Download the full version of the textbook now at textbookfull.

com

Introduction to Modeling and Simulation with

MATLAB and Python 1st Edition Steven I.
Gordon

https://textbookfull.com/product/introduction-to-
modeling-and-simulation-with-matlab-and-
python-1st-edition-steven-i-gordon/

Explore and download more textbook at https://textbookfull.com

 Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Introduction to Radar Using Python and MATLAB Lee Andrew

(Andy) Harrison

https://textbookfull.com/product/introduction-to-radar-using-python-
and-matlab-lee-andrew-andy-harrison/

textbookfull.com

An Introduction to Reservoir Simulation Using MATLAB GNU

Octave User Guide for the MATLAB Reservoir Simulation
Toolbox MRST Lie
https://textbookfull.com/product/an-introduction-to-reservoir-
simulation-using-matlab-gnu-octave-user-guide-for-the-matlab-
reservoir-simulation-toolbox-mrst-lie/
textbookfull.com

Network Modeling Simulation And Analysis In MATLAB Theory

And Practices Dac-Nhuong Le

https://textbookfull.com/product/network-modeling-simulation-and-
analysis-in-matlab-theory-and-practices-dac-nhuong-le/

textbookfull.com

Nan Jing: The Classic of Difficult Issues Paul U. Unschuld

https://textbookfull.com/product/nan-jing-the-classic-of-difficult-
issues-paul-u-unschuld/

textbookfull.com
High-Frequency GaN Electronic Devices Patrick Fay

https://textbookfull.com/product/high-frequency-gan-electronic-
devices-patrick-fay/

textbookfull.com

Supportive Accountability: How to Inspire People and

Improve Performance Sylvia Melena

https://textbookfull.com/product/supportive-accountability-how-to-
inspire-people-and-improve-performance-sylvia-melena/

textbookfull.com

Business-to-business marketing 2020-2021 4th Edition

Richard Kendall Miller

https://textbookfull.com/product/business-to-business-
marketing-2020-2021-4th-edition-richard-kendall-miller/

textbookfull.com

Crisis, Trauma, and Disaster: A Clinician′s Guide Linda

Lutisha Black

https://textbookfull.com/product/crisis-trauma-and-disaster-a-
clinician%e2%80%b2s-guide-linda-lutisha-black/

textbookfull.com

Serious Games Development and Applications 5th

International Conference SGDA 2014 Berlin Germany October
9 10 2014 Proceedings 1st Edition Minhua Ma
https://textbookfull.com/product/serious-games-development-and-
applications-5th-international-conference-sgda-2014-berlin-germany-
october-9-10-2014-proceedings-1st-edition-minhua-ma/
textbookfull.com
Algorithms and Architectures for Parallel Processing 18th
International Conference ICA3PP 2018 Guangzhou China
November 15 17 2018 Proceedings Part IV Jaideep Vaidya
https://textbookfull.com/product/algorithms-and-architectures-for-
parallel-processing-18th-international-conference-
ica3pp-2018-guangzhou-china-november-15-17-2018-proceedings-part-iv-
jaideep-vaidya/
textbookfull.com
Introduction to Modeling
and Simulation with
MATLAB® and Python
 Chapman & Hall/CRC
Computational Science Series
SERIES EDITOR

Horst Simon
Deputy Director
Lawrence Berkeley National Laboratory
Berkeley, California, U.S.A.

PUBLISHED TITLES

COMBINATORIAL SCIENTIFIC COMPUTING

Edited by Uwe Naumann and Olaf Schenk
CONTEMPORARY HIGH PERFORMANCE COMPUTING: FROM PETASCALE
TOWARD EXASCALE
Edited by Jeffrey S. Vetter
CONTEMPORARY HIGH PERFORMANCE COMPUTING: FROM PETASCALE
TOWARD EXASCALE, VOLUME TWO
Edited by Jeffrey S. Vetter
DATA-INTENSIVE SCIENCE
Edited by Terence Critchlow and Kerstin Kleese van Dam
ELEMENTS OF PARALLEL COMPUTING
Eric Aubanel
THE END OF ERROR: UNUM COMPUTING
John L. Gustafson
EXASCALE SCIENTIFIC APPLICATIONS: SCALABILITY AND
PERFORMANCE PORTABILITY
Edited by Tjerk P. Straatsma, Timothy J. Williams, and Katerina Antypas
FROM ACTION SYSTEMS TO DISTRIBUTED SYSTEMS: THE REFINEMENT APPROACH
Edited by Luigia Petre and Emil Sekerinski
FUNDAMENTALS OF MULTICORE SOFTWARE DEVELOPMENT
Edited by Victor Pankratius, Ali-Reza Adl-Tabatabai, and Walter Tichy
FUNDAMENTALS OF PARALLEL MULTICORE ARCHITECTURE
Yan Solihin
THE GREEN COMPUTING BOOK: TACKLING ENERGY EFFICIENCY AT LARGE SCALE
Edited by Wu-chun Feng
GRID COMPUTING: TECHNIQUES AND APPLICATIONS
Barry Wilkinson
HIGH PERFORMANCE COMPUTING: PROGRAMMING AND APPLICATIONS
John Levesque with Gene Wagenbreth
PUBLISHED TITLES CONTINUED

HIGH PERFORMANCE PARALLEL I/O

Prabhat and Quincey Koziol
HIGH PERFORMANCE VISUALIZATION:
ENABLING EXTREME-SCALE SCIENTIFIC INSIGHT
Edited by E. Wes Bethel, Hank Childs, and Charles Hansen
INDUSTRIAL APPLICATIONS OF HIGH-PERFORMANCE COMPUTING:
BEST GLOBAL PRACTICES
Edited by Anwar Osseyran and Merle Giles
INTRODUCTION TO COMPUTATIONAL MODELING USING C AND
OPEN-SOURCE TOOLS
José M Garrido
INTRODUCTION TO CONCURRENCY IN PROGRAMMING LANGUAGES
Matthew J. Sottile, Timothy G. Mattson, and Craig E Rasmussen
INTRODUCTION TO ELEMENTARY COMPUTATIONAL MODELING: ESSENTIAL
CONCEPTS, PRINCIPLES, AND PROBLEM SOLVING
José M. Garrido
INTRODUCTION TO HIGH PERFORMANCE COMPUTING FOR SCIENTISTS
AND ENGINEERS
Georg Hager and Gerhard Wellein
INTRODUCTION TO MODELING AND SIMULATION WITH MATLAB® AND PYTHON
Steven I. Gordon and Brian Guilfoos
INTRODUCTION TO REVERSIBLE COMPUTING
Kalyan S. Perumalla
INTRODUCTION TO SCHEDULING
Yves Robert and Frédéric Vivien
INTRODUCTION TO THE SIMULATION OF DYNAMICS USING SIMULINK®
Michael A. Gray
PEER-TO-PEER COMPUTING: APPLICATIONS, ARCHITECTURE, PROTOCOLS,
AND CHALLENGES
Yu-Kwong Ricky Kwok
PERFORMANCE TUNING OF SCIENTIFIC APPLICATIONS
Edited by David Bailey, Robert Lucas, and Samuel Williams
PETASCALE COMPUTING: ALGORITHMS AND APPLICATIONS
Edited by David A. Bader
PROCESS ALGEBRA FOR PARALLEL AND DISTRIBUTED PROCESSING
Edited by Michael Alexander and William Gardner
PROGRAMMING FOR HYBRID MULTI/MANY-CORE MPP SYSTEMS
John Levesque and Aaron Vose
PUBLISHED TITLES CONTINUED

SCIENTIFIC DATA MANAGEMENT: CHALLENGES, TECHNOLOGY, AND DEPLOYMENT

Edited by Arie Shoshani and Doron Rotem
SOFTWARE ENGINEERING FOR SCIENCE
Edited by Jeffrey C. Carver, Neil P. Chue Hong, and George K. Thiruvathukal
Introduction to Modeling
and Simulation with
MATLAB® and Python

Steven I. Gordon
Brian Guilfoos

A CHAPMAN & HALL BOOK

MATLAB ® and Simulink® are trademarks of the MathWorks, Inc. and are used with permission. The
MathWorks does not warrant the accuracy of the text or exercises in this book. This book’s use or
discussion of MATLAB ® and Simulink® software or related products does not constitute endorsement
or sponsorship by the MathWorks of a particular pedagogical approach or particular use of the
MATLAB ® and Simulink® software.

CRC Press
Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300
Boca Raton, FL 33487-2742

© 2017 by Taylor & Francis Group, LLC

CRC Press is an imprint of Taylor & Francis Group, an Informa business

No claim to original U.S. Government works

Printed on acid-free paper

International Standard Book Number-13: 978-1-4987-7387-4 (Hardback)

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reasonable
efforts have been made to publish reliable data and information, but the author and publisher cannot
assume responsibility for the validity of all materials or the consequences of their use. The authors and
publishers have attempted to trace the copyright holders of all material reproduced in this publication
and apologize to copyright holders if permission to publish in this form has not been obtained. If any
copyright material has not been acknowledged please write and let us know so we may rectify in any
future reprint.

Except as permitted under U.S. Copyright Law, no part of this book may be reprinted, reproduced,
transmitted, or utilized in any form by any electronic, mechanical, or other means, now known or
hereafter invented, including photocopying, microfilming, and recording, or in any information
storage or retrieval system, without written permission from the publishers.

For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access www.
copyright.com (http://www.copyright.com/) or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC),
222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, 978-750-8400. CCC is a not-for-profit organization that
provides licenses and registration for a variety of users. For organizations that have been granted a
photocopy license by the CCC, a separate system of payment has been arranged.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are
used only for identification and explanation without intent to infringe.
Visit the Taylor & Francis Web site at
http://www.taylorandfrancis.com

and the CRC Press Web site at

http://www.crcpress.com
Contents

Preface, xiii
Authors, xvii

Chapter 1 ◾ Introduction to Computational Modeling 1

1.1 THE IMPORTANCE OF COMPUTATIONAL SCIENCE 1
1.2 HOW MODELING HAS CONTRIBUTED
TO ADVANCES IN SCIENCE AND ENGINEERING 3
1.2.1 Some Contemporary Examples 8
1.3 THE MODELING PROCESS 9
1.3.1 Steps in the Modeling Process 11
1.3.2 Mathematical Modeling Terminology and
Approaches to Simulation 14
1.3.3 Modeling and Simulation Terminology 14
1.3.4 Example Applications of Modeling and Simulation 15
EXERCISES 17
REFERENCES 18

Chapter 2 ◾ Introduction to Programming Environments 21

2.1 THE MATLAB® PROGRAMMING ENVIRONMENT 21
2.1.1 The MATLAB® Interface 21
2.1.2 Basic Syntax 23
2.1.2.1 Variables and Operators 23
2.1.2.2 Keywords 25
2.1.2.3 Lists and Arrays 26
2.1.3 Common Functions 28
vii
viii ◾ Contents

2.1.4 Program Execution 28

2.1.5 Creating Repeatable Code 29
2.1.6 Debugging 30
2.2 THE PYTHON ENVIRONMENT 30
2.2.1 Recommendations and Installation 30
2.2.2 The Spyder Interface 31
2.2.3 Basic Syntax 32
2.2.3.1 Variables and Operators 32
2.2.3.2 Keywords 34
2.2.3.3 Lists and Arrays 35
2.2.4 Loading Libraries 38
2.2.5 Common Functions 39
2.2.6 Program Execution 40
2.2.7 Creating Repeatable Code 40
2.2.8 Debugging 41
EXERCISES 42

Chapter 3 ◾ Deterministic Linear Models 45

3.1 SELECTING A MATHEMATICAL REPRESENTATION
FOR A MODEL 45
3.2 LINEAR MODELS AND LINEAR EQUATIONS 46
3.3 LINEAR INTERPOLATION 49
3.4 SYSTEMS OF LINEAR EQUATIONS 51
3.5 LIMITATIONS OF LINEAR MODELS 51
EXERCISES 52
REFERENCES 53

Chapter 4 ◾ Array Mathematics in MATLAB® and Python 55

4.1 INTRODUCTION TO ARRAYS AND MATRICES 55
4.2 BRIEF OVERVIEW OF MATRIX MATHEMATICS 56
4.3 MATRIX OPERATIONS IN MATLAB® 58
4.4 MATRIX OPERATIONS IN PYTHON 59
EXERCISES 60
 Contents ◾ ix

Chapter 5 ◾ Plotting 61
5.1 PLOTTING IN MATLAB® 61
5.2 PLOTTING IN PYTHON 68
EXERCISES 76

Chapter 6 ◾ Problem Solving 79

6.1 OVERVIEW 79
6.2 BOTTLE FILLING EXAMPLE 80
6.3 TOOLS FOR PROGRAM DEVELOPMENT 81
6.3.1 Pseudocode 82
6.3.2 Top–Down Design 82
6.3.3 Flowcharts 83
6.4 BOTTLE FILLING EXAMPLE CONTINUED 84
EXERCISES 85

Chapter 7 ◾ Conditional Statements 87

7.1 RELATIONAL OPERATORS 87
7.2 LOGICAL OPERATORS 88
7.3 CONDITIONAL STATEMENTS 89
7.3.1 MATLAB ® 89
7.3.2 Python 92
EXERCISES 95

Chapter 8 ◾ Iteration and Loops 97

8.1 FOR LOOPS 97
8.1.1 MATLAB Loops
® 97
8.1.2 Python Loops 98
8.2 WHILE LOOPS 99
8.2.1 MATLAB® While Loops 99
8.2.2 Python While Loops 99
8.3 CONTROL STATEMENTS 100
8.3.1 Continue 100
8.3.2 Break 100
EXERCISES 100
Visit https://textbookfull.com
now to explore a rich
collection of eBooks, textbook
and enjoy exciting offers!
x ◾ Contents

Chapter 9 ◾ Nonlinear and Dynamic Models 101

9.1 MODELING COMPLEX SYSTEMS 101
9.2 SYSTEMS DYNAMICS 101
9.2.1 Components of a System 102
9.2.2 Unconstrained Growth and Decay 104
9.2.2.1 Unconstrained Growth Exercises 106
9.2.3 Constrained Growth 108
9.2.3.1 Constrained Growth Exercise 110
9.3 MODELING PHYSICAL AND SOCIAL PHENOMENA 111
9.3.1 Simple Model of Tossed Ball 112
9.3.2 Extending the Model 113
9.3.2.1 Ball Toss Exercise 114
REFERENCES 115

Chapter 10 ◾ Estimating Models from Empirical Data 117

10.1 USING DATA TO BUILD FORECASTING MODELS 117
10.1.1 Limitations of Empirical Models 118
10.2 FITTING A MATHEMATICAL FUNCTION TO DATA 120
10.2.1 Fitting a Linear Model 122
10.2.2 Linear Models with Multiple Predictors 125
10.2.3 Nonlinear Model Estimation 126
10.2.3.1 Limitations with Linear
Transformation 130
10.2.3.2 Nonlinear Fitting and Regression 130
10.2.3.3 Segmentation 131
EXERCISES 131
FURTHER READINGS 132
REFERENCES 132

Chapter 11 ◾ Stochastic Models 133

11.1 INTRODUCTION 133
11.2 CREATING A STOCHASTIC MODEL 134
 Contents ◾ xi

11.3 RANDOM NUMBER GENERATORS IN

MATLAB® AND PYTHON 136
11.4 A SIMPLE CODE EXAMPLE 137
11.5 EXAMPLES OF LARGER SCALE STOCHASTIC
MODELS 139
EXERCISES 142
FURTHER READINGS 143
REFERENCES 143

Chapter 12 ◾ Functions 145

12.1 ®
MATLAB FUNCTIONS 145
12.2 PYTHON FUNCTIONS 147
12.2.1 Functions Syntax in Python 147
12.2.2 Python Modules 148
EXERCISES 149

Chapter 13 ◾ Verification, Validation, and Errors 151

13.1 INTRODUCTION 151
13.2 ERRORS 152
13.2.1 Absolute and Relative Error 152
13.2.2 Precision 153
13.2.3 Truncation and Rounding Error 153
13.2.4 Violating Numeric Associative and
Distributive Properties 155
13.2.5 Algorithms and Errors 155
13.2.5.1 Euler’s Method 156
13.2.5.2 Runge–Kutta Method 158
13.2.6 ODE Modules in MATLAB ®

and Python 159

13.3 VERIFICATION AND VALIDATION 159
13.3.1 History and Definitions 160
13.3.2 Verification Guidelines 162
xii ◾ Contents

13.3.3 Validation Guidelines 163

13.3.3.1 Quantitative and Statistical
Validation Measures 164
13.3.3.2 Graphical Methods 166
EXERCISES 166
REFERENCES 167

Chapter 14 ◾ Capstone Projects 169

14.1 INTRODUCTION 169
14.2 PROJECT GOALS 170
14.3 PROJECT DESCRIPTIONS 171
14.3.1 Drug Dosage Model 171
14.3.2 Malaria Model 172
14.3.3 Population Dynamics Model 174
14.3.4 Skydiver Project 176
14.3.5 Sewage Project 178
14.3.6 Empirical Model of Heart Disease Risk Factors 180
14.3.7 Stochastic Model of Traffic 180
14.3.8 Other Project Options 181
REFERENCE 181

INDEX, 183
Preface

M odeling and simulation using computation or computational

science has become an essential part of the research and develop-
ment process in the physical, biological, and social sciences and engi-
neering. It allows the exploration of physical and biological systems at
the micro- and molecular level that increase our understanding of their
function and the discovery of new materials and new drugs. It allows us
to understand the interactions of components in complex systems from
those we engineer and build to our ecosystems and climate. In recent
years, computational science has produced enormous advances in almost
all fields of scientific and technological inquiry, including DNA sequenc-
ing, behavioral modeling, global climatic predictions, drug design, finan-
cial systems, and medical visualization. At the same time, it has become
critical in the design, testing, and manufacturing of new products and
services, saving millions of dollars in development costs and getting new
products to market more rapidly.
Scientists, social scientists, and engineers must have an understand-
ing of both modeling and computer programming principles so that
they appropriately apply those techniques in their practice. Several sets
of knowledge and skills are required to achieve that understanding. How
do we translate the relationships within a system being modeled into a
set of mathematical functions that accurately portray the behavior of
that system? How are the mathematics translated into computer code
that correctly simulates those relationships? What is the nature of errors
introduced by simplifying the depiction of the system, introduced by
the computer algorithm used to solve the equations, and limited by our
knowledge of the system behavior? How accurate is the model? How do
we know the model is logically correct and follows from the physical and
mathematical laws used to create it (verification)? How do we demonstrate

xiii
xiv ◾ Preface

that the model correctly predicts the phenomena modeled (validation)?

These are the underlying questions that are the focus of this book.
The book is intended for students and professionals in science, social
science, and engineering who wish to learn the principles of computer
modeling as well as basic programming skills. For many students in these
fields, with the exception of computer science students and some engineer-
ing students, enrollment in an introductory programming course may be
impractical or difficult. At many institutions, these courses are focused
primarily on computer science majors and use a programming language
such as Java that is not readily applicable to science and engineering prob-
lems. We have found that teaching programming as a just-in-time tool
used to solve real problems more deeply engages those students to master
the programming concepts. Combining that effort with learning the prin-
ciples of modeling and simulation provides the link between program-
ming and problem solving while also fitting more readily into a crowded
curriculum.
For students from all fields, learning the basic principles of modeling
and simulation prepares them for understanding and using computer
modeling techniques that are being applied to a myriad of problems. The
knowledge of the modeling process should provide the basis for under-
standing and evaluating models in their own subject domain. The book
content focuses on meeting a set of basic modeling and simulation compe-
tencies that were developed as part of several National Science Foundation
grants (see http://hpcuniversity.org/educators/undergradCompetencies/).
Even though computer science students are much more expert program-
mers, they are not often given the opportunity to see how those skills are
being applied to solve complex science and engineering problems, and may
also not be aware of the libraries used by scientists to create those models.
We have chosen to use MATLAB® and Python for several reasons. First,
both offer interfaces that the intended audience should find intuitive. Both
interfaces provide instant feedback on syntax errors and extensive help
documents and tutorials that are important for novice programmers.
Although MATLAB is a commercially licensed program, whereas Python
is open source, many campuses currently have a site license for MATLAB.
Students can also purchase the student version of MATLAB relatively
cheaply.
Perhaps most importantly, both programs are extensively used by the
science and engineering community for model development and test-
ing. Even though neither program scales as efficiently as C, Fortran,
 Preface ◾ xv

or other languages for large-scale modeling on current parallel comput-

ing architectures, they do offer a stepping stone to those environments.
Both have extensive toolkits and scientific and mathematical libraries that
can be invoked to reduce the amount of coding required to undertake
many modeling projects. Although we use these programming environ-
ments to teach rudimentary programming techniques without applying
a large number of these tools, they are available to students for develop-
ing capstone projects or for use in more advanced courses later in their
curriculum.

ORGANIZATION OF THE BOOK

The book interleaves chapters on modeling concepts and related exercises
with programming concepts and exercises. We start out with an introduc-
tion to modeling and its importance to current practices in the sciences
and engineering. We then introduce each of the programming environ-
ments and the syntax used to represent variables and compute math-
ematical equations and functions. As students gain more programming
expertise, we go back to modeling concepts, providing starting code for a
variety of exercises where students add additional code to solve the prob-
lem and provide an analysis of the outcomes. In this way, we build both
modeling and programming expertise with a “just-in-time” approach so
that by the end of the book, students can take on relatively simple model-
ing example on their own.
Each chapter is supplemented with references to additional read-
ing, tutorials, and exercises that guide students to additional help and
allow them to practice both their programming and analytical modeling
skills. The companion website at http://www.intromodeling.com provides
updates to instructions when there are substantial changes in software
versions as well as electronic copies of exercises and the related code.
Solutions to the computer exercises are available to instructors on the
publisher’s website.
Each of the programming-related chapters is divided into two parts—
one for MATLAB and one for Python. We assume that most instructors
will choose one or the other so that students can focus only on the lan-
guage associated with their course. In these chapters, we also refer to addi-
tional online tutorials that students can use if they are having difficulty
with any of the topics.
The book culminates with a set of final project exercise suggestions that
incorporate both the modeling and the programming skills provided in
xvi ◾ Preface

the rest of the volume. These projects could be undertaken by individuals

or small groups of students. They generally involve research into a par-
ticular modeling problem with suggested background reading from the
literature. Each exercise has a set of starting code providing a very simplis-
tic view of the system and suggestions for extending the model by adding
additional components to relax some of the assumptions. Students then
complete the program code and use the model to answer a number of
questions about the system, complete model verification and validation
where possible, and present a report in written and oral form.
The website also offers a space where people can suggest additional
projects they are willing to share as well as comments on the existing proj-
ects and exercises throughout the book. We hope that the combination of
materials contributes to the success of those interested in gaining model-
ing and simulation expertise.

MATLAB® is a registered trademark of The MathWorks, Inc. For product

information, please contact:

The MathWorks, Inc.

3 Apple Hill Drive
Natick, MA 01760-2098 USA
Tel: 508 647 7000
Fax: 508-647-7001
E-mail: info@mathworks.com
Web: www.mathworks.com
Authors

Steven I. Gordon is a professor emeritus of the City and Regional Planning

and Environmental Science Programs at the Ohio State University, Columbus,
Ohio. He earned a bachelor’s degree from the University at Buffalo, Buffalo,
New York, in 1966 and a PhD degree from Columbia University, New York, in
1977. He also serves as the senior education lead at the Ohio Supercomputer
Center. In that and other roles at OSC, he has focused primarily on the
integration of computational science into the curricula at higher education
institutions in Ohio and throughout the United States. He has worked with
multiple institutions through a variety of grants from the National Science
Foundation, including the Extreme Science and Engineering Discovery
Environment (XSEDE) and Blue Waters project.
Dr. Gordon is also one of the founders and first chair of the Association of
Computing Machinery (ACM) Special Interest Group High Performance
Computing (SIGHPC) Education Chapter and serves as a representative
of the SIGHPC on the ACM Education Council. He has published exten-
sively on topics related to environmental planning and the applications of
modeling and simulation in education and research.

Brian Guilfoos serves as the High Performance Computing (HPC) Client

Services manager for the Ohio Supercomputer Center (OSC), Columbus,
Ohio. Guilfoos leads the HPC Client Services Group, which provides train-
ing and user support to facilitate the use of computational science by the
center’s user communities. He earned a master’s degree in public policy and
administration in 2014 and a bachelor’s degree in electrical engineering in
2000, both from the Ohio State University, Columbus, Ohio. He also works
directly with OSC clients to help convert computer codes and develop
batch scripting, compiling, and code development so that these researchers
can efficiently use the center’s supercomputers and licensed software.

xvii
xviii ◾ Authors

Guilfoos developed and delivered training in MATLAB® as a part of the

U.S. Department of Defense High Performance Computing Modernization
Program support.
Prior to joining OSC, he was contracted by the Air Force Research
Laboratory (AFRL) to focus on software development in support of
unmanned aerial vehicle interface research. He was a key technical mem-
ber of a team that was awarded the 2004 Scientific and Technological
Achievement Award by the AFRL’s Human Effectiveness Directorate.
 Chapter 1

Introduction to
Computational Modeling

1.1 THE IMPORTANCE OF COMPUTATIONAL SCIENCE

Advances in science and engineering have come traditionally from the
application of the scientific method using theory and experimentation
to pose and test our ideas about the nature of our world from multiple
perspectives. Through experimentation and observation, scientists develop
theories that are then tested with additional experimentation. The cause and
effect relationships associated with those discoveries can then be represented
by mathematical expressions that approximate the behavior of the system
being studied.
With the rapid development of computers, scientists and engineers
translated those mathematical expressions into computer codes that
allowed them to imitate the operation of the system over time. This pro-
cess is called simulation. Early computers did not have the capability of
solving many of the complex system simulations of interest to scientists
and engineers. This led to the development of supercomputers, comput-
ers with higher level capacity for computation compared to the general-
purpose computers of the time. In 1982, a panel of scientists provided
a report to the U.S. Department of Defense and the National Science
Foundation urging the government to aid in the development of super-
computers (Lax, 1982). They indicated that “the primacy of the U.S. in sci-
ence, engineering, and computing technology could be threatened relative
to that of other countries with national efforts in supercomputer access

1
Visit https://textbookfull.com
now to explore a rich
collection of eBooks, textbook
and enjoy exciting offers!
2 ◾ Modeling and Simulation with MATLAB® and Python

and development.” They recommended both investments in research and

development and in the training of personnel in science and engineering
computing.
The capability of the computer chips in your cell phone today far
exceeds that of the supercomputers of the 1980s. The Cray-1 super-
computer released in 1975 had a raw computing power of 80 million
floating-point operations per second (FLOPS). The iPhone 5s has a graph-
ics processor capable of 76.8 Gigaflops, nearly one thousand times more
powerful (Nick, 2014). With that growth in capability, there has been a
dramatic expansion in the use of simulation for engineering design and
research in science, engineering, social science, and the humanities. Over
the years, that has led to many efforts to integrate computational science
into the curriculum, to calls for development of a workforce prepared
to apply computing to both academic and commercial pursuits, and to
investments in the computer and networking infrastructure required
to meet the demands of those applications. For example, in 2001 the
Society for Industrial and Applied Mathematics (SIAM) provided a
review of the graduate education programs in science and engineering
(SIAM, 2001). They defined computational science and engineering as a
multidisciplinary field requiring expertise in computer science, applied
mathematics, and a subject field of science and engineering. They pro-
vided examples of emerging research, an outline of a curriculum, and
curriculum examples from both North America and Europe.
Yasar and Landau (2001) provided a similar overview of the interdisci-
plinary nature of the field. They also describe the possible scope of programs
at the both the undergraduate and graduate levels and provide a survey of
existing programs and their content. More recently, Gordon et al. (2008)
described the creation of a competency-based undergraduate minor pro-
gram in computational science that was put into place at several institutions
in Ohio. The competencies were developed by an interdisciplinary group of
faculty and reviewed by an industry advisory committee from the perspective
of the skills that prospective employers are looking for in students entering
the job market. The competencies have guided the creation of several other
undergraduate programs. They have also been updated and augmented
with graduate-level computational science competencies and competencies
for data-driven science. The most recent version of those competencies can
be found on the HPC University website (HPC University, 2016).
More recently, there have been a number of national studies and
panels emphasizing the need for the infrastructure and workforce
 Introduction to Computational Modeling ◾ 3

required to undertake large-scale modeling and simulation (Council on

Competitiveness, 2004; Joseph et al., 2004; Reed, 2005; SBES, 2006). This book
provides an introduction to computational science relevant to students across
the spectrum of science and engineering. In this chapter, we begin with a
brief review of the history or computational modeling and its contributions
to the advancement of science. We then provide an overview of the modeling
process and the terminology associated with modeling and simulation.
As we progress through the book, we guide students through basic
programming principles using two of the widely used simulation
environments—MATLAB® and Python. Each chapter introduces either
a new set of programming principles or applies them to the solution of
one class of models. Each chapter is accompanied by exercises that help
to build both basic modeling and programming skills that will provide a
background for more advanced modeling courses.

1.2 HOW MODELING HAS CONTRIBUTED

TO ADVANCES IN SCIENCE AND ENGINEERING
There are a myriad of examples documenting how modeling and simulation
has contributed to research and to the design and manufacture of new prod-
ucts. Here, we trace the history of computation and modeling to illustrate
how the combination of advances in computing hardware, software, and
scientific knowledge has led to the integration of computational modeling
techniques throughout the sciences and engineering. We then provide a few,
more recent examples of advances to further illustrate the state-of-the-art.
One exercise at the end of the chapter provides an opportunity for students
to examine additional examples and share them with their classmates.
The first electronic programmable computer was the ENIAC built for
the army toward the end of World War II as a way to quickly calculate
artillery trajectories. Herman Goldstine (1990), the project leader, and
two professors from the University of Pennsylvania, J. Presper Eckert,
and John Mauchly sold the idea to the army in 1942 (McCartney, 1999).
As the machine was being built and tested, a large team of engineers and
mathematicians was assembled to learn how to use it. That included six
women mathematicians who were recruited from colleges across the
country. As the machine was completed in 1945, the war was near an end.
ENIAC was used extensively by the mathematician John von Neumann
not only to undertake its original purposes for the army but also to create
the first weather model in 1950. That machine was capable of 400 floating-
point operations per second and needed 24 hours to calculate the simple
4 ◾ Modeling and Simulation with MATLAB® and Python

daily weather model for North America. To provide a contrast to the

power of current processors, Peter and Owen Lynch (2008) created a
version of the model that ran on a Nokia 6300 mobile phone in less than
one second!
It is impossible to document all of the changes in computational
power and its relationship to the advancements in science that have
occurred since this first computer. Tables 1.1 and 1.2 show a timeline

TABLE 1.1 Timeline of Advances in Computer Power and Scientific Modeling (Part 1)
Example Hardware Max. Speed Date Weather and Climate Modeling
ENIAC 400 Flops 1945
1950 First automatic weather forecasts
UNIVAC 1951
IBM 704 12 KFLOP 1956
1959 Ed Lorenz discovers the chaotic
behavior of meteorological processes
IBM7030 Stretch; 500-500 KFLOP ~1960
UNIVAC LARC
1965 Global climate modeling underway
CDC6600 1 Megaflop 1966
CDC7600 10 MFLOP 1975
CRAY1 100 MFLOP 1976
CRAY-X-MP 400 MFLOP
1979 Jule Charney report to NAS
CRAY Y-MP 2.67 GFLOP
1988 Intergovernmental Panel on Climate
Change
1992 UNFCCC in Rio
IBM SP2 10 Gigaflop 1994
ASCII Red 2.15 TFLOP 1995 Coupled Model Intercomparison
Project (CMIP)
2005 Earth system models
Blue Waters 13.34 PFLOP 2014
Sources: Bell, G., Supercomputers: The amazing race (a history of supercomputing, 1960–2020),
2015, http://research.microsoft.com/en-us/um/people/gbell/MSR-TR-2015-2_
Supercomputers-The_Amazing_Race_Bell.pdf (accessed December 15, 2016).
Bell, T., Supercomputer timeline, 2016, https://mason.gmu.edu/~tbell5/page2.html
(accessed December 15, 2016).
Esterbrook, S., Timeline of climate modeling, 2015, https://prezi.com/pakaaiek3nol/
timeline-of-climate-modeling/ (accessed December 15, 2016).
 Introduction to Computational Modeling ◾ 5

TABLE 1.2 Timeline of Advances in Computer Power and Scientific Modeling (Part 2)
Date Theoretical Chemistry Aeronautics and Structures Software and Algorithms
1950 Electronic wave functions
1951 Molecular orbital theory
(Roothan)
1953 One of the first
molecular simulations
(Metropolis et al.)
1954 Vector processing
directives
1956 First calculation of
multiple electronic
states of a molecule on
EDSAC (Boys)
1957 FORTRAN created
1965 Creation of ab initio
molecular modeling
(People)
1966 2D Navier-Stokes
simulations; FLO22;
transonic flow over a
swept wing
1969 UNIX created
1970 2D Inviscid Flow Models;
design of regional jet
1971 Nastran (NASA
Structural Analysis)
1972 C programming
language created
1973 Matrix computations
and errors
(Wilkinson)
1975 3D Inviscid Flow Models;
complete airplane
solution
1976 First calculation of a DYNA3D which became
chemical reaction LS-DYNA (mid-70s)
(Warshel)
1977 First molecular dynamics Boeing design of 737-500
of proteins (Karplus)
First calculation of a
reaction transition state
(Chandler)
(Continued)
6 ◾ Modeling and Simulation with MATLAB® and Python

TABLE 1.2 (Continued) Timeline of Advances in Computer Power and Scientific

Modeling (Part 2)
Date Theoretical Chemistry Aeronautics and Structures Software and Algorithms
1979 Basic Linear Algebra
Subprograms (BLAS)
library launched
1980s Journal of Computational 800,000 mesh cells
Chemistry first published around a wing, FLO107
1984 MATLAB created
1985 Design of Boeing 767,777 GNU project launched
(free Software
foundation)
1991 Linux launched
1993 Message passing
interface (MPI)
specification
1994 Python created
1995 First successful
computer-based drug
design (Kubinyi)
1997 Open multiprocessing
(OpenMP)
specification
2000 Discontinuous finite
element methods;
turbulent flow; design
of airbus
2007 CUDA launched
2014 Open accelerator
(OpenACC)
specification
Sources: Bartlett, B.N., The contributions of J.H. Wilkinson to numerical analysis. In S.G. Nash,
(Ed.), A History of Scientific Computing, ACM Press, New York, pp. 17–30, 1990.
Computer History Museum, Timeline of computer history, software and languages,
2017, http://www.computerhistory.org/timeline/software-languages/ (accessed January
2, 2017).
Dorzolamide, 2016, https://en.wikipedia.org/wiki/Dorzolamide (accessed December
15, 2016).
Jameson, A., Computational fluid dynamics, past, present, and future, 2016, http://
aero-comlab.stanford.edu/Papers/NASA_Presentation_20121030.pdf (accessed
December 15, 2016).
Prat-Resina, X., A brief history of theoretical chemistry, 2016, https://sites.google.
com/a/r.umn.edu/prat-resina/divertimenti/a-brief-history-of-theoretical-chemistry
(accessed December 15, 2016).
Vassberg, J.C., A brief history of FLO22, http://dept.ku.edu/~cfdku/JRV/Vassberg.
pdf (accessed December 15, 2016).
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
 — Niin, ja isäntiähän heistä nyt tehdään.

— Kyllä nyt rengitkin saavat likisteliä talojen tyttäriä, kun ovat

suojelemassa porvarien henkeä ja omaisuutta.

Majamäki aikoi mennä ajamaan rähisijöitä peltonsa aidan takaa,

vaan jätti sikseen. Mitäpä se olisi hyödyttänyt. Ei heille kukaan
mitään voinut. Olisivat joutaneet parannuslaitoksiin, valtion
pakkotyöhön yhteiskuntaa mädättämästä.

Harjoitukset loppuivat ja muutamia isäntiä tuli Majamäen puheille.

Keskustelu kääntyi kohta sotalaitokseen.

— Kasarmit pitäisi olla maalla ja pojilla muutakin opetusta siinä

sivussa, ei vain aseen käyttöä, sanoi joku miehistä.

— Samaa olen minäkin ajatellut. Eivät ole kaupungit sopivia

paikkoja kasarmeille. Ei siellä kunnollista synny.

— Se on paikalleen sanottu, myönsi Majamäki. Näkyvät siinä muut

olevan samaa mieltä kuin minäkin. Minä luotan vain näihin
suojeluskuntiin maanpuolustuksessa ja muussa semmoisessa
sisäisessä järjestyksessä, jatkoi hän. Jos ei näitä olisi, niin hukassa
oltaisiin.

— Ja kun kerran vakituista sotaväkeä tarvitaan, niin keskikesän

aikana pojat omille pelloilleen ja muu aika vuodesta
sotapalvelukseen. Muutamat aselajit vain joka-aikaisiksi ja rajojen
vartijat.

— Niin, saahan tästä haastaa, mutta mitäpä ne meidän

turpeenkääntäjien mielistä. Herrat ovat viisaampia.
 Puhe siirtyikin muihin asioihin, oman suojeluskunnan tarpeisiin.
Talvipuvut pitäisi saada miehille.

— Majamäen aitassa näkyy olevan valtainen pino sarkapakkoja.

Niitä eivät talonmiehet tarvitse puoliakaan. Sieltä saa
suurkiitoskaupalla, kun vaan käy hakemassa, lupasi Majamäki.

— Ja ostamalla saa lisää, minä annan rahaa, lupasi toinen ja

kolmas.

Yhteisen asian eteen oli jokainen valmis jotain antamaan.

XI.

Vierähti muutamia päiviä. Ville oli syöksynyt surunsa ajamana kuin

uhalla poikien mukana hurjastelemaan. Risto koetti estellä, mutta
turhaan.

— Ei se, veli hyvä, maksa puhua… muutenkin tämä elämä täällä

öllöttää. Punaiset saavat aivan vapaasti akiteerailla ja kiihottaa
rauhallisiakin poikia. Kun täällä ollaan vielä ensi kevääseen, niin eikö
tuota tultane mekin punaisiksi.

Risto naurahteli toverinsa kiukulle, vaikka myönsi niin olevankin.

— Kyllä me saamme jo hävetä kaikinpuolin suojeluskuntalaisia. Ei

ole ryhtiä eikä mitään. Tällaiset joukot muka maanpuolustajia, joissa
kohta toinen puoli polsevikkeja.

— Mutta täytyyhän olla vakituinen armeija, sanoi Risto.

— Niin täytyy mutta miksi se on sitten tällaista… Kyllä pitäisi

suojeluskuntia vahventaa.

— Punaisetpa vaativat entisiäkin hajottamaan.

— Yhtähyvin kuin armeijaakin.

 — Kyllä on sekaista.

— Niin on.

— Eikä taida selvää tullakaan.

— Kyllä totuus ja oikeus kerran vielä jää voitolle, sanoi Ville. Mutta
hänestäkin tuntui niinkuin yhteiskunta-oloissa olisi jotain epäselvää
ja sairasta olemassa.

Ei puhuttu enää siitä. Pojat lähtivät postiaan ottamaan.

Risto odotti Elinalta kirjettä, mutta saikin vain Aililta, sisareltaan.

» — Isä on hyvissä voimissa ja kulkee työmailla. Heinänkorjuu

onkin jo lopussa ja suojeluskunnan juhlat sattuivat aivan kuin
loppiaisiksi. Paljon oli väkeä ja suuremmeistä oli. Torvisoiton
mukaan saatiin tanssiakin. Elinasi oli näytelmäkappaleessa ja hyvin
se pelaaminen heiltä sujui Kivimäen Kallen kanssa. Olisi mielestäni
vähempikin riittänyt, kun kerran on toisen omaksi lupautunut,
kuten Elinakin. Eihän tästä pitäisi puhua sinulle, mutta Elinasta on
kerrottu, että hän olisi ollut Kallen kanssa lähemmissäkin suhteissa
sen jälkeen kun sinä läksit lomaltasi. Meidän uusi isäntärenki kertoi
jotain sellaista nähneensä hevosia hakiessaan Särkän laitumelta,
kun olivat sinne menneet. Tuli puheeksi, tietysti leikillä vain, kun
lavaa eilen purettiin, se Elinan ja Kallen näytteleminen. Jaakko
sanoi siihen että »mikä ihme se… kovin rotevasti ne halailivatkin
tuolla Suvimäen rinteessä». Ei Jaakko tiedä mitään sinun ja Elinan
suhteesta ja sillä kai sanoikin. Koetin tutkia, että »miten ne
halasivat», mutta Jaakko nauroi vain. Kerron tämän siksi, että
kirjoittaisit Elinalle ja vaatisit selvyyttä. Olen sinusta siksi ylpeä,
etten soisi sinun olevan kaikkien yhteisellä ja kun tiedät, että
meidän suvussa ovat olleet ankaria siinä suhteessa itselleen niin on
sitä silloin toiseltakin vaadittava. En tämän perusteella mene
väittämään onko asiassa perää, ja saattaahan sen näyttelemisenkin
ymmärtää muutenkin, mutta joka tapauksessa voit kirjoittaa
Elinalle.

En minä hänestä päällepäin uskoisi mitään huonoa. Äläkä tämän

takia häntä jätä. Ja ehkäpä hänet itse tunnetkin paremmin kuin
muut. Siksi kerroin, että olen välitön ja suora sisko sinulle.»

Kirjeessä oli vielä muutamia sanoja, mutta ne häipyivät Ristolta

hämärään.

Odottamaton isku oli kohdannut häntä, jos kerran asia niin oli kuin
sisko kertoi.

Oliko siis Elinakin kaksinaamainen niinkuin Villen mielitietty oli

ollut? Eikö maailmassa enää voinut luottaa mihinkään?

Kauan istui Risto vuoteensa laidalla ja luki kirjeen aina uudelleen

ja uudelleen.

Miksi Elinalta ei tullut edes kirjettä?

Olihan hän tosin muutamia päiviä sitten kirjoittanut.

Ville tuli Riston luokse kyselemään syytä toverinsa synkältä

näyttävään mielialaan.

Eihän Risto voinut olla puhumatta. Täytyihän edes mieltään

keventää.
 — Semmoisia ne ovat, vakuutti Ville, ja lisää kaikenlaista
puhumalla sai Riston herkän mielen yhä enemmän katkeroitumaan.

— Sanopa Ville, mikä nainen oikeastaan on? sanoi Risto.

— Petturi ja saatana! Jos en olisi minäkään rakastanut niinkuin

rakastin… ja jos joku olisi semmoista kertonut Kaarinista, en olisi
uskonut. Parasta kun en olisi sitä kohtausta nähnytkään. Rakastan
häntä vieläkin ja…

Villen ääni takertui kurkkuun.

Päät kumarassa istuivat miehet vuoteensa laidalla.

— Helvetti! Mitäs tässä suremaan… Tule, mennään tanssiin

pyörittelemään näitä kukkasia.

Risto epäröi.

— Tule pois. Ollaan me niinkuin muutkin.

— Sama kai se on. Kai sitä mekin osataan halata, kun se kerran
näin menee.

*****

Valssin sävel soi valittavana ja kaipaavana. Risto tanssi hurjasti.

Melkein kohona piti hän tyttöä. Tytöllä oli pehmeä povi ja taipuisa
vyötäinen. Paljas käsivarsi oli täyteläinen ja iho kuin samettia. Tyttö
hymyili hänelle punaisella, viekoittelevalla suullaan ja Risto puristi
silloin tyttöä lujemmin.

Tanssin väliajalla vei Risto tytön kursailematta hämärään

sivuaulaan ja mitään sanomatta suuteli häntä; ja sinä hetkenä tunsi
hän itsessään jotain menevän alaspäin huimaavaa vauhtia.

63

— Mikähän sinäkin olet, mietti Risto tanssin väliajalla katsellessaan

tyttöä. Olet kai luvannut olla jonkun oma kokonaan ja
jakamattomasti ja äsken annoit suudella itseäsi ja hymyilet- ja
makeilet nyt kaikin tavoin minulle. Et ole työläistyttö, etkä
konttorineiti, joita enimmän syytetään kevytmielisyydestä, vaan
oikea porvarisneito, ehken hyvinkin vakavien vanhempien lapsi ja
hyvin kasvatettu. Mutta näen, että olet valmis kaikkeen ja minä
otankin sinut tänä yönä.

*****

Risto palasi tytön luota raskaissa mietteissä. Itsesyytös painoi

häntä malmin tavoin. Hän oli näkevinään edessään vanhan
Majamäen kasvot, joissa oli surullinen ilme.

Ja vielä toisetkin kasvot surullisemmat ja kyyneleiset tulivat hänen

katseltavikseen ja hiljaisella äänellä tuntui tyttö kysyvän:

— Tiesitkö varmasti todeksi mitä kuulit? Miksi et tahtonut kysyä

ensin minulta? Eikö rakkaus olekaan luottamusta?

Se sattui kipeästi, mutta poika koetti väittää omaksi edukseen:

Sisko ei valehtele, hän tietää ja kun sitä jo toinenkin sanoi. Kyllä

ne osaavat sitten kaunistella itseään, kun asiasta kysymys tulee.

Kyyneleiset kasvot hävisivät, mutta toiset vakavat ja syyttävät

jäivät häntä katselemaan.
 — Taisit hukata tänä yönä parhaasi, poika, ja siinä sivussa se meni
koko suvun kunnia. Mitä siitä, jos muut eivät sitä tiedä, itse sen
tietää kuitenkin. Helppo sinun on nyt ensimäisen kerran jälestä
luisua.

Ehkä niin onkin, myönsi Risto. Himo kipenöi jo kuin myrkky

suonissa. Vaikea sitä olisi nyt jo tappaa, ja täällä olivat kuin niljaiset
kädet vetämässä syvyyteen.

Päätä pakotti ja kylmä hiki kohosi otsalle. Jos olisi ollut kotona,
olisi voinut mennä tytön puheille ja saada selvyyden ja tällaista
häpeää ei olisi tullut.
XII.

Risto kirjoitti Elinalle. Hän tunsi tarvetta olla rehellinen. Jos hän nyt
ei puhuisi suoraan, ei hän voisi enää sen perästä kunnioittaa itseään.
Isä oli kerran sanonut: »Majamäet ovat olleet aina kunnian miehiä,
ja koettaneet olla muille sitä mitä itselleenkin.» Hän oli kasvattanut
lapsiinsa rehellisyyden tuntoa, ja saanut olla työhönsä tähän asti
tyytyväinen. Lapset puhuivat kaikki asiansa isälle, vielä ennemmin
isälle kuin äidille.

Sitä ajatellessaan huomasi Risto, että hänen on kirjoitettava

myöskin isälle.

Se olisi raskas tehtävä. Tieto olisi Majamäenlaiselle isälle liian

masentava. Mutta ei auttanut. Pitäisi hävetä vielä enemmän, jos isä
saisi sen muualta tietää.

Ensin kirjoitti Risto Elinalle:

»— — — Minun on kovin vaikea sinulle puhua siitä, josta nyt aion.

Mutta ollakseni rehellinen sinulle ja itselleni täytyy minun.

Sain kotoa kirjeen, jossa sanottiin, että sinä seurustelisit

Kivimäen pojan kanssa ja vieläpä hyvin vapaasti ja että tämä olisi
aivan varmasti nähtykin. Jos olisi tätä kerrottu muualta kuin kotoa,
— vaikka ei ole sielläkään sitä tahdottu vakuuttaa aivan todeksi —
niin en olisi siihen tietysti kiinnittänyt mitään huomiota. Samoihin
aikoihin, kun sain kirjeesi, tapahtui täällä jotain, josta kerron
myöhemmin ja olin kuin mieletön. Menin tanssiaisiin ja myöhemmin
tytön luokse ja arvaat mitä tapahtui.

Mutta mitä tapahtui, se tapahtui suurimmassa epätoivossa ja voit

arvata, että päiväni ovat nyt raskaat.

Että ymmärtäisit minua ja johdatinta rikokseeni, kerron tässä mitä

äsken lupasin.

Ville, hyvä ystäväni »löysi» täällä tytön ja rakastui häneen,

tietysti, ja tyttökin sanoi rakastavansa ja ehkäpä rakastikin häntä.
Tyttö on täällä nauttinut kaikkien luottamusta ja kunnioitusta, eikä
kukaan ole hänestä puhunut muuta kuin pelkkää hyvää. Olen
nähnyt tytön ja keskustellutkin hänen kanssaan ja jos joku olisi
puhunut hänestä pahaa, en olisi uskonut.

Olimme sitten Villen kanssa rannikolla eräänä päivänä ja — tyttö

on siellä toisen hyväiltävänä ja poika saa tehdä hänelle mitä
haluaa.

Ville kauhistui niinkuin minäkin. Siitä tytöstä ei olisi mitenkään

voinut sellaista uskoa. Ja nyt täytyi kuitenkin. Ville on nyt
heittäytynyt aivan kokonaan tällaisten tyttöjen kanssa elämään. Ei
sano uskovansa, että oikeata rakkautta on olemassakaan ja
sellaisia naisia, joihin voi luottaa. Äsken hän kertoi, että hänelle
kävi näin jo toisen kerran.
 Sain juuri silloin kirjeen, jossa seurustelustasi puhuttiin ja en
voinut harkita asioita enää järjellisesti.

Minä en tahtoisi uskoa sinusta semmoista ja nyt pyydän anteeksi

rikostani, jos anteeksi voit minulle antaa. Jos olisin ollut kotona, ei
näin olisi käynyt. Kuultuani sinusta pahaa, olisin tullut luoksesi ja
sinä olisit selvittänyt asian ja kaikki olisi taas ollut niin kuin
ennenkin.

Tähän en ehken olisi joutunut, jos ei sukuni olisi ollut niin varmaa
ja samalla ankaraa näissä asioissa. Odotan nyt anteeksiantoa ja
selvitystä sinulta. Mitä minä nyt sanon isälleni? Hänenkin surulliset
ja syyttävät kasvonsa minä näen edessäni. Voi minua! Jos vielä
kaikki se kaunis, joka oli meidän välillämme, särkyy, niin mitä
minusta tulee? Silloin Majamäen suku menettää viimeisen, ainoan
oksan, se taittuu. Pelastun, jos poistat epäilykseni ja annat minulle
anteeksi. Odotan sitä. Risto.»

Isälleen kirjoitti Risto suorin sanoin asiasta, selittäen syyt ja

toivoen kaiken tulevan hyväksi jälleen.

Isältään toivoi Risto anteeksi saavansa, vaikka tiesikin, että

häneen koski tällainen heikkous suvun jatkajassa.

Voisiko Elina antaa hänelle anteeksi?

XIII.

Oli maan suojeluskuntien paraadi kaupungissa ja sotapojat saivat

lomaa siksi päiväksi.

Risto odotti joukkojen saapumista kaupungin ulkopuolelta

kaupunkiin.

Siellä ne tulivat.

Niinkuin raskaat malmiaallot olisivat vyörähdelleet. Maa kumisi

heidän jalkojensa alla ja kasvot olivat kuin vaskeen valetut. Sitä
katsellessa suoristui selkä ja käsi olisi tahtonut nousta kunniaa
tekemään.

Sieltä he tulivat pelloiltansa ja vainioiltansa, metsien raikkaasta

huminasta ja terveen luonnon keskeltä. Jokainen liike oli kuin
teräsjousen heilahdus.

Nämä samat miehet olivat kerran jättäneet kotinsa ja peltonsa,

kun vapaus oli hiuskarvan varassa. Olivat lähteneet ainoina aseinaan
miehen kunto ja usko oikeuden voittoon.

Nämä miehet eivät tahtoneet alistua orjuuteen.

 Eivätkä tahtoisi vastakaan. Vapaana humisi heidän metsänsä ja
järvensä, vapaana tahtoivat he itsekin astua aurojensa jälessä. Ei
mikään mahti tulisi tätä voimaa kaatamaan.

*****

Joukkoja tuli yhä. Jokaisella sama ryhti ja jalanpoljenta. Risto tunsi

poskensa kostuvan. Tuossa joukossa hänkin olisi saanut nyt olla, jos
ei olisi täällä ollut. Nyt hän ei ollut mitään. Särkynyt epätoivoinen
olio.

Toistenkin samanmielisten kasvoilla näkyi liikutus. Hekin olisivat

varmaan tahtoneet olla samassa joukossa, eikä kasarmin
kuolettavassa ikävässä, katunaisien vieteltävänä.

Ville seisoi hammasta purren, hilliten liikutustaan. Hänen kasvonsa

olivat tuskasta vääntyneet.

Punaiset seisoivat velttoina, allapäin. Se voima, joka vaelsi siinä

kuin malmiaaltoilu heidän ohitseen, olisi heille voittamaton. Heidän
täytyisi sen ase joukon turvin oppia ymmärtämään, että uutta
yhteiskuntaa rakennetaan vain rauhallisin keinoin, ilman veren
vuodatusta. Ne kapinoitsijat, jotka luulivat saavansa tulevaisuudessa
elää työttöminä ja tehdä yhteiseksi rehellisen työmiehenkin työn
tulokset, pyyhkäseisi tuo joukko kuin akanat tuuleen.

Ristoa ei haluttanut palata kasarmille. Heti tämän jälkeen olisi

siellä tukehtunut.

— Mennään, Ville, kävelemään, pyysi hän toveriaan. — Nyt pitää

saada raitista ilmaa keuhkoihin ja liikuntoa ruumiille.

He olivat jo päässeet kaupungin ulkopuolelle, kun Ville virkkoi:

 — Teki hyvää nähdä heitä. Sai taas luottamusta tulevaisuuteen.

— Niin, ja tämä elämä täällä häipyi hetkeksi olemattomiin. Olin

astuvinani koko ajan heidän riveissään. Siellä oli mukana tuttuja
torpan miehiäkin.

— Ja niitä tulee sinne enemmän, kun jokaisella vähäväkisellä on

riittävät toimeentulon mahdollisuudet maasta. Vai mitä sinä luulet?

— Uskon sen hyvinkin. Maattomat kääntävät kyllä syystäkin

selkänsä sille liikkeelle ja monet heistä pitävät sitä puoluelaitoksena,
varsinkin ne, jotka kulkevat silmät ummessa kommunistien
kantapäillä. Mutta kun päästään siihen, että jokaisella, joka sitä
haluaa, on omaa maata, pitää heistä jokainen kunnia-asianaan ja
velvollisuutenaan kuulua maan vapaaehtoiseen järjestys- ja
puolustuslaitokseen, arveli Risto.

Toverukset harppoivat pitkin askelin tasaista metsätietä.

— Ja minä menen kuvitelmissani vielä niinkin pitkälle, että silloin,

kun asiat ovat sillä kannalla, ja syvien rivien taloudellinen elämä
korjautuu, on meillä suojeluskunnissa sellainen voima, että se
kaikkein parhaiten takaa maalle itsenäisyyden ja sisäisen rauhan,
jatkoi Risto.

— Niin, eihän silloin ole ainakaan maaseudun väestössä

kapinoitsijoita, kun maata saa jokainen halullinen viljellä, virkkoi
Ville.

— Pahaa ei tosin voi maailmasta hävittää eikä laiskureita ja

tyytymättömiä yhteiskunnasta, oikasi Risto.
 — En sitä tarkoitakaan. Ja siksi me tarvitsemme järjestyslaitoksen,
joka samalla on puolueeton.

— Valitettavasti sitä eivät kaikki suojeluskunnat ole vielä olleet,

mutta toivottavasti ovat. Opitaan vähitellen ymmärtämään sitä, jota
ei vielä tähän asti ole ymmärretty. Kaikki vanha unhoon ja uutta
rakentamaan ja se käy mahdolliseksi vain maan avulla. Olen minäkin
niin monta kertaa surukseni huomannut, että pidetään puolelta ja
toiselta suojeluskuntia vanhan yhteiskuntarakennuksen pönkkänä.
Äärimmäiset sosialistit uskovat, että se liike on vain tarkoitettu
pystyssä pitämään raha- ja suurmaanomistajaluokan etuja ja nämä
uskovat sitä samaa. Mutta ei pistimien avulla voi estää joutomaita
joutumasta halullisten viljelijäin käsiin. Suurin syy on vain ajan
vaatimuksia käsittämättömissä maanomistajissa.

Toverukset palasivat reipastuneina kasarmille ja saivat siellä tavata

kotipuolensa miehiä. Varmoina ja vakavina ne haastelivat kotoisista
asioista. Joku pyrki leikkiäkin laskemaan:

— Täällä ne pojat vain karsinassa pyörivät. Tulleeko teistä

sotamiehiä.

— Tuskinpa näistä tulee. Kävelevät allapäin ja selkä koukussa.

Pojat vain hymähtelivät alakuloisesti.

— Onhan teillä siihen sijaan selkä kuin seiväs.

Se oli punainen, joka siten osoitti mieltään.

XIV.

Tuli elokuu ja kaupungin ympäristössä ilmestyi kuhilaita pelloille.

Siellä kokosivat kesän satoa onnelliset ihmiset, jotka saivat
keskeytymättä aherrella maan kanssa.

Niin sielläkin kaukana maalla, josta olivat kasarmin asukkaat.

Hämärtyvinä iltoina saattoi poikaryhmä seisten ja katsellen etäisille

viljapelloille pukea sanoiksi ikävänsä.

— Siellä kotonakin on jo kuhilaita pelloilla ja uusia nousee joka

päivä.

— Saattavatpa muutamissa paikoissa jo riihetkin lämmitä.

— Ja talkoita on joka päivä ja illalla tanssitaan. On niillä

miekkosilla siellä…

— Kun pääsisi edes muutamaksi päiväksi lomalle.

— Sanos muuta! Saisi muutamiakaan tunteja olla kotinurkilla.

— Ja elotalkoissa pyörittää oman kylän tyttöjä. On ne siellä

sentään toista kuin nämä kaupunkilutkat.
 — Parasta se on kun ei ajattele mitään, pyörittää vain näitä lutkia.

— Ja pehmittää.

— Ennen sinä niiden kynsissä pehmiät.

*****

Risto istui yksin rannikolla. Hänkin katseli järven yli näkyviä

viljapeltoja. Hän oli odottanut näinä päivinä kirjettä Elinalta, vaan
sitä ei kuulunut. Kohta oli viikko siitä kun hän kirjeen lähetti, eikä
vieläkään tullut vastausta.

Hän oli jo toistamiseen kirjoittanut tytölle ja pyytänyt edes jotain

sanomaan. Ehkä huomispäivä toisi kaivatun kirjeen. Siitä kirjeestä
tulisi riippumaan koko hänen elämänsä.

Sen viipyminen toi monenlaisia ajatuksia.

Oliko Elina syyllinen ja sen vuoksi viivytti vastausta? Vaikealta

tuntui sitäkin uskoa, vaikka joskus panikin epäilemään.

Miksi hän ei heti kirjoittanut, mikä oli syynä siihen?

Mistä saisi tähän selvyyden? Ja milloin? Oli vaikea kestää enää tätä
kiduttavaa mielentilaa.

Kotoakaan ei kuulunut mitään. Ei ollut Alli siellä edes

kirjoittamassa. Oli mennyt jonnekin kursseille ja sieltä ei tullut
häneltä kirjoitetuksi. Isä tarttui harvoin kynään kirjettä kyhätäkseen,
samoin kuin äitikin.

Saattoivat siellä surra hänen tähtensä. Talossa oli ehken hyvinkin

hiljaista, kun Alli oli poissa. Työväki häärii töissään ja isä käy
synkkäotsaisena heidän joukossaan. Äiti ahertaa palvelijain kanssa,
ja puhuu ehken iltaisin isän kanssa hänestä.

Luulivatkohan näin hänen ehkä iäksi rappeutuneen?

Ehkä koettavat ottaa selvää Elinastakin. Isä on voinut jonakuna

iltana kutsua isäntärengin kamariin ja kysyä häneltä, minkälainen oli
Elinan ja Kallen kohtaus ja oliko sitä ollut ollenkaan.

Ja jos niin on, että Elina on syyllinen, pudistaa isä harmaata

päätään: »Ei, ei se käy. Majamäet ovat olleet aina kunnian miehiä ja
vaativat sitä muilta ja itseltään. Tyttö toisi vain sukuun huonoja
taipumuksia.»

Mutta nyt, kun hän, suvun jäsen oli syyllinen. Voisiko isä tuomita
toista?

Mutta vaikka hänellä oli syntinsä, ei hän suostuisi Elinata

ottamaan, jos tämä oli syyllinen.

Minkä vuoksi?

Siksipä juuri, että tyttö oli tehnyt ensiksi rikoksen. Hän voi ehken
sovittaa rikoksensa, kun on tehnyt sen epätoivoisena.

Oliko tytöllä ollut syytä ryhtyä sellaiseen, jos kerran oli ryhtynyt,
kun kerran mies rakasti häntä ja luotti häneen?

Mutta oliko hänellä silti oikeutta käydä tyttöä tuomitsemaan, jos

tämä olisi syyllinenkin? Hänhän oli mies, ja olisi pitänyt voida sinä
pysyä kaikesta huolimatta.

Oliko hän mies lainkaan?

 Risto tunsi perinpohjin masentuvansa.

Sitä enemmän vielä, kun tuntui toisaalta aivan mahdottomalta,

että
Elina olisi syypää sellaiseen.

Kovinpa tuskalliseksi kävivätkin hänen päivänsä.

XV.

Jo seuraavana päivänä tuli kirje Elinalta. Se oli lyhyt ja särmikäs.

»— — — Niinkuin haukka olisi iskenyt saaliiseensa, koski kirjeesi

minuun. En odottanut sinulta sellaista. Luulin, että rakkaus olisi
myöskin luottamusta ja että pahat kielet eivät pääse väliin, missä
kaksi toden teolla toisiaan rakastaa.

Sinun sukusi kunniaa minä on tahdo olla häpäisemässä. Isäsikin

pyysi sitä ja minä lupasin. Anteeksi voin antaa, jos minulla on
mitään sulle anteeksi annettavaa, ja sinulla pyydettävää — minulta,
joka olen mielestäsi samaan syypää kuin itsekin olet. Mitä sinä
minulta anteeksi pyydät, kun kerran epäilit minua. Ja itseäsi
vastaanhan olet rikkonutkin.

Muistelen kaikkea sitä kaunista, mitä meillä oli ja toivon kaikkea

hyvää sinulle.

Elina.»

Kylmä hiki kohosi Riston otsalle ja hartiat värisivät kuin vilussa.

Näinkö särkyi kaikki?

 Elina on sittenkin syytön ja minä en luottanut häneen.

Mutta miksi Elina ei selittänyt kaikkea lähemmin kirjeessään? Eikö

hän voinut torjua syytöksiä jos kerran syytön oli?

»— olen luvannut isällesi». Siis isä on pyytänyt ja sen vuoksi ei

hän ole voinut.

Ja vielä senkin vuoksi, että hän, juuri hän, oli epäillyt ja uskonut
puheisiin, jotka eivät olleet edes hänen kotoisilleenkaan silmänäköjä.

»— joka olen mielestäsi samaan syypää kuin itsekin olet», kirjoitti

Elina.

Eikö hän siinä sano kyllin selvästi syyttömyyttään?

Ja sitten isän osuus asiassa.

Hän on siis käynyt pyytämässä Elinalta, että tämä jättäisi hänen

poikansa. Vedonnut suvun kunniaan pyytäessään.

Eiköhän suvun kunnia ollutkin vain kaikesta tärkein isälle. Se voi

näytellä tässäkin liian suurta osaa.

Mutta olisiko isä voinut mennä tytölle mitään puhumaan, jos ei

hän olisi ollut aivan varma asiasta? Sekin tuntui merkilliseltä.

Pitikö hänen uskoa, ettei isänsä tehnyt harkitsemattomia

päätöksiä. Saattoihan hän yhtähyvin erhettyä kuin muutkin ihmiset,
vaikka pitikin itseään muita parempana.

Ja minkälainen mies mahtaa olla uusi isäntärenki ja voiko hänen

puheisiinsa luottaa?
 Yhä oudompaan umpikujaan tunsi Risto joutuvansa.

Hän oli aikonut heti kirjoittaa Elinalle, mutta päätti jättää sen
seuraavaan päivään.

Risto, ei jaksanut kauan järkeillä. Ajatukset olivat kuin tiheän sumu

verkon saartamana. Ikäväkin ja katkeruus kilvan raastoivat niin, että
olisi tehnyt mieli ääneen valittamaan, vaikka oli mies.

Villekin tuli taas pyytämään tanssiaisiin. Risto huomasi hänessä

jotain outoa. Mieshän tuoksahteli viinoilta.

— Mitä? Sinähän olet juonut. Mistä sinä…

Risto ei voinut olla ihmettelemättä näkemäänsä. Hän kyllä tiesi,

että kasarmilla juopoteltiin, upseeritkin, vaan Villen ei hän ollut
uskonut näille poluille joutuvan.

— Hoo, kyllä sitä pojilta saa… kuusen kyyneleitä. Kohta on joka

miehen taskussa pullo. Mitäs kun kerran upseerit juopottelevat, niin
pojat eivät tahdo jäädä miestä alle. Tosin se on kurjaa…

Ville keskeytti. Jotain oli välähtänyt hänen muistiinsa.

Tätä puolta ei Risto ollut aiemmin tullut tarkoin ajatelleeksi. Se oli

häpeä ja se karsi kuin vilun siira selkäpiitä. Ja Ville suruaan
unohtaakseen mukana.

— Kai sinä nyt kuitenkin lupaat, että tämä on viimeinen kerta

sinulle, sanoi Risto.

En sillä, ettet itse tietäisi mitä teet, mutta onhan se miehuutta

alentavaa.
 — Niin onkin. Enkä minä aio »mattia» taskussani kantaakaan.
Vääpeli tarjosi, enkä kehdannut kieltäytyä… Mutta mies, nyt
tanssiaisiin, heti, heti! Tulethan sinä hulluksi jos täällä yksin nökötät!

Risto esteli ensin, mutta suostui lähtemään kaupungille.

Saateltuaan toverinsa tanssipaikalle, jatkoi hän kävelyään.

Ville oli kivenkovaan vaatinut toveriaan tanssisaliin ja suuttunut,

kun
Risto aikoi pysyä päätöksessään.

— Sinulla taitaa olla sama usko kuin isälläsikin, että Majamäet ovat
erikoisempia ja vahvempia ihmisiä kuin muut, ja koetat nyt sitä
näytellä. Tulet sinä vielä tanssiaisiinkin, uskohan minua. Eivät ne
Majamäetkään ole mitään pyhimyksiä, oli hän sanonut.

Risto käveli katuviertä moneen kertaan ja tuli näin sivuuttaneeksi

tanssipaikan. Sisältä kuului hivelevät valssin sävelet ja Risto tiesi,
että tyttö, joka oli hänellä ollut kerran, olisi nytkin siellä.

Ei, ei se vetele tällainen ryhdittömyys, päätti Risto, mutta tunsi

hyvin, miten häntä veti toisten mukaan.

Tytönkin olennosta oli jäänyt häneen kuin hivelevää myrkkyä. Se

hiukasi ja kiihdytti.

Mitä hän tässä? Siellä sisällä oli nuoruutta ja iloa, eikä siellä
kukaan ajatellut, mikä on oikein ja mikä väärin.

Niinkuin joku olisi estänyt häntä menemästä.

»Tiedät heikkoutesi, ja silti menet. Se nainen saa taas sinut

unohtamaan surulliset silmät Särkän pihakamarissa ja isäsi vakavat
kasvot.»

»Jos voisitkin mennä miehenä ja tulla pois, vaan olet

selkärangaton raukka. Uhkamielellä teet sen, mutta mitä sillä
voitat?»

— Mutta mitä minä silläkään voitan, jos rupean suremaan, enkä

mene? Kun kerran on elämä tällaista…

»Itsensä voittamalla saa paljon enemmän kuin hetkellisellä

nautinnolla.»

Mutta tätä omantuntonsa pyyntöä ei Risto enää kuullut. Sisältä

kuuluva valssin sävel veti häntä, ja mitään enää ajattelematta meni
hän sisään.

Tyttö, joka oli ollut hänellä edelliselläkin kerralla, oli nytkin siellä ja
Risto vei hänet ensiksi tanssiin.

Tytössä oli kaikki sellaista, joka veti häntä puoleensa kuin maneetti
rautaa. Ja kaipasihan hän, Risto, rakkauttakin kaiken kurjuuden
ohella. Minkä hän sille kaipuulleen voi. Oli eri asia, saiko sitten
oikeata vaiko ala-arvoista rakkautta.

Jos oikeata rakkautta oli olemassakaan.

Risto huumautui taaskin. Hän ei tahtonutkaan enää harkita

mitään. Ja niinkuin itseään pilkaten sanoi hän tytölle pois
lähdettäessä:

— Nyt minä olenkin sinun luonasi koko yön.

Tyttö hymyili ja varjoon päästyä suuteli poikaa.

XVI.

Majamäki ei saanut rauhaa, ennenkuin teki päätöksen lähteä

poikaansa tapaamaan.

Tätä oli hän aavistanut, kun poika läksi, ja pelännyt kaiken aikaa.
Kun poika kertoi suhteestaan Elinaan, oli se hänen pelkonsa
poistanut, mutta nyt piti kuitenkin käydä näin. Hänen pojastaanko
tulisi suku muuttumaan?

Jos poika ei olisi joutunut kaupunkiin, ei hän olisi menettänyt sitä,

jonka nyt siellä menetti.

Mutta miksi hän ei sielläkin olisi voinut seisoa miehenä kiusauksia

vastaan? Hänen pojastaanko Majamäen suku näin heikkoni?

Oliko Elina syyllinen? Hän oli koettanut ottaa tarkkaa selkoa siitä,
oliko tyttö tehnyt sellaista kuin sanottiin. Isäntärenki vakuutti
näkemänsä todeksi.

Majamäki ei ollut kysynyt, oliko hän läheltä nähnyt tapahtuman.

Jälestäpäin oli hän kyllä ajatellut, oliko Jaakon näkeminen täysin
riittävä todistus Elinan syyllisyydestä. Olisihan hän voinut erehtyä
henkilöstä ja olihan kaikki voinut olla sellaista, että poika koetti tehdä
tytölle väkivaltaa ja sillä silmänräpäyksellä sattui Jaakko näkemään.

Majamäki tunsi itsensä epävarmaksi. Eikö hän ollut hätiköinyt

tässä asiassa? Miksei hän pyytänyt tytöltä selitystä, kysynyt ensin,
oliko asiassa mitään perää?

*****

Silloin kun Riston kirje tuli, istui Majamäki sen päivän

masentuneena kamarissaan. Myöhemmin alkoi jo suuttumus
hänessä kuohahdella.

— Miksi poika oli heti ensimäisen vastoinkäymisen sattuessa

valmis heittäytymään rapakkoon? Eikö hänessä ollut kipenen vertaa
miehuutta?

Se on sen tytönkin syy, jyrisi hän ja kutsui isäntärengin puheilleen.

Ja kohta nähtiin hänen menevän Särkkään.

Sieltä palattuaan kutsui Majamäki vaimonsa kamariin. Kauan

vaiettuaan virkkoi hän murtuneella äänellä.

— Kaikki ei näy menevän niinkuin ihminen ajattelee. Minä olen

aina luottanut siihen että Majamäet tekevät aina oikein ja ovat
vahvempaa juurta kuin muut. Nyt näen, että ovat samanlaisia
heikkoja ihmisiä kuin muutkin. Olen koettanut lohduttaa sillä itseäni,
ettei Risto olisi tehnyt sitä täällä kotonaan, terveen luonnon keskellä.

— Niin, kaipa tämä on anneltu vitsaukseksi meille siitä että

olemme aina kuvitelleet olevamme yläpuolella kaikkia muita ja
parempia kuin muut ihmiset, sanoi Saara.
 — Niin on ollutkin, kyllä sinä, sen tiedät, mutta silti ei olisi pitänyt
kerskailla. Juuri siitä on tämä masennus meille. Vahvoissakin saattaa
olla heikkoutta, mutta sitä minä en ole tullut ajatelleeksi.

Majamäki unohtui taas mietteisiinsä. Kartanossa ei ollut muita kuin

he kahden. Ovet olivat auki kamarista tupaan asti ja sieltä kuului
vanhan kellon iltapäivälyönnit. Talossa oli kaikki niinkuin ennenkin,
mutta sen hengessä oli jotain särkynyttä. Tämä ulkonainen kauneus,
vanhat ryijyt ja kauniit arkut ja huonekalut tuntuivat kuin painavan
talon haltijoita. Oli ehken komeiltu kaikella, kunniallakin, ja nyt oli
käynyt näin.

— Minusta tuntuu mahdottomalta, että Elina olisi tehnyt mitään

sopimatonta, sanoi Saara.

— Niin, en tiedä. Tuntuu minustakin hieman pahalta, etten ottanut

parempaa selkoa asiasta, ennenkuin kävin tytön luona, sanoi
Majamäki.

— Olisin kieltänyt sinua käymästä, jos tiesin aikeesi. Sinä siis

pyysit tyttöä jättämään Riston? kysyi Saara.

Majamäestä näytti olevan vaikeata vastata.

— Sanoin vain, että jos niin asiat ovat, ei Majamäkeen tulosta tule
mitään.

— Ja mitä Elina sanoi?

Saaran kasvoilla oli tuskallinen ilme.

— Lupasi olla tulematta, sanoi Majamäki ykskantaan.

 — Sinä siis et tahtonutkaan kysyä tytöltä mitään ja pyytää hänen
selitystään? sanoi Saara.

Hän oli usein tullut huomaamaan, että hänen miehellään suvun

kunnia määräsi kaikessa. Tämä oli pitänyt itseään ylempänä muita ja
olikin nyt astunut askelta alemmaksi.

— Olisihan tyttö saattanut puhua asiat omaksi edukseen, sanoi

Majamäki.

Tämä vahvisti vielä enemmän Saaran käsitystä, jonka oli saanut

hänestä.
Kylmästi katsahti hän mieheensä ja nousi poistuakseen.

Se katse koski Majamäkeen. Hän näytti kuin kutistuvan siinä

pöydän ääressä istuessaan.

— Mitä nyt aiot? kysyi emäntä.

— Koetan saada Riston sieltä kotiin. Minulle on sanottu, että

ensimäisinä suojeluskuntiin lähteneet pääsevät sotapalveluksesta,
kun hakevat vain vapautusta. Aion tästä lähteä huomenna
kaupunkiin, Riston luokse. Sitä ennen hommaan tarpeelliset paperit.
Pojan on päästävä parantelemaan itseään.

— Jos kaikki olisi perätöntä Elinasta, niinkuin uskon, luulisitko

hänen vielä haluavan tulla Majamäkeen? kysyi emäntä.

— Miksei, jos hän kerran rakastaa Ristoa. Jos kerran tytön rakkaus
on ensimäisessä myrskyssä taittunut, ei siitä kannata puhua.

— Mutta onhan tyttöä näin loukattu syvästi, sanoi emäntä. — Sitä

et varmaankaan ota huomioosi.
 — Sen hän saa antaa anteeksi, sanoi Majamäki arvelematta.

Syvä harmi kuvastui emännän kasvoilla.

— Nyt minä olen täysin selvillä sinun ahtaista tarkoitusperistäsi ja

mielenlaadustasi, sanoi hän. — Sinä olet vieläkin seisovinasi
yläpuolia muita, vaikka huomaat että Majamäet ovat vain tavallisia
ihmisiä.

— Niin, mutta vaikkapa näinkin on käynyt, niin kyllä poika vielä

siitä nousee ja on oikeutettu vaatimaan kunnollista vaimoa itselleen,
olkoon se sitten Elina, tahi joku muu, kuohahti Majamäki.

— Mutta sinä et vaadi pojalta mitään, niinkö? kysyi Saara.

— Vaadin, että hänen on tultava ihmiseksi tahi poistuttava talosta,

jyrähti Majamäki.

— Hänen on tultava jälleen mieheksi ja sinun on annettava hänelle

anteeksi, sanoi Saara painokkaasti, poistuen kamarista.

Majamäki jäi mietteisiinsä.

Saarakin syytti häntä siitä että hän oli harkitsematta tehnyt Elinalle
vaatimuksensa ja syyttänyt Riston lankeemusta osaksi olosuhteitten
syyksi. Vaimo ei käsittänyt, mikä oli kaupunki viettelyksineen ja että
poika oli ehken epätoivoisena ryhtynyt sellaiseen.

Hän itsekin oli nyt valmis myöntämään, mitä myönnettävä oli, että
tytön syyllisyydestä olisi pitänyt olla varmemmin selvillä, ennenkuin
meni hänelle mitään puhumaan. Hän ei ollut kiivastellessaan
harkinnut asiaa. Se ei ollut Majamäen arvon mukaista.
 Ja se painoi.

Mutta voihan asia siitä selvetä kaikin puolin. Tyttö antaa anteeksi
ja kaikki tulee hyväksi jälleen. Jos kerran hänessä ei mitään syytä
ollut, päätteli Majamäki.

Poika tulisi kotiin ja aloittaisi uutta elämää. Ehkäpä Majamäen

suvun miehissä oli miestä nousemaan, jos lankesivatkin.

Majamäki lähti kirkonkylään, hankkimaan Ristolle

vapautuspapereita. Saada poika kotiin, niin pian kuin mahdollista, oli
hänen ainoa päämääränsä. Poika oli masentunut, hän tiesi sen, ja
vajoaisi yhä syvemmälle, jos ei koti ja terve luonto häntä pelastaisi.