr. Manassah was a Member of the Insti-
tute for Advanced Study. His current research interests are in theoretical and
computational quantum and nonlinear optics, and in photonics.

© 2001 by CRC Press LLC

Introduction

This book is mostly based on a series of notes for a primer course in electrical
and computer engineering that I taught at the City College of New York
School of Engineering. Each week, the class met for an hour of lecture and a
three-hour computer laboratory session where students were divided into
small groups of 12 to 15 students each. The students met in an informal learn-
ing community setting, a computer laboratory, where each student had the
exclusive use of a PC. The small size of the groups permitted a great deal of
individualized instruction, which was a key ingredient to cater successfully
to the needs of students with heterogeneous high school backgrounds.
A student usually takes this course in the second semester of his or her
freshman year. Typically, the student would have completed one semester of
college calculus, and would be enrolled in the second course of the college
calculus sequence and in the first course of the physics sequence for students
in the physical sciences and engineering.
My purpose in developing this book is to help bring the beginner engineer-
ing student’s analytical and computational skills to a level of competency
that would permit him or her to participate, enjoy, and succeed in subsequent
electrical and computer engineering courses. My experience indicates that
the lack of mastery of fundamental quantitative tools is the main impediment
to a student’s progress in engineering studies.
The specific goals of this book are

1. To make you more comfortable applying the mathematics and

physics that you learned in high school or in college courses,
through interactive activities.
2. To introduce you, through examples, to many new practical tools
of mathematics, including discrete variables material that are
essential to your success in future electrical engineering courses.
3. To instruct you in the use of a powerful computer program,
MATLAB®*, which was designed to be simultaneously user-
friendly and powerful in tackling efficiently the most demanding
problems of engineering and sciences.
4. To give you, through the applications and examples covered,
glimpses of some of the fascinating problems that an electrical or

* MATLAB® is a registered trademark of the MathWorks, Inc., 3 Apple Hill Drive, Natick, MA,
01760-2098, USA. Tel: 508-647-7000, Fax: 508-647-7101, e-mail: info@mathworks.com, Web:
www.mathworks.com.

© 2001 by CRC Press LLC

 computer engineer solves in the course of completing many of his
or her design projects.

My experience indicates that you can achieve the above goals through the
following work habits that I usually recommend to my own students:

• Read carefully the material from this book that is assigned to you
by your instructor for the upcoming week, and make sure to solve
the suggested preparatory exercises in advance of the weekly lecture.
• Attend the lecture and follow closely the material presented, in
particular the solutions to the more difficult preparatory exercises
and the demonstrations.
• Following the lecture, make a list of questions on the preparatory
material to which you still seek answers, and ask your instructor
for help and clarification on these questions, preferably in the first
30 minutes of your computer lab session.
• Complete the in-class exercises during the computer lab session. If
you have not finished solving all in-class exercises, make sure you
complete them on your own, when the lab is open, or at home if
you own a computer, and certainly before the next class session,
along with the problems designated in the book as homework
problems and assigned to you by your instructor.

In managing this course, I found it helpful for both students and instruc-
tors to require each student to solve all problems in a bound notebook. The
advantage to the student is to have easy access to his or her previous work,
personal notes, and reminders that he or she made as the course pro-
gressed. The advantage to the instructor is to enhance his or her ability to
assess, more easily and readily, an individual student’s progress as the
semester progresses.
This book may be used for self-study by readers with perhaps a little more
mathematical maturity acquired through a second semester of college calcu-
lus. The advanced reader of this book who is familiar with numerical meth-
ods will note that, in some instances, I did not follow the canonical order for
the sequence of presentation of certain algorithms, thus sacrificing some opti-
mality in the structure of some of the elementary programs included. This
was necessitated by the goal I set for this book, which is to introduce both
analytical and computational tools simultaneously.
The sections of this book that are marked with asterisks include material
that I assigned as projects to students with either strong theoretical interest or
more mathematical maturity than a typical second semester freshman stu-
dent. Although incorporated in the text, they can be skipped in a first read-
ing. I hope that, by their inclusion, I will facilitate to the interested reader a
smooth transition to some new mathematical concepts and computational
tools that are of particular interest to electrical engineers.

© 2001 by CRC Press LLC

 This text greatly benefited from course material previously prepared by my
colleagues in the departments of electrical engineering and computer science
at City College of the City University of New York, in particular, P. Com-
bettes, I. Gladkova, B. Gross, and F. Thau. They provided either the starting
point for my subsequent efforts in this course, or the peer critique for the
early versions of this manuscript. I owe them many thanks and, of course, do
not hold them responsible for any of the remaining imperfections in the text.
The preparation of this book also owes a lot to my students. Their questions
and interest in the material contributed to many modifications in the order
and in the presentation of the different chapters. Their desire for working out
more applications led me to expand the scope of the examples and exercises
included in the text. To all of them, I am grateful.
I am also grateful to Erwin Cohen, who introduced me to the fine team at
CRC Press, and to Jerry Papke whose stewardship of the project from start to
end at CRC Press was most supportive and pleasant. The editorial and pro-
duction teams at CRC in particular, Samar Haddad, the project editor,
deserve credit for the quality of the final product rendering. Naomi
Fernandes and her colleagues at The MathWorks Inc. kindly provided me
with a copy of the new release of MATLAB for which I am grateful.
I dedicate this book to Azza, Tala, and Nigh whose support and love
always made difficult tasks a lot easier.

Jamal T. Manassah
New York, January 2001

© 2001 by CRC Press LLC

Contents

1. Introduction to MATLAB® and Its Graphics Capabilities

1.1 Getting Started
1.2 Basic Algebraic Operations and Functions
1.3 Plotting Points
1.3.1 Axes Commands
1.3.2 Labeling a Graph
1.3.3 Plotting a Point in 3-D
1.4 M-files
1.5 MATLAB Simple Programming
1.5.1 Iterative Loops
1.5.2 If-Else-End Structures
1.6 Array Operations
1.7 Curve and Surface Plotting
1.7.1 x-y Parametric Plot
1.7.2 More Parametric Plots in 2-D
1.7.3 Plotting a 3-D Curve
1.7.4 Plotting a 3-D Surface
1.8 Polar Plots
1.9 Animation
1.10 Histograms
1.11 Printing and Saving Work in MATLAB
1.12 MATLAB Commands Review

2. Difference Equations
2.1 Simple Linear Forms
2.2 Amortization
2.3 An Iterative Geometric Construct: The Koch Curve
2.4 Solution of Linear Constant Coefficients Difference
Equations
2.4.1 Homogeneous Solution
2.4.2 Particular Solution
2.4.3 General Solution
2.5 Convolution-Summation of a First-Order System with
Constant Coefficients
2.6 General First-Order Linear Difference Equations*
2.7 Nonlinear Difference Equations
2.7.1 Computing Irrational Numbers
2.7.2 The Logistic Equation

© 2001 by CRC Press LLC

 2.8 Fractals and Computer Art
2.8.1 Mira’s Model
2.8.2 Hénon’s Model
2.9 Generation of Special Functions from Their Recursion
Relations*

3. Elementary Functions and Some of Their Uses

3.1 Function Files
3.2 Examples with Affine Functions
3.3 Examples with Quadratic Functions
3.4 Examples with Polynomial Functions
3.5 Examples with Trigonometric Functions
3.6 Examples with the Logarithmic Function
3.6.1 Ideal Coaxial Capacitor
3.6.2 The Decibel Scale
3.6.3 Entropy
3.7 Examples with the Exponential Function
3.8 Examples with the Hyperbolic Functions and Their
Inverses
3.8.1 Capacitance of Two Parallel Wires
3.9 Commonly Used Signal Processing Functions
3.10 Animation of a Moving Rectangular Pulse
3.11 MATLAB Commands Review

4. Numerical Differentiation, Integration, and Solutions of

Ordinary Differential Equations
4.1 Limits of Indeterminate Forms
4.2 Derivative of a Function
4.3 Infinite Sums
4.4 Numerical Integration
4.5 A Better Numerical Differentiator
4.6 A Better Numerical Integrator: Simpson’s Rule
4.7 Numerical Solutions of Ordinary Differential Equations
4.7.1 First-Order Iterator
4.7.2 Higher-Order Iterators: The Runge-Kutta
Method*
4.7.3 MATLAB ODE Solvers
4.8 MATLAB Commands Review

5. Root Solving and Optimization Methods

5.1 Finding the Real Roots of a Function
5.1.1 Graphical Method
5.1.2 Numerical Methods
5.1.3 MATLAB fsolve and fzero Built-in Functions
5.2 Roots of a Polynomial

© 2001 by CRC Press LLC

 5.3 Optimization Methods
5.3.1 Graphical Method
5.3.2 Numerical Methods
5.3.3 MATLAB fmin and fmins Built-in Function
5.4 MATLAB Commands Review

6. Complex Numbers
6.1 Introduction
6.2 The Basics
6.2.1 Addition
6.2.2 Multiplication by a Real or Imaginary Number
6.2.3 Multiplication of Two Complex Numbers
6.3 Complex Conjugation and Division
6.3.1 Division
6.4 Polar Form of Complex Numbers
6.4.1 New Insights into Multiplication and Division
of Complex Numbers
6.5 Analytical Solutions of Constant Coefficients ODE
6.5.1 Transient Solutions
6.5.2 Steady-State Solutions
6.5.3 Applications to Circuit Analysis
6.6 Phasors
6.6.1 Phasor of Two Added Signals
6.7 Interference and Diffraction of Electromagnetic Waves
6.7.1 The Electromagnetic Wave
6.7.2 Addition of Electromagnetic Waves
6.7.3 Generalization to N-waves
6.8 Solving ac Circuits with Phasors: The Impedance
Method
6.8.1 RLC Circuit Phasor Analysis
6.8.2 The Infinite LC Ladder
6.9 Transfer Function for a Difference Equation with
Constant Coefficients*
6.10 MATLAB Commands Review

7. Vectors
7.1 Vectors in Two Dimensions (2-D)
7.1.1 Addition
7.1.2 Multiplication of a Vector by a Real Number
7.1.3 Cartesian Representation
7.1.4 MATLAB Representation of the Above Results
7.2 Dot (or Scalar) Product
7.2.1 MATLAB Representation of the Dot Product
7.3 Components, Direction Cosines, and Projections
7.3.1 Components

© 2001 by CRC Press LLC

 7.3.2 Direction Cosines
7.3.3 Projections
7.4 The Dirac Notation and Some General Theorems*
7.4.1 Cauchy-Schwartz Inequality
7.4.2 Triangle Inequality
7.5 Cross Product and Scalar Triple Product*
7.5.1 Cross Product
7.5.2 Geometric Interpretation of the Cross Product
7.5.3 Scalar Triple Product
7.6 Vector Valued Functions
7.7 Line Integral
7.8 Infinite Dimensional Vector Spaces*
7.9 MATLAB Commands Review

8. Matrices
8.1 Setting up Matrices
8.1.1 Creating Matrices in MATLAB
8.2 Adding Matrices
8.3 Multiplying a Matrix by a Scalar
8.4 Multiplying Matrices
8.5 Inverse of a Matrix
8.6 Solving a System of Linear Equations
8.7 Application of Matrix Methods
8.7.1 dc Circuit Analysis
8.7.2 dc Circuit Design
8.7.3 ac Circuit Analysis
8.7.4 Accuracy of a Truncated Taylor Series
8.7.5 Reconstructing a Function from Its Fourier
Components
8.7.6 Interpolating the Coefficients of an (n – 1)-degree
Polynomial from n Points
8.7.7 Least-Square Fit of Data
8.8 Eigenvalues and Eigenvectors*
8.8.1 Finding the Eigenvalues of a Matrix
8.8.2 Finding the Eigenvalues and Eigenvectors Using
MATLAB
8.9 The Cayley-Hamilton and Other Analytical Techniques*
8.9.1 Cayley-Hamilton Theorem
dX
8.9.2 Solution of Equations of the Form = AX
dt
dX
8.9.3 Solution of Equations of the Form = AX + B(t )
dt
8.9.4 Pauli Spinors
8.10 Special Classes of Matrices*
8.10.1 Hermitian Matrices

© 2001 by CRC Press LLC

 8.10.2 Unitary Matrices
8.10.3 Unimodular Matrices
8.11 MATLAB Commands Review

9. Transformations
9.1 Two-dimensional (2-D) Geometric Transformations
9.1.1 Polygonal Figures Construction
9.1.2 Inversion about the Origin and Reflection about the
Coordinate Axes
9.1.3 Rotation around the Origin
9.1.4 Scaling
9.1.5 Translation
9.2 Homogeneous Coordinates
9.3 Manipulation of 2-D Images
9.3.1 Geometrical Manipulation of Images
9.3.2 Digital Image Processing
9.3.3 Encrypting an Image
9.4 Lorentz Transformation*
9.4.1 Space-Time Coordinates
9.4.2 Addition Theorem for Velocities
9.5 MATLAB Commands Review

10. A Taste of Probability Theory*

10.1 Introduction
10.2 Basics
10.3 Addition Laws for Probabilities
10.4 Conditional Probability
10.4.1 Total Probability and Bayes Theorems
10.5 Repeated Trials
10.5.1 Generalization of Bernoulli Trials
10.6 The Poisson and the Normal Distributions
10.6.1 The Poisson Distribution
10.6.2 The Normal Distribution

Supplement: Review of Elementary Functions

S.1 Affine Functions
S.2 Quadratic Functions
S.3 Polynomial Functions
S.4 Trigonometric Functions
S.5 Inverse Trigonometric Functions
S.6 The Natural Logarithmic Function
S.7 The Exponential Function
S.8 The Hyperbolic Functions
S.9 The Inverse Hyperbolic Functions

Appendix: Some Useful Formulae

© 2001 by CRC Press LLC

Addendum: MATLAB 6

Selected References

*The asterisk indicates more advanced material that may be skipped in a first
reading.

© 2001 by CRC Press LLC

1
Introduction to MATLAB® and
Its Graphics Capabilities

1.1 Getting Started

MATLAB can be thought of as a library of programs that will prove very use-
ful in solving many electrical engineering computational problems. MAT-
LAB is an ideal tool for numerically assisting you in obtaining answers,
which is a major goal of engineering analysis and design. This program is
very useful in circuit analysis, device design, signal processing, filter design,
control system analysis, antenna design, microwave engineering, photonics
engineering, computer engineering, and all other sub-fields of electrical engi-
neering. It is also a powerful graphic and visualization tool.
The first step in using MATLAB is to know how to call it. It is important to
remember that although the front-end and the interfacing for machines with
different operating systems are sometimes different, once you are inside MAT-
LAB, all programs and routines are written in the same manner. Only those
few commands that are for file management and for interfacing with external
devices such as printers may be different for different operating systems.
After entering MATLAB, you should see the prompt >>, which means the
program interpreter is waiting for you to enter instructions. (Remember to
press the Return key at the end of each line that you enter.)
Now type clf. This command creates a graph window (if one does not
already exist) or clears an existing graph window.
Because it is impossible to explain the function of every MATLAB com-
mand within this text, how would you get information on a certain command
syntax? The MATLAB program has extensive help documentation available
with simple commands. For example, if you wanted help on a function called
roots (we will use this function often), you would type help roots.
Note that the help facility cross-references other functions that may have
related uses. This requires that you know the function name. If you want an
idea of the available help files in MATLAB, type help. This gives you a list
of topics included in MATLAB. To get help on a particular topic such as the
Optimization Toolbox, type help toolbox/optim. This gives you a list of
0-8493-????-?/00/$0.00+$.50
© 2000 by CRC Press LLC
© 2001 by CRC Press LLC
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
MILITARISMIN AKILLESKANTAPÄÄ.

Sen sijaan Saksa karahti Ranskan kurkkuun, ja tunkeutumalla

Belgiaan se antoi meille militaristiemme haluaman syyn käydä sen
kimppuun kansakunnan täysin myötätunnoin. Minkä vuoksi se teki
tämän typeryyden? Ei suinkaan kenraali von Bernhardin neuvojen
vaikutuksesta. Päin vastoin, hän oli nimenomaan varoittanut sitä
joutumasta Venäjän ja ranskalais-brittiläisen yhdistelmän väliin,
ennenkuin se oli muodostanut vastapainoliiton Amerikan, Italian ja
Turkin kanssa. Eikä hän suinkaan ole rohkaissut sitä uskomaan, että
Englanti säästäisi Saksaa: päin vastoin, hän ei saattanut kylliksi
ihailla sitä salakavalaa häikäilemättömyyttä, jota Englanti osoittaa
vaaniessaan tilaisuuttaan ja syöksyessään vihollisensa kimppuun,
kun tämä on lyöty maahan. (Se mies parka ei tietänyt, kuinka
suuresti hän ylisteli meidän kykyämme harjoittaa reaalipolitiikkaa!)
Mutta hän ei ottanut huomioon uskontonsa turmiollista
perusheikkoutta, nim. sitä, että koska junkkari-militarismi päästää
esille vain hölmöjä ja keikareita ja tukahuttaa kaikki aito realistit
ikäänkuin nämä olisivat käärmeitä, niin kriisin sattuessa käy aina
ilmi, että "hölmöt eivät pysty omaan hölmötyöhönsä". Kaiser ja
hänen ministerinsä sotkivat asiansa aivan hirvittävällä tavalla. He
olivat Bernhardin kiihdyttämiä, mutta eivät ymmärtäneet häntä.
Hänen imartelunsa he nielivät, mutta hänen sotataitonsa ja
varoituksensa jäivät käsittämättä. He tiesivät, että kun koitti aika
asettua ranskalais-venäläistä liittoa vastaan, silloin heidän oli tehtävä
suuremmoinen hyökkäys Ranskan kimppuun ja pyyhkäistävä sen
nappulat pois isolta shakkilaudalta, ennenkuin Venäjä sai aikaa
mobilisoida; ja sitten oli palattava murskaamaan Venäjä jättäen
Englannin valloitus toiseen aikaan. Tätä enempää ei heidän
päähänsä voinut mahtua yhdellä kertaa; ja he olivat auttamattoman
kykenemättömiä ottamaan selkoa siitä, olivatko toiset Bernhardin
vaatimista ehdoista toteutettavissa, tai koulupoikamaisen
mielikuvituksensa kiihdyttäminä muistamaan, oliko hän yleensä
asettanutkaan mitään vaatimuksia. Ja niin he tekivät hyökkäyksensä
ja saattoivat itsensä siveellisesti väärään joka kohdassa, tehden sitä
paitsi voiton saavuttamisen inhimillisesti mahdottomaksi
sotilaallisessa suhteessa. Juuri sellainen on militarismin nemesis:
militaristi joutuu suureen peliin, jota hän ei typeryytensä vuoksi
kykene pelaamaan menestyksellä. Espanjan Filip yritti sitä 300
vuotta takaperin; ja se rappiotila, mihin hän tällöin saattoi maansa,
on jatkunut tähän päivään saakka. Hän oli niin typerä, että vaikka
luulikin olevansa Jumalan valitsema välikappale (yhtä varma
toivottoman typeryyden merkki ihmisessä, joka ei voi käsittää
jokaisen toisen olevan yhtä suuressa määrin saman vallan
välikappale, kuin takeena viisaudesta ja suopeudesta ihmisessä, joka
kunnioittaa naapuriaan kuten itseäänkin), koetti hän kuitenkin
kamppailla Drakea vastaan sellaisin olettamuksin, että tykki oli ase,
jota ei yksikään todellinen ritari ja hyvä katolilainen voinut alentua
käsittelemään. Ludvig XIV yritti uudestaan kaksi vuosisataa sitten, ja
ollen kevytmielisempi houkkio hän sai selkäänsä Marlborough'lta ja
lähetti poikansa pojanpojan valtaistuimelta mestauslavalle. Napoleon
koetti sitä sata vuotta takaperin. Hän oli vaarallisempi, koska
hänessä oli suunnatonta persoonallista kykyä ja teknillistä sotataitoa;
ja hän aloitti Ranskan vallankumouksen loistavin suosituskirjein.
Kaikki tämä vei hänet espanjalaista tekopyhää ja ranskalaista
keikaria pitemmälle; mutta hänkin liitti itseensä hölmöjä ja roistoja ja
päätyi voitettuna St. Helenan saarelle tyydytettyään
kahdenkymmenen vuoden aikana idioottien kunnian- ja verenhimoa,
pidettyään sotaa "suurena pelinä" ja kenttää, jolle oli ylt'yleensä
siroiteltu ruumiita, "kauniina näkynä". Lyhyesti sanoen, hän oli
hölmöille ihan yhtä suuri magneetti kuin toisetkin, mutta paljoa
kykenevämpi.
MEIDÄN OMA OIKEA ASEMAMME.

Nyt nousee kysymys, mihin asemaan saattoi meidän hallituksemme

tämä mielettömän teorian tulos ja Potsdamin kykenemättömyys
soveltaa sitä käytäntöön. Se jätti aivan selvästi lännen
vastuunalaisen poliisin asemaan. Europassa ei ollut ketään muuta,
joka olisi ollut kyllin voimakas pannakseen "hullun koiran" kahleisiin.
Belgian ja Hollannin, Norjan sekä Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin ei
juuri saattanut odottaa ottavan tätä velvollisuutta kantaakseen,
vaikka Norjalla ja Ruotsilla ei olisikaan hyvää syytä venäläis-
vastaiseen kantaansa eivätkä hollantilaiset kapitalistit olisi puolittain
varmoja siitä, että heidän kauppamenestyksensä olisi suurempi
Saksan kuin kotimaisen hallinnon alaisena. Kukaan ei väittäne, että
Espanja olisi voinut tehdä jotain; ja mitä Italiaan tulee, niin oli
epätietoista, eikö se pitänyt itseään yhä vielä kolmiliiton jäsenenä.
Joko siis Englanti tai ei kukaan. Englannin pidättäytyminen
syöksymästä melskeeseen kaikkine voimineen olisi ollut mahdotonta
jokaiselta näkökannalta katsoen. Kansanvaltaiselta kannalta katsoen
tämä olisi merkinnyt sen vaatimuksen hyväksymistä, jonka
esitaistelijaksi Potsdam oli itsensä tehnyt hyökkäämällä Ranskan
tasavallan kimppuun: me olisimme hyväksyneet junkkariluokan
vaatimuksen saada järjestää maailman olot militaristiseen suuntaan
joukkojen hengen ja ruumiin kustannuksella. Kansainvälisen
sosialismin kannalta katsoen se olisi merkinnyt sen äärimmäis-
kansallisen mielipiteen hyväksymistä, että muiden maiden asukkaat
olisivat samantekevää, vaikka he viiltävätkin kurkun puhki toisiltaan.
Meikäläiset militaristi-junkkarit huusivat: "Jos sallimme Saksan
voittaa Ranskan, niin seuraavalla kerralla on meidän vuoromme!"
Romanttiset junkkarimme lisäsivät: "Ja se onkin meille parahiksi!
Kukapa säälisikään meitä sen hetken koittaessa, jos meitä nyt
jänistää?" Yksinpä sellaistenkin älymiesten, jotka inhoavat sotaa ja
pitävät sitä sellaisenaan häpeänä niin suurena, etteivät edes kaikki
laakeritkaan kykene peittämään sen Kaininmerkkiä, täytyi myöntää,
että poliisivelvollisuus on välttämätön ja että sellaista sotaa vastaan
oli sodittava, johon saksalaiset ovat ryhtyneet hyökätessään Ranskan
kimppuun yrittääkseen aivan ilmeisesti asettaa tykki-hegemonian
kansakuntien ystävällisen kanssakäynnin sijaan. Muuta vaihtoehtoa
ei ollut. Vaikka ulkoasiainministeriö olisi ollut Kansainvälinen
sosialistitoimisto, vaikka Sir Edward Grey olisi ollut Jaures, vaikka
Ramsay McDonald olisi ollut pääministeri, vaikka Venäjä olisi ollut
Saksan eikä meidän liittolainen, niin tulos olisi silti ollut sama:
meidän olisi täytynyt paljastaa miekkamme ja murskata Potsdam,
kuten olemme murskanneet ja meidän aina täytyykin murskata Filip,
Ludvig, Napoleon ja koko heidän sukunsa.

Syy, joka pakotti meidät ryhtymään sotaan, on siis niin pätevä kuin
yksikään casus belli voinee konsaan olla. Itse asiassa juuri sen
kaksinainen tasavaltainen ja sotilaallinen luonne tekee sen aivan liian
päteväksi; sillä se antaa meikäläisille tilaisuuden vaatia sen kokonaan
omaksi asiakseen ja vääntää sen vale-laillisilla puolustuksilla, jotka
turmelevat yhdeksän kymmenesosaa meidän arvostamme, koska
sotilaalliset ja oikeudelliset syyt tekevät tuskin kymmenettä osaa
koko määrästä: suoraan sanoen, ne eivät olisi sellaisinaan riittäneet
oikeuttamaan edes yhden ainoan pommerilaisen krenatöörin surmaa.
Tarkastakaamme esimerkiksi sitä sotilaallista näkökohtaa, että
meidän on ryhdyttävä taisteluun Potsdamia vastaan, koska
seuraavalla kerralla on meidän vuoromme, jos Kaiser nyt pääsee
voitolle. No niin: emmekö aina ole valmiit taistelemaan, kun meidän
vuoromme koittaa? Jos tapahtuisi se kerrassaan uskomaton seikka,
että Saksa, olkoon kuinka voitokas tahansa, asettaisi kansalleen
saman miespolven aikana kaksi niin hirvittävää vaatimusta kuin sota
aina aiheuttaa, niin miksi emme luottaisi laivastoomme, voitettujen
myötätuntoon ja Amerikan ja Europan yleisen mielipiteen
kannatukseen, kun meidän vuoromme tulee, ellei tällä kertaa ole
kysymys muusta kuin tappion ja voiton erotuksesta sotaretkessä,
joka muussa suhteessa on aivan samantekevä? Ellei maailman onni
kärsi Englannin tappiosta enempää kuin Saksan tappiosta, niin kuka
välittää siitä, joudummeko me tappiolle vai emmekö? Jos olemme
vain osanottajia varustuskilpailussa ja luodeilla suoritetuissa
Olympian-kisoissa tai syyttäjiä teknillisessä kansainvälisen lain
tapauksessa, niin on aivan samantekevää, joudummeko häviölle vai
emmekö, koska siitä ei koidu vahinkoa muille kuin itsellemme — eikä
edes itsellemmekään, ellemme ota huomioon kansallista
turhamielisyyttämme. Vasta Europan elämän poliisivalvojina me
olemme tärkeitä ja voimme lähettää miehemme juoksuhautoihin
vakuutettuina siitä, että he taistelevat arvokkaan asian puolesta.
Lyhyesti sanoen: junkkari-asia ei ole penninkään arvoinen;
kansanvallan, sosialismin, kansainvälisyyden asia on kaiken sen
arvoinen, mitä se uhkaa maksaa.
SAKSALAISET PUOLUSTAUTUVAT
MEIDÄN SYYTÖKSIÄMME VASTAAN.

Mitä vastaavat saksalaiset tähän? Tai oikeammin: mitä saksalaiset

vastaisivat siihen, jos heidän virallisilla militaristeillaan ja
kaiseristeillaan olisi älyä keksiä vaikuttava vastaus? Epäilemättä he
sanoisivat, että meidän sosiaali-demokraattiset tunnustuksemme
ovat kyllä kaikki perin oivallisia, mutta me olemme omaksuneet sen
kannan epäilyttävän äkkiä ja äskettäin. He huomauttaisivat, että
hengenvaaraan joutuneen kansakunnan on hiukan vaikeata uskoa
olemassaolonsa riippuvaksi muukalaisesta yleisestä mielipiteestä,
jota ensiksikään eivät ole koskaan tuoneet ilmi ne henkilöt, jotka
todellisuudessa määräävät Englannin ulkopolitiikan, ja joka toiseksi
on kokonaan vieras heidän tunnetuille mielipiteilleen ja
ennakkoluuloilleen. He kysyisivät syytä siihen, minkä vuoksi me —
sen sijaan että teimme sopimuksen Ranskan ja Venäjän kanssa ja
kieltäydyimme ilmaisemasta Saksalle sen tarkoitusperästä muuta
kuin että emme sitoutuneet pysymään puolueettomina, jos
ranskalais-venäläinen yhtymä kävi Saksan kimppuun — emme
sanoneet suoraan 1912 (jolloin Saksa esitti meille kysymyksen
peittelemättä) ja jälleen viime heinäkuussa (kuri Sasonov vaati meitä
niin voimakkaasti näyttämään korttimme), että jos Saksa hyökkäisi
Ranskan kimppuun, niin me ryhtyisimme sotaan edellistä vastaan,
joko Venäjän kanssa tai ilman sitä, vaikka tiesimme varsin hyvin, että
hyökkäys Ranskaa vastaan Belgian kautta kuuluisi Saksan
ohjelmaan, jos vaara Venäjän taholta kävisi uhkaavaksi. He
huomauttaisivat, että jos meidän oma ulkoasiain-ministerimme
julkisesti väitti olevansa kokonaan tietämätön ranskalais-venäläisen
liiton ehdoista, niin saksalaisen oli vaikea uskoa niiden olevan täysin
sopivia julkaistaviksi. Lyhyesti sanoen, he selittäisivät: "Jos olitte
ennen tätä tapausta niin tavattoman viisaita ja hyvää tarkoittavia,
miksi eivät teidän ulkoasiain-ministerinne ja lähettiläänne Berliinissä
ja Wienissä ja Pietarissa — suokaa anteeksi, Petrogradissa —
kehottaneet meitä pysymään rauhassa ja luottamaan länsimaiden
yleiseen mielipiteeseen? Miksi he kieltäytyivät antamasta meille
mitään lupauksia paitsi sen vihamielisen vakuutuksen, että Englanti
toimisi yhdessä Ranskan kanssa meitä vastaan Pohjanmerellä, ja
tekivät meille täysin selväksi, että teidän politiikkanne oli
junkkaripolittiikka ihan yhtä suuressa määrin kuin meidän
omammekin ja ettei meillä ollut mitään toivottavaa teidän
suopeudeltanne? Mitä todisteita oli meillä siitä, että te pelasitte
muuta kuin tätä meidän omaa militaristi-shakkiamme, jota nyt niin
hurskaina tuomitsette, mutta jota ei kukaan teistä, paitsi kourallinen
sosialisteja, joita halveksitte, ja syndikalisteja, jotka telkeette
vankilaan, ole vuosikausiin vastustanut, vaikka se onkin ollut
puheena kaikkialla militaristienne saksalaisvastaisissa ohjelmissa ja
sanomalehdissä ja aikakauskirjoissa? Ovatko teidän sosiaali-
demokraattiset periaatteenne vilpittömiä, vai ovatko ne vain tikari,
jota salaatte hihassa iskeäksenne sen takaa päin meihin, kun kaksi
hirvittävintä vihollistamme koettaa murskata meidät? Jos näin on
laita, niin missä on silloin teidän siveellinen ylemmyytenne, senkin
hurskastelijat? Ellei, miksi ette silloin — toistamme sen vieläkin —
tehneet niitä tunnetuiksi kautta koko maailman, sen sijaan että
valmistitte älyttömällä vaikenemisellanne meille salaväijytyksen?"

Käsittääkseni ei tähän voi vastata muuten kuin tunnustamalla

suoraan, että me emme tietäneet, mitä tahdoimme; että pääsimme
siitä selville vasta sitten, kun Saksan hyökkäys Ranskan kimppuun
pakotti meidät lopultakin tekemään päätöksen; että vaikka
epäilemättä täysi selvyys ja pitkällinen ounastus meidän
puoleltamme olisikin ollut peräti paikallaan, niin silti voi monella
syyllä puolustaa politiikkaa, joka kieltää kahlaamasta virran poikki,
ennenkuin on sille saapunut; että meidän täytyy joka tapauksessa
jyrkästi kieltäytyä tunnustamasta, että olemme muita alttiimmat
menettelemään väärin, kun olosuhteet viimein pakottavat meidät
ajattelemaan ja toimimaan. Samoin: että keskustelu on turha
saksalaisten oman asian tähden; sillä olettivatpa saksalaiset meidän
olevan häikäilemättömiä militaristeja tai tunnollisia demokraatteja,
heidän oli kuitenkin päädyttävä samaan johtopäätökseen, nim.
siihen, että me hyökkäisimme heidän kimppuunsa, jos he
ahdistaisivat Ranskaa; niin muodoin täytyi heidän olettamuksensa,
että emme sekaantuisi leikkiin, perustua siihen uskoon, että olemme
suoraan sanoen "halveksittavia", jommoisista erehdyksistä ihmiset
saavat aina maksaa tässä matoisessa maailmassa.

Yleensä voimme varsin hyvin kerskailemalla preussilaisten tapaan

selviytyä tuosta keskustelusta, jos vain pystymme pitämään
puoliamme sotatantereella. Mutta preussilaistapa ei juuri tyydytä
omaatuntoa. Sillä seikalla, etteivät meikäläiset diplomaatit kyenneet
keksimään Saksalle oikeata tietä, ei Saksa voi puolustaa
kykenemättömyyttään löytää itse sitä. Eipä siltä, että tämä olisi ollut
enemmän sen asia kuin meidän: se oli europpalainen kysymys ja
olisi ollut ratkaistava kaikkien lähettiläiden ja ulkoasiain-ministerien
yhteisin neuvoin. Mutta se oli, lievimmin sanoen, yhtä suuressa
määrin Saksan asia kuin kenenkään muun ja tavattoman tärkeä sille:
"kysymys elämästä ja kuolemasta", kuten valtakunnan kansleri
ajatteli. Mutta meidän ei kannata väittää olevamme Saksaa
siveellisesti ylempänä. Meille se oli kysymys monen englantilaisen
elämästä ja kuolemasta; ja nämä englantilaiset ovat kuolleet siitä
syystä, että meikäläiset diplomaatit olivat yhtä sokeita kuin
preussilaiset. Sota on tuottanut tappion salakähmäiselle
junkkaridiplomatialle, meikäläiselle yhtä hyvin kuin vihollisellekin.
Niiden meistä, joiden täytyy vielä kuolla, on saatava innostusta, ei
kuuliaisuudesta diplomaatteja kohtaan, vaan menneiden aikojen
katusulkujen sosialisti-sankarin tavoin "ihmissuvun solidarisuuden"
tunnosta. Ja jos hän ostaa verellään voiton tuolle pyhälle asialle, niin
myönnän, ettemme juuri voisi sallia ulkoasiain-ministeriön ripustaa
martyyripalmunlehväänsä sotaministeriön lieden reunukselle.
ENSIMMÄINEN RANGAISTUS
PETOLLISUUDESTA.

Ulkoasiain-ministeriö voi sentään ainakin muuttaa kantaansa ja

asettua kannattamaan hyvää asiaa, sen sijaan että alentaa sitä
saivartelevilla puolusteluillaan. Sillä katsokaahan, mikä on ollut
ensimmäinen tulos tuosta Belgian-hölynpölystä! Se aiheutti sen
välttämättömän johtopäätöksen, että kun viimeinenkin saksalainen
oli karkoitettu Belgian maaperältä, silloin rauhaarakastava Englanti,
suoritettuaan vastahakoisen tehtävänsä tässä järkyttävässä sodassa,
vetäytyisi tyynesti erilleen kamppailusta ja jättäisi liittoutuneiden
tehtäväksi selvittää asiat Potsdamin kanssa. Asquithin Mansion
Housessa pitämän puheen jälkeen liittoutuneet vaativatkin täydellä
syyllä meitä hyväksymään juhlallisen sopimuksen, jonka mukaan
kaikkien oli pysyttävä yhdessä aina sodan loppuun asti. Tämän
johdosta on tehty surkean laiha yritys osoittaa, että epäluotettava
asianosainen olikin Ranska, jonka Kaiser muka koetti lahjomalla
saada erilleen. Muuta ei voi sanoa kuin että sellaisille henkilöille voi
syöttää mitä tahansa, jotka uskovat, että yksikään hallitus Ranskassa
uskaltaisi nyt tarjota Ranskan kansalle rauhan hinnaksi muuta kuin
Elsassia ja Lothringia tai että toistaiseksi voittamaton ja todellakin
mestarillisesti etenevä Kaiser (kuten silloin näytti) uskaltaisi tarjota
Ranskalle sellaista maksua. Tietysti meidän oli hyväksyttävä
vaatimus; mutta ellei pääministerin oma menneisyys olisi estänyt
häntä asettumasta kansan suosimalle kannalle, niin meidän ei olisi
epäilty mahdollisesti vetäytyvän pelistä, kun tekopyhyytemme
vaatimukset olivat tulleet tyydytetyiksi. Hän olisi tietänyt, että me
emme puolusta sopimusta, joka sattumalta on jäänyt Pariisin,
Praagin, Berliinin ja kaikenkaltaisen ja -aikaisten sopimusten
rippeiden joukkoon ainoana europpalaisena sopimuksena, mikä
tähän asti on säilynyt ilmeiseltä loukkaukselta: me kannatamme
sotaa sen vuoksi, että siinä vastustetaan sotaa, sotilaspakotusta,
mielivaltaa, öykkärimäsyyttä, raakaa voimaa, sotilaslakia,
luokkaröyhkeyttä, sitä, mitä rouva Fawcett nimitti järjettömäksi
pirullisuudeksi (jonka johdosta sanomalehdet puolustellen selittivät,
että hän, ollen nainen, oli tietysti tarkoittanut muukalaisten eikä
Englannin sotaa). Muistaen, mitä itse olemme sanoneet ja tehneet,
voivat muutamat meistä epäillä, tokko saatana pystyy heittämään
ulos saatanan, mutta vaikka tehtävä ei ole juuri langenneelle
enkelille kuuluva, niin antakaamme hänen kuitenkin yrittää.
AVOIN MAKSUOSOITUS.

Havaitkaa sillä välin, kuinka Idän diplomatia jälleen voittaa meidät

viekkaudellaan suoranaisena tuloksena tästä sopimuksien
aiheuttamasta pahaonnisesta tekopyhyyden purkauksesta. Jokainen
on sanomistaan sanonut, että tämä sota on hirvittävin, mitä
milloinkaan on käyty. Ei kukaan ole sanonut, että tämä uusi sopimus
on hirvittävin avoin maksuosoitus, mikä meidän milloinkaan on
täytynyt kirjoittaa sen vuoksi, että parlamentin enemmistöpuolue on
tahtonut saavuttaa tehokkaan siveellisen asennon. Tosin J.A. Hobson
käsitti tilanteen heti ja hänen sallittiin päästää nurkastaan vähäinen
pahaenteinen vaakahdus; mutta kuuluiko sitä varoittavaa
torventoitotusta, jonka olisi pitänyt törähtää kautta koko
sanomalehdistön? Ajatelkaahan, mitä avoin maksuosoitus merkitsee.
Ranska voi kenties tyytyä siihen, että saa sen nojalla takaisin
Elsassin ja Lothringin. Meidän täytyy tyytyä muutamiin kaistaleisiin
Saksan siirtokuntia ja mestaruuteen raskaspainoisten sarjassa. Mutta
Venäjä? milloin on se sanova: "Seis! Riittää jo!" Entä jos se ei
tyydykään vain Puolaan, vaan vaatii vielä Itä-Preussiakin? Entä jos se
tahtoo saada Konstantinopolin päästäkseen sen kautta
jäätymättömien merien yhteyteen ja lisäksi vaatii Itävallan
hajoamista? Entä jos siinä herääkin suuremmoinen ajatus vallata
koko Preussi, jossa asiassa kansatieteellisillä kartoittajilla,
militaristisilla mielipuolilla ja panslavistisilla suuruudenhulluilla onkin
jotain sanottavaa? Se saattaa olla järkevää järjestystä, mutta siinä
on jo liikaa. Ja se seikka, että me olemme joutuneet siihen
parlamentin tietämättä, keskusteluitta, varoituksitta, kenenkään
vetoamatta yleiseen mielipiteeseen tai vaatimatta demokratian
vahvistusta, pelkästään Sir Edward Greyn kynänvedon kautta viiden
viikon kuluttua siitä kuin hän oli samalla tavalla toimittanut meidät
kauhistavaan yleiseuroppalaiseen sotaan, se osoittaa, kuinka
täydellisesti ulkoasiain-ministeriö on luopunut kaikista yrityksistä
esiintyä vähemmän itsevaltaisena kuin Kaiser itse. Se vain tarjoo
avoimen valtakirjan liittoutuneiden armeijoille virkkamatta
kansakunnalle sanaakaan, ennenkuin maksuosoitus on kirjoitettu.
Muuta rajoitusta ei tällä velvoituksella ole kuin varmuus siitä, että
maksuosoitus joutuu protestiin samalla hetkellä, jolloin sen nojalla
nostetaan liian suuria summia. Ja siitä voi koitua täysin puolustettava
syy uuteen sotaan itse liittolaisten kesken. Missään tapauksessa ei
mikään sopimus voi pelastaa kutakin liittoutunutta karkeasta
todellisuudesta alistua ja maksaa häviölle jouduttuaan, joko sitten
toiset ovat tappiosta osallisia tai eivät. Enkö sanonut, että sitä
parempi, kuta pikemmin teemme itsellemme selviksi rauhanehdot,
jotta tietäisimme, minkä vuoksi taistelemme ja kuinka pitkälle
meidän on mentävä? Sen sijaan me allekirjoitamme naurettavan
"paperinpalan" säästääksemme itseämme sietämättömän
väsyttävältä ajattelulta.
BELGIA EUROPAN VALTOJEN
RISTIINNAULITSEMANA.

Ja nyt, ennenkuin jätän kysymyksen Belgiasta: mitä olemme tehneet

Belgian hyväksi? Olemmeko pelastaneet sen joutumasta vihollisen
valtaan? Asetimmeko sen rinnalle puoli miljoonaa miestä, kun vyöry
pyyhälsi sen ylitse? Vai pysyimmekö turvallisina omassa maassamme
ylistäen sen sankarillisuutta kirjoituksissa, joiden onnistui herättää
sellainen käsitys, että belgialainen soturi on noin neljän jalan
mittainen, mutta tavattoman karski kokoisekseen? Kun belgialainen
soturi huusi: "Missä ovat englantilaiset?" niin oli vastauksena "ison
huoneen suuruinen määrä ainetta", jonka saksalainen piiritystykki
lennätti ilmaan ja joka murskasi hänet maahan, jota meidän ei ollut
onnistunut pelastaa sodan pahimmilta kauhuilta. Me emme ole
suojelleet Belgiaa; Belgia on suojellut meitä joutuen siitä hyvästä
Saksan valtaan. Nyt pyhä velvollisuus vaatii meitä karkoittamaan
saksalaiset Belgiasta. Siihen mennessä voisimme ainakin pelastaa
sen pakolaiset yksityisen armeliaisuuden oikullisuudesta myöntämällä
anteliaasti avustusta yleisistä varoista. Meidän ei tarvitse tyrkyttää
sille rahaa lainaksi; Saksan kapitalistit tekevät sen mitä suurimmalla
mielihyvällä, kun sota on päättynyt. Luullakseni hallitus käsittää
tämän nyt, sillä huomaan sen esittävän sellaisen myöhäisviisauden,
ettei meidän lainastamme tarvitse maksaa korkoa. Kun nyt alamme
nähdä, mihin todella olemme joutuneet, mitä käytännöllisiä
opetuksia voimme siitä saada?
SALAPERÄISYYDEN AIHEUTTAMA
VALMISTUMATTOMUUS.

Ensinnäkin sen, että itsevaltainen ulkomaanpolitiikkamme, jossa

ulkoasiain-ministeri on aina junkkari ja ryhtyy sotaan ja päättää
sodan kysymättä neuvoa kansakunnalta tai uskomatta asiaa sille tai
edes pidättymättä pettämästä sitä tarkoituksiinsa nähden, aiheuttaa
ehdottomasti sellaisen tuhoisan tuloksen, että ryhdytään sotaan
olematta siihen valmiita. Suunnitellaan sotia, joihin tarvitaan
suunnattomia hyökkäysarmeijoita, harjaantuneita ja sotaan
varustettuja. Mutta koska sellaisia valmistuksia ei voi salata yleisöltä,
niin ne lykätään siksi, kunnes sota on toden teolla julistettu ja
aloitettu, vaikka seurauksena olisikin sellainen hirvittävä vaara, että
meidän vähäinen rauhanarmeijamme joutuisi tuhotuksi, kuten oli
käymäisillään Monsin ja Cambrain luona. Ammattimiehet sanovat,
että jalkamiehen valmistamiseen kuluu neljä ja ratsumiehen
valmistamiseen kuusi kuukautta. Ja me hankimme armeijan, joka
kykenee taistelemaan Saksan joukkoja vastaan, julistamalla Saksalle
sodan ihan kuin meillä jo olisi sellainen armeija ja luottamalla sitten
siihen, että tästä aiheutuva kauhea vaara saa meidät miehissä
astumaan riveihin vapaaehtoisesti tai pakosta (mikä on vielä parempi
seikka junkkarien kannalta katsoen). Minusta tuntuu siltä, että
kansakunnan, joka sietää moisia järjettömiä menetelmiä ja
suunnattomia vaaroja, täytyy ennen pitkää hukkua pelkästä
mielettömyydestä. Ja kaikki tuo on silkkaa taikauskoa: Edward I:n
aikaiset menetelmät tahdotaan säilyttää voimassa Yrjö V:n
hallitusaikana. Sen vuoksi ehdotan sodasta otettavaksi kaikkein
ensinnä sen opin, että ulkoasiain-ministeri alennetaan tavallisen
pääministerin tai vaikkapa perustuslaillisen hallitsijan tasalle, niin
ettei hän voi ampua ainoatakaan laukausta tai kirjoittaa sopimuksia
alahuoneen valtuuttamatta, vaan on pakotettu suorittamaan
diplomaattiset toimenpiteensä kaiken kansan nähden; ja nykyisen
säännöksen sijaan, jonka mukaan diplomaattiseen palvelukseen
antautuvalta vaaditaan ainakin 400 punnan yksityiset vuositulot,
laaditaan uusi määräys, että ainakin toisen puolen
diplomaattikunnasta on oltava henkilöitä, jotka eivät ole koskaan
aterioineet sen korkeampien isäntien kuin vaatimattomien
asiainajajain tai lääkärien päivällispöydässä.

Näitä ehdottaessani en suinkaan unohda, ettei ole helppoa keksiä

tehokasta keinoa diplomatian hillitsemiseksi ja että meidän
diplomaateillemme on yhtä tärkeätä kuin konsanaan ennen suuri
luonne ja luokka-epäitsekkyys (mikä nykyään on mahdoton täyttää).
Tiedän hyvin, että diplomaattista toimintaa harjoitetaan nykyään ei
vain virallisin kirjeenvaihdoin, joka on tarkoitettu mahdollisesti
julkaistavaksi ja joutuu tarkastuksen alaiseksi, mikä on jossain
määrin vastuunalaista tarkastusta, vaan myöskin yksityisin kirjein,
joita ei itse kuninkaallakaan ole oikeutta lukea. Tiedän, että yksinpä
Yhdysvalloissakin, missä sopimukset ja sodanjulistukset kuuluvat
parlamentin tehtäviin, presidentti voi siitä huolimatta aiheuttaa
tilanteen, jossa kongressilla, samaten kuin meidän
alahuoneellammekin tätä nykyä, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin
julistaa sota. Mutta vaikka täydellinen turvallisuus onkin mahdoton
saavuttaa, ei siitä suinkaan seuraa, ettei olisi ryhdyttävä
varokeinoihin tai ettei kansanvaltainen traditsio olisi turvallisempi
kuin feodaalinen traditsio. Paljoa vakavampia epäilyksiä tuottaa
joukkojen alttius joutua sotakuumeen valtaan ja tuo hirvittävän
vaarallinen jokapäiväinen tulva halpoja sanomalehtiä; sillä näihin
kirjoittavat nimettömät miehet ja naiset, joiden häpeällisen alhainen
palkka on takeena heidän tietämättömyydestään ja nöyryydestään
taloudellisen johdon edessä; mutta viimeksi mainittua hallitsee
taasen varakas luokka, joka ei ainoastaan liehittele sotilassäätyä
yhteiskunnallisista syistä, vaan jolle sota tuottaa suoranaisia etujakin
suomalla tilaisuuden korottaa rahan arvoa, ja rahahan on ainoa
kauppatavara, mitä varakkaalla luokalla on myytävänä. Mutta minä
en kykene laisinkaan huomaamaan, että meikäläiset junkkarit ovat
vähemmän alttiita sanomalehdistön vaikutukselle kuin alkeiskoulujen
kasvattama yleisö. Päin vastoin, meikäläiset demokraatit ovat
luotettavampia kuin plutokraatit, ja ne kuumehoureet, joita
meikäläiset junkkarit sota-aikana lähettävät sanomalehtiin ilmaiseksi,
olisivat kalliita, jos niistä maksettaisiin puoli pennyä riviltä.
Rahaylimystö haluaa sotaa, koska se tarjoaa palkintoja plutokratialle:
sosialismi haluaa rauhaa, koska sen palvelemat edut ovat
kansainvälisiä. Koska sosialistinen puoli on kansanvaltainen puoli,
niin meidän olisi parasta tehdä diplomatiamme kansanvaltaiseksi, jos
haluamme rauhaa.
RAUHANEHDOT SODAN PITUUDEN
LUONNOLLISET RAJAT.

Puhukaamme nyt rauhanehdoista. On jo aika ottaa tämä kysymys

käsiteltäväksi; sillä lordi Kitchenerin käsitys, että meidän on
valmistuttava vuosikausien sotaan, kuten teimme sata vuotta sitten,
on soturille sopiva, mutta ei järkevä. Luonnollisesti meille on
fyysillisesti mahdollista kaivaa kaksikymmentä vuotta juoksuhautoja
ja ammuskella saksalaisia joukkoja ja työntää Saksan armeijoja
takaisin, milloin ne eivät työnnä meitä, sillä välin kuin vanhat naiset
nyhtävät turnipseja ja kaitsevat vuohia tulivyöhyykkeessä, jonka
poikki soturit juoksevat turvaa etsien. Mutta meillä ei ole varaa
pidättää yksi miljoona miestä, jotka ovat suoriutuneet ankarasta
ruumiillisesta tarkastuksesta, useat vuodet isyyden toimista, ellei
aikomuksemme ole kasvattaa seuraava sukupolvi vähemmistä, joilla
on huonot silmät, visvaiset suonet, mädät hampaat ja sisälmykset
epäkunnossa. Soturit eivät ajattele näitä asioita, mutta järkevien
siviilihenkilöiden on tehtävä se. Ja yksinpä sotilaatkin tietävät, ettei
ampumatarpeita voi valmistaa niin nopeasti kuin kuluttaa, eikä
ihmisiä ja hevosia saata synnyttää yhtä nopeasti kuin ne voi surmata
koneiston avulla. Olisi tosiaankin hyvä, etteivät sanomalehtemme
kirjoittaisi kymmenen tuuman pommeista, vaan 1,000 punnan
pommeista, ja että sotilassoittokunnat toisinaan kajahuttaisivat
kansallislaulun ja brabançonnen ja marseljeesin lopuksi vanhan tutun
säkeistön: "Kyllä rahaa lentää saa, kymmentuumainen kun
paukahtaa." Helppoa on moittia Norman Angelia ja Blochia siitä, että
he esittävät niin synkkiä ajatuksia sodan aiheuttamista kuluista; ja
H.G. Wells on kerrassaan oikeassa huomauttaessaan sen seikan,
ettei sota kannata taloudellisesti, olevan sille suureksi ansioksi, koska
ei mikään korkea ihmistoiminta kannata koskaan taloudellisesti.
Mutta nykyaikainen sota ei kannata edes itsessään. Meidän miehet
ovat jo syytäneet lyijyä peräytyviä saksalaisia vastaan, joilla ei ollut
lyijyä jäljellä takaisin syydettäväksi; ja jos jatkamme loppumattomiin,
niin ennemmin tai myöhemmin meidän on ryhdyttävä ratkaisemaan
tätä asiaa nyrkeillämme ja onniteltava itseämme siitä, että Georges
Carpentier ja tykkimies Wells [kaksi kuuluisaa nyrkkeilijää. Suom.]
ovat molemmat meidän puolellamme. Tämä sota päättyy, kun Saksa
tarjoo sovinnon kättä, mikä tapahtuu aikoja ennen kuin se on
äärimmilleen nääntynyt, mutta ei suinkaan ennen kuin me olemme
itsekin tyytyväisiä päästessämme lepäämään. Kansakunnat ovat
mehiläisten kaltaisia: ne eivät voi surmata muutoin kuin oman
henkensä hinnalla.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookultra.com