Download the full version and explore a variety of ebooks

or textbooks at https://ebookultra.com

Professional SQL Server 2005 Programming Robert

Vieira

_____ Follow the link below to get your download now _____

https://ebookultra.com/download/professional-sql-
server-2005-programming-robert-vieira/

Access ebookultra.com now to download high-quality

ebooks or textbooks
Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at ebookultra.com

Mastering SQL Server 2005 Reporting Services

Infrastructure Design 1st Edition Joseph L. Jorden

https://ebookultra.com/download/mastering-sql-server-2005-reporting-
services-infrastructure-design-1st-edition-joseph-l-jorden/

Professional Microsoft SQL Server 2012 Integration

Services 1. Auflage Edition Brian Knight

https://ebookultra.com/download/professional-microsoft-sql-
server-2012-integration-services-1-auflage-edition-brian-knight/

Beginning SQL Server 2000 DBA From Novice to Professional

1st Edition Tony Bain

https://ebookultra.com/download/beginning-sql-server-2000-dba-from-
novice-to-professional-1st-edition-tony-bain/

Professional Microsoft SQL Server 2008 Administration Wrox

Programmer to Programmer 1st Edition Brian Knight

https://ebookultra.com/download/professional-microsoft-sql-
server-2008-administration-wrox-programmer-to-programmer-1st-edition-
brian-knight/
SQL Server T SQL Recipes 4th Edition Jason Brimhall

https://ebookultra.com/download/sql-server-t-sql-recipes-4th-edition-
jason-brimhall/

Programming Microsoft SQL Server 2000 with Microsoft

Visual Basic NET 1st edition Edition Rick Dobson

https://ebookultra.com/download/programming-microsoft-sql-
server-2000-with-microsoft-visual-basic-net-1st-edition-edition-rick-
dobson/

Microsoft SQL Server 2012 T SQL 1st Edition Tom Coffing

https://ebookultra.com/download/microsoft-sql-server-2012-t-sql-1st-
edition-tom-coffing/

Protecting SQL Server Data John Magnabosco

https://ebookultra.com/download/protecting-sql-server-data-john-
magnabosco/

Designing SQL Server 2000 Databases for Net Enterprise

Servers 1st Edition Robert A. Patton

https://ebookultra.com/download/designing-sql-server-2000-databases-
for-net-enterprise-servers-1st-edition-robert-a-patton/
Professional SQL Server 2005 Programming Robert
Vieira Digital Instant Download
Author(s): Robert Vieira
ISBN(s): 9780764584343, 0764584340
Edition: illustrated edition
File Details: PDF, 17.80 MB
Year: 2007
Language: english
01_584340 ffirs.qxp 10/18/06 2:10 PM Page i

Professional
SQL Server™ 2005 Programming

Robert Vieira
01_584340 ffirs.qxp 10/18/06 2:10 PM Page ii

Professional SQL Server™ 2005 Programming

Published by
Wiley Publishing, Inc.
10475 Crosspoint Boulevard
Indianapolis, IN 46256
www.wiley.com
Copyright © 2007 by Wiley Publishing, Inc., Indianapolis, Indiana
Published simultaneously in Canada
ISBN-13: 978-0-7645-8434-3
ISBN-10: 0-7645-8434-0
Manufactured in the United States of America
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
1B/QW/RR/QW/IN
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data:
Vieira, Robert.
Professional SQL server 2005 programming / Robert Vieira.
p. cm.
ISBN-13: 978-0-7645-8434-3 (paper/website)
ISBN-10: 0-7645-8434-0 (paper/website)
1. Client/server computing. 2. SQL server. I. Title.
QA76.9.C55V55 2006
005.2’768—dc22
2006023047
No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system or transmitted in any form or by any
means, electronic, mechanical, photocopying, recording, scanning or otherwise, except as permitted under Sections
107 or 108 of the 1976 United States Copyright Act, without either the prior written permission of the Publisher, or
authorization through payment of the appropriate per-copy fee to the Copyright Clearance Center, 222 Rosewood
Drive, Danvers, MA 01923, (978) 750-8400, fax (978) 646-8600. Requests to the Publisher for permission should be
addressed to the Legal Department, Wiley Publishing, Inc., 10475 Crosspoint Blvd., Indianapolis, IN 46256, (317)
572-3447, fax (317) 572-4355, or online at http://www.wiley.com/go/permissions.

LIMIT OF LIABILITY/DISCLAIMER OF WARRANTY: THE PUBLISHER AND THE AUTHOR MAKE NO REP-
RESENTATIONS OR WARRANTIES WITH RESPECT TO THE ACCURACY OR COMPLETENESS OF THE CON-
TENTS OF THIS WORK AND SPECIFICALLY DISCLAIM ALL WARRANTIES, INCLUDING WITHOUT
LIMITATION WARRANTIES OF FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE. NO WARRANTY MAY BE CREATED
OR EXTENDED BY SALES OR PROMOTIONAL MATERIALS. THE ADVICE AND STRATEGIES CONTAINED
HEREIN MAY NOT BE SUITABLE FOR EVERY SITUATION. THIS WORK IS SOLD WITH THE UNDERSTAND-
ING THAT THE PUBLISHER IS NOT ENGAGED IN RENDERING LEGAL, ACCOUNTING, OR OTHER PROFES-
SIONAL SERVICES. IF PROFESSIONAL ASSISTANCE IS REQUIRED, THE SERVICES OF A COMPETENT
PROFESSIONAL PERSON SHOULD BE SOUGHT. NEITHER THE PUBLISHER NOR THE AUTHOR SHALL BE
LIABLE FOR DAMAGES ARISING HEREFROM. THE FACT THAT AN ORGANIZATION OR WEBSITE IS
REFERRED TO IN THIS WORK AS A CITATION AND/OR A POTENTIAL SOURCE OF FURTHER INFORMA-
TION DOES NOT MEAN THAT THE AUTHOR OR THE PUBLISHER ENDORSES THE INFORMATION THE
ORGANIZATION OR WEBSITE MAY PROVIDE OR RECOMMENDATIONS IT MAY MAKE. FURTHER, READ-
ERS SHOULD BE AWARE THAT INTERNET WEBSITES LISTED IN THIS WORK MAY HAVE CHANGED OR DIS-
APPEARED BETWEEN WHEN THIS WORK WAS WRITTEN AND WHEN IT IS READ.
For general information on our other products and services please contact our Customer Care Department within
the United States at (800) 762-2974, outside the United States at (317) 572-3993 or fax (317) 572-4002.
Trademarks: Wiley, the Wiley logo, Wrox, the Wrox logo, Programmer to Programmer, and related trade dress are
trademarks or registered trademarks of John Wiley & Sons, Inc. and/or its affiliates, in the United States and other
countries, and may not be used without written permission. SQL Server is a trademark of Microsoft Corporation in
the United States and/or other countries. All other trademarks are the property of their respective owners. Wiley
Publishing, Inc., is not associated with any product or vendor mentioned in this book.
Wiley also publishes its books in a variety of electronic formats. Some content that appears in print may not be
available in electronic books.
01_584340 ffirs.qxp 10/18/06 2:10 PM Page iii

Credits
Executive Editor Vice President and Executive Group Publisher
Bob Elliott Richard Swadley

Senior Development Editor Vice President and Executive Publisher

Kevin Kent Joseph B. Wikert

Technical Editor Graphics and Production Specialists

John Mueller Denny Hager, Jennifer Mayberry, Barbara Moore,
Lynsey Osborn, Heather Ryan, Alicia B. South,
Production Editor Ronald Terry
Pamela Hanley
Quality Control Technician
Copy Editor John Greenough
Foxxe Editorial Services
Project Coordinators
Editorial Manager Michael Kruzil, Kristie Rees
Mary Beth Wakefield
Proofreading and Indexing
Production Manager Techbooks
Tim Tate

About the Author

Experiencing his first infection with computing fever in 1978, Robert Vieira knew right away that this
was something “really cool.” In 1980 he began immersing himself into the computing world more
fully—splitting his time between building and repairing computer kits and programming in BASIC as
well as Z80 and 6502 Assembly. In 1983, he began studies for a degree in Computer Information
Systems, but found the professional mainframe environment too rigid for his tastes and dropped out
in 1985 to pursue other interests. Later that year, he caught the “PC bug” and began the long road of
programming in database languages from dBase to SQL Server. Rob completed a degree in business
administration in 1990 and since has typically worked in roles that allow him to combine his unique
knowledge of business and computing. Beyond his bachelor’s degree, he has been certified as a
Certified Management Accountant; Microsoft Certified as a Solutions Developer (MCSD), Trainer
(MCT), and Database Administrator (MCDBA); and even had a brief stint certified as an emergency
medical technician (EMT).

Rob is currently self-employed as a high-level consultant specializing in architectural analysis, long-term

planning, and product viability analysis and is recognized internationally for his expertise in database
architecture and management. He has published four books on SQL Server development.

He resides with his daughters Ashley and Adrianna in Vancouver, Washington.

01_584340 ffirs.qxp 10/18/06 2:10 PM Page iv

This book is dedicated with all my heart to my children Ashley and Addy,
who put up with me “disappearing” into my home office during the
several months that I worked on this book. They provide the energy
that powers my writing, and I love them to no end. I only wish
Wrox would let me print a picture of the two women
in my life on the cover of this book rather than my ugly mug.
01_584340 ffirs.qxp 10/18/06 2:10 PM Page v

Acknowledgments

Nearly six years have gone by since I finished my first book on SQL Server, and my how life has
changed. It’s been only a few months since I completed the new Beginning SQL Server 2005 Programming
title that is something of a companion to this book, yet there remain quite a few people to thank in that
time (and before for that matter).

I’ll start with my kids, who somehow continue to be just wonderful even in the face of dad stressing out
over this and that. It’s nice to be able to tell my youngest that I’m finally “done with that book” that she
has asked me the “when?” question about for over a year now (I’m not sure she has completely gotten
the idea that there have been two this time around). She has been tremendously patient with me all dur-
ing the development of this as well as the Beginning book. I think I’ll miss that occasional time that she
would come in and just sit and watch me write just to be with me. Having just watched my eldest grad-
uate high school, I wonder where the years have gone. The “thank you’s” definitely need to begin with
those two.

You—the readers. You’ve written me mail and told me how I helped you out in some way. That was and
continues to be the number one reason I find to strength to write another book. The continued support
of my Professional series titles has been amazing. We struck a chord—I’m glad. Here’s to hoping we help
make your SQL Server experience a little less frustrating and a lot more successful.

I also want to pay special thanks to several people past and present. Some of these are at the old Wrox
Press and have long since fallen out of contact, but they remain so much of who I am as I writer that I
need to continue to remember them. Others are new players for me, but have added their own stamp to
the mix—sometimes just by showing a little patience:

Kate Hall—Who, although she was probably ready to kill me by the end of each of my first two books,
somehow guided me through the editing process to build a better book each time. I have long since
fallen out of touch with Kate, but she will always be the most special to me as someone who really
helped shape my writing career. I will likely always hold this first “professional” dedication spot for her.
Wherever you are Kate, I hope you are doing splendidly.

Adaobi Obi Tulton—Who has had enough of her own stresses this year, so my apologies go out to her
for all the stress I’ve placed in her regarding delivery schedules. If I ever make it rich, I may hire Adaobi
as my spiritual guide. While she can be high stress about deadlines, she has a way of displaying a kind
of “peace” in just about everything else I’ve seen her do—I need to learn that.

Bob Elliott—Mostly just a “thanks for hanging in there”—he’ll understand what I mean.

Kevin Kent—Who had to pick up in the middle and shepherd things along.

Dominic Shakeshaft—Who got me writing in the first place (then again, given some nights filled with
writing instead of sleep lately, maybe it’s not thanks I owe him).
01_584340 ffirs.qxp 10/18/06 2:10 PM Page vi

Acknowledgments
Catherine Alexander—Who played Kate’s more than able-bodied sidekick for my first title and was cen-
tral to round two. Catherine was much like Kate in the sense she had a significant influence on the shape
and success of my first two titles.

John Mueller—Who had the dubious job of finding my mistakes. I’ve done tech editing myself, and it’s
not the easiest job to notice the little details that were missed or are, in some fashion, wrong. It’s even
harder to read someone else’s writing style and pick the right times to say, “You might want to approach
this differently” and the right times to let it be. John did a terrific job on both counts.

There are not quite as many other players in this title as there have been in my previous titles, but this
book has been in development for so long and touched enough people that I’m sure I’ll miss one or two—
if you’re among those missed, please accept my humblest apologies and my assurance that your help was
appreciated. That said, people who deserve some additional thanks (some of these go to influences from
WAY back) include Paul Turley, Greg Beamer, Itzik Ben-Gan, Kalen Delaney, Fernando Guerrero,
Gert Drapers, and especially Richard Waymire.

vi
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page vii

Contents

Acknowledgments v
Introduction xxiii

Chapter 1: Being Objective: Re-Examining Objects in SQL Server 1

So, What Exactly Do We Have Here? 1
An Overview of Database Objects 2
The Database Object 2
The Transaction Log 5
The Most Basic Database Object: Table 5
Schemas 6
Filegroups 7
Diagrams 7
Views 7
Stored Procedures 9
User-Defined Functions 9
Users and Roles 10
Rules 10
Defaults 10
User-Defined Data Types 10
Full-Text Catalogs 11
SQL Server Data Types 11
NULL Data 14
SQL Server Identifiers for Objects 15
What Gets Named? 15
Rules for Naming 15
Summary 16

Chapter 2: Tool Time 17

Books Online 18
The SQL Server Configuration Manager 19
Service Management 19
Network Configuration 20
The Protocols 21
On to the Client 23
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page viii

Contents
The SQL Server Management Studio 24
Getting Started 25
Query Window 27
SQL Server Business Intelligence Development Studio 32
SQL Server Integration Services (SSIS) 32
Reporting Services 33
Bulk Copy Program (bcp) 33
SQL Server Profiler 33
sqlcmd 34
Summary 34

Chapter 3: Basic T-SQL 35

The Basic SELECT Statement 36
The SELECT Statement and FROM Clause 36
The JOIN Clause 38
The WHERE Clause 45
ORDER BY 49
Aggregating Data Using the GROUP BY Clause 52
Placing Conditions on Groups with the HAVING Clause 56
Outputting XML Using the FOR XML Clause 57
Making Use of Hints Using the OPTION Clause 57
DISTINCT 57
Adding Data with the INSERT Statement 59
The INSERT INTO . . . SELECT Statement 61
Changing What You’ve Got with the UPDATE Statement 62
The DELETE Statement 64
Exploring Alternative Syntax for Joins 66
An Alternative INNER JOIN 67
An Alternative OUTER JOIN 67
An Alternative CROSS JOIN 68
The UNION 69
Summary 72

Chapter 4: Creating and Altering Tables 73

Object Names in SQL Server 73
Schema Name (a.k.a. Ownership) 74
The Database Name 76
Naming by Server 76
The CREATE Statement 77
CREATE DATABASE 77
CREATE TABLE 82

viii
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page ix

Contents
The ALTER Statement 89
ALTER DATABASE 89
ALTER TABLE 92
The DROP Statement 95
Using the GUI Tool 96
Creating or Editing the Database 96
Creating and Editing Tables 97
Summary 99

Chapter 5: Reviewing Keys and Constraints 101

Types of Constraints 102
Domain Constraints 103
Entity Constraints 103
Referential Integrity Constraints 104
Constraint Naming 104
Key Constraints 105
PRIMARY KEY Constraints 106
FOREIGN KEY Constraints 108
UNIQUE Constraints 117
CHECK Constraints 118
DEFAULT Constraints 119
Defining a DEFAULT Constraint in Your CREATE TABLE Statement 120
Adding a DEFAULT Constraint to an Existing Table 121
Disabling Constraints 121
Ignoring Bad Data When You Create the Constraint 122
Temporarily Disabling an Existing Constraint 124
Rules and Defaults: Cousins of Constraints 126
Rules 126
Defaults 128
Determining Which Tables and Data Types Use a Given Rule or Default 129
Triggers for Data Integrity 129
Choosing What to Use 129
Summary 131

Chapter 6: Asking a Better Question: Advanced Queries 133

What Is a Subquery? 134
Building a Nested Subquery 135
Nested Queries Using Single Value SELECT Statements 136
Nested Queries Using Subqueries That Return Multiple Values 137
The ANY, SOME, and ALL Operators 138

ix
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page x

Contents
Correlated Subqueries 139
How Correlated Subqueries Work 140
Correlated Subqueries in the WHERE Clause 140
Correlated Subqueries in the SELECT List 142
Derived Tables 144
The EXISTS Operator 146
Using EXISTS in Other Ways 147
Mixing Data Types: CAST and CONVERT 148
Using External Calls to Perform Complex Actions 150
Performance Considerations 151
JOINs vs. Subqueries vs. ? 152
Summary 153

Chapter 7: Daring to Design 155

Normalization 201 155
Where to Begin 156
Getting to Third Normal Form 157
Other Normal Forms 157
Relationships 158
Diagramming 159
A Couple of Relationship Types 160
The Entity Box 160
The Relationship Line 161
Terminators 162
Logical versus Physical Design 165
Purpose of a Logical Model 165
Parts of a Logical Model 166
Dealing with File-Based Information 168
Subcategories 171
Types of Subcategories 172
Keeping Track of What’s What — Implementing Subcategories 173
Getting Physical — The Physical Implementation of Subcategories 175
Adding to Extensibility with Subcategories 176
Database Reuse 177
Candidates for Reusable Databases 177
How to Break Things Up 178
The High Price of Reusability 179
De-Normalization 179
Partitioning for Scalability 180

x
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page xi

Contents
The SQL Server Diagramming Tools 181
Tables 183
Dealing with Constraints 185
Summary 187

Chapter 8: SQL Server — Storage and Index Structures 189

SQL Server Storage 189
The Database 189
The File 190
The Extent 190
The Page 191
Rows 193
Full-Text Catalogs 194
Understanding Indexes 194
To “B,” or Not to “B”: B-Trees 195
How Data Is Accessed in SQL Server 199
Index Types and Index Navigation 200
Creating, Altering, and Dropping Indexes 208
The CREATE INDEX Statement 208
Creating XML Indexes 214
Implied Indexes Created with Constraints 215
ALTER INDEX 215
DROP INDEX 218
Choosing Wisely: Deciding What Index Goes Where and When 218
Selectivity 218
Watching Costs: When Less Is More 219
Choosing That Clustered Index 219
Column Order Matters 222
Dropping Indexes 222
Use the Database Engine Tuning Advisor 222
Maintaining Your Indexes 223
Fragmentation 223
Identifying Fragmentation 224
Summary 228

Chapter 9: Views 231

Simple Views 232
More Complex Views 233
Using a View to Change Data — Before INSTEAD OF Triggers 236
Editing Views with T-SQL 237

xi
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page xii

Contents
Dropping Views 238
Auditing: Displaying Existing Code 238
Protecting Code: Encrypting Views 239
About Schema Binding 241
Making Your View Look Like a Table with VIEW_METADATA 241
Indexed (Materialized) Views 242
Partitioned Views 244
Summary 244

Chapter 10: Scripts and Batches 247

Script Basics 248
The USE Statement 248
Declaring Variables 249
Using @@IDENTITY 252
Using @@ROWCOUNT 252
Batches 253
Errors in Batches 255
When to Use Batches 256
SQLCMD 259
Dynamic SQL: Generating Your Code on the Fly with the EXEC Command 260
The Gotchas of EXEC 262
Control-of-Flow Statements 265
The IF . . . ELSE Statement 266
The CASE Statement 270
Looping with the WHILE Statement 275
The WAITFOR Statement 277
TRY/CATCH Blocks 277
Summary 280

Chapter 11: Getting Procedural: Stored Procedures and User-Defined

Functions 281
Creating the Sproc: Basic Syntax 282
An Example of a Basic Sproc 282
Changing Stored Procedures with ALTER 283
Dropping Sprocs 283
Parameterization 284
Declaring Parameters 284
Creating Output Parameters 285
Confirming Success or Failure with Return Values 288
How to Use RETURN 288

xii
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page xiii

Contents
Dealing with Errors 290
The Way We Were 291
Manually Raising Errors 296
Adding Your Own Custom Error Messages 299
What a Sproc Offers 301
Creating Callable Processes 301
Using Sprocs for Security 301
Sprocs and Performance 302
Extended Stored Procedures (XPs) 304
A Brief Look at Recursion 305
User-Defined Functions (UDFs) 307
What a UDF Is 308
UDFs Returning a Scalar Value 308
UDFs That Return a Table 310
Understanding Determinism 316
Debugging 317
Setting Up SQL Server for Debugging 318
Starting the Debugger 318
Parts of the Debugger 321
Using the Debugger after It’s Started 322
Summary 327

Chapter 12: Transactions and Locks 329

Transactions 329
BEGIN TRAN 331
COMMIT TRAN 331
ROLLBACK TRAN 331
SAVE TRAN 331
How the SQL Server Log Works 336
Using the CHECKPOINT Command 337
CHECKPOINT on Recovery 337
At Normal Server Shutdown 338
At a Change of Database Options 338
When the Truncate on Checkpoint Option Is Active 338
When Recovery Time Would Exceed the Recovery Interval Option Setting 339
Failure and Recovery 339
Implicit Transactions 340
Locks and Concurrency 341
What Problems Can Be Prevented by Locks 342
Lockable Resources 346
Lock Escalation and Lock Effects on Performance 346

xiii
02_584340 ftoc.qxp 10/18/06 2:10 PM Page xiv

Contents
Lock Modes 347
Lock Compatibility 349
Specifying a Specific Lock Type — Optimizer Hints 349
Setting the Isolation Level 353
READ COMMITTED 353
READ UNCOMMITTED 354
REPEATABLE READ 354
SERIALIZABLE 355
Dealing with Deadlocks (a.k.a. “A 1205”) 355
How SQL Server Figures Out There’s a Deadlock 356
How Deadlock Victims Are Chosen 356
Avoiding Deadlocks 356
Summary 358

Chapter 13: Triggers 361

What Is a Trigger? 362
ON 363
WITH ENCRYPTION 363
The FOR|AFTER versus the INSTEAD OF Clause 364
WITH APPEND 366
NOT FOR REPLICATION 367
AS 367
Using Triggers for Data Integrity Rules 367
Dealing with Requirements Sourced from Other Tables 367
Using Triggers to Check the Delta of an Update 369
Using Triggers for Custom Error Messages 371
Other Common Uses for Triggers 372
Updating Summary Information 372
Feeding Data into De-normalized Tables for Reporting 372
Setting Condition Flags 373
Other Trigger Issues 375
Triggers Can Be Nested 376
Triggers Can Be Recursive 376
Debugging Triggers 376
Triggers Don’t Get in the Way of Architecture Changes 377
Triggers Can Be Turned Off without Being Removed 377
Trigger Firing Order 378
INSTEAD OF Triggers 380
INSTEAD OF INSERT Triggers 381
INSTEAD OF UPDATE Triggers 384
INSTEAD OF DELETE Triggers 384

xiv
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
kuuluu Kjöllefjord Lebesbyn pitäjään; raja pitäjäin välillä kulkee
Rastekaissan tienoilta pitkin Laijistunturia ja Hopseidin kannaksen
poikki Nordkyyhyn. Lebesbyn länsiraja taas kulkee Spierttanjargan
halki sen äärimmäiseen nokkaan "Svärholtklubben", Spierttaklubunn,
joten siis tuo Tenovuonoa vähän isompi Laijisvuono on kokonaan
pitäjän sisällä. Lebesbyn pitäjän väkiluku teki v. 1875 672 henkeä,
joista 64 suomalaista (v. 1855 43), 266 lappalaista, 100 sekarotuista
ja 242 norjalaista. Kirkolta käännettiin taas kurssi pohjaan päin
Svärholtiin, joka on heti Spierttaklubun itäpuolella, ja sitte kierrettiin
tämä niemi ja alettiin painaa Porsangin eli niinkuin suomeksi myös
sanottiin Porsangerin vuonon sisään. Niemen nokassa, joka on
korkea ja jyrkkä, on mainio "lintuvuori"; kalliorinteen koloissa pesii
tässä sadointuhansin, kenties miljonittainki, eri merilintuja,
enimmästi kalalokkeja. Sivukuljettaissa hiljennettiin vähän höyryn
vauhtia ja useat matkustajat ottivat esiin pyssynsä, ampumalla
säikyttääkseen suuremman määrän lintuja liikkeelle vuoresta,
muutamain laukausten perästä lehahtiki kauheasti kirkuen
semmoiset parvet ilmaan, että oli ikäänkuin lumipyry edessämme, ja
yhtäkaikki enin osa sitteki lienee paikoillensa jäänyt kallion rotkoihin.
Höyheniä ja munia kalastajat täältä keräilevät suuret määrät.

Svärholt-niemen kohalla oltiin iltamalla klo 10:n tienoissa. Kun siitä

oli päästy sivu, alkoi aurinko laskea — elokuun alussa se täällä jo
muutamaksi tiimaksi katoaa, Auringonlasku oli erinomaisen
juhlallinen ja kaikki matkustajat nousivatki täkille sitä katsomaan ja
ihmettelemään. Tuo ääretön meren ulappa oli ihan rasvatyyni ja
kirkas kuin peili; taivas oli yhtä kirkas ja aivan pilvetön — ainoastaan
auringon yläpuolella oli vähän kullankarvaista liennettä; ja näköpiirin
äärimmäisessä päässä, missä taivas ja vesi sulivat yhteen, päivän
loistava ruhtinas, tulipunaisena ja häikäisevän valonsa
menettäneenä, vyöryi verkalleen ja majesteetillisesti alas aaltojen
viileään syliin. Laskua kesti klo 10,15—10,40 eli tasan 25 minuutia,
lukien siitä kun auringon alin laita ensin koski veteen siihen asti kun
ylälaita katosi. Tuo ylevä näkemä vaikutti mahtavasti jokaiseen; yksin
ruijalaisetki, joitten kuitenki olisi luullut olevan siihen tottuneita,
olivat ihmeen vallassa. Minä puolestani en eläissäni ollut tämmöistä
päivänlaskua nähnyt, eikä semmoista muualla voikaan nähä paitsi
pohjoisen valtameren ääressä, koska aurinko etelämpänä alenee
jyrkemmästi.

Päivänlaskun jälkeen useat vielä jäivät ylös valvomaan ja yön

ihanuutta nauttimaan, vaan kahen edellisen yön riittämätön lepo
yllytti minua menemään alas makuusijaa etsimään. Siitä oli sentään
kova tinka, sillä kaikki paikat olivat täynnä, vaan hyvä sopu sijaa
antaa ja salin sohvilla ja lattialla mitenkuten jokainen, joka ei ollut
hyttipaikkaa saanut, pääsi viimein pitkäkseen. Muuan nuori
norjalainen luopui itse altaan minun hyväkseni paikastaan sohvalla,
etten tällä kertaa ollut pakotettu niinkuin viime yönä lattialle
asettumaan.

Yön aikana laiva kävi Kistrannin kirkolla, jotenki alhaalla

Porsanginvuonon länsirannalla, ja Repvågissa, pohjempana samalla
rannalla. Jälkimäisessä paikassa unemme loppui klo 1/2 6 aamulla
suuresta hälinästä sekä ylhäällä täkillä että alhaalla salissa.
Hammerfestiin valtiopäivämiesvaaliin aikovat valitsiamiehet,
luvultaan 16, erkanivat nimittäin tässä laivasta ja astuivat toiseen
pikkuhöyryyn, nimeltä "Nor", joka varta vasten oli tullut heitä
noutamaan, että ajoissa kerkeäisivät vaaliin. Tämän piti näet
tapahtua samana päivänä, lauvantaina 5 p. elok., klo 5 j.pp. ja siihen
asti ei iso höyry, jonka piti poiketa useaan paikkaan, olisi perille
ennättänyt. Edellisenä iltana valitsiamiehet olivat päättäneet
Kistrannista kulkea maisin Vuorenjargan poikki Rappefjordiin
(suomeksi Repovuonoon?), jota taivalta on pari penikuormaa, ja
tilasivat sähkölangan kautta vuonon perään pikkuhöyryn viemään
heitä siitä kaupunkiin, vaan Hammerfestistä tuli vastaus, että
pikkuhöyry tulee Repvågiin ja että jatkaisivat matkaa sinne, niin
pääsisivät tunturin poikki kulkemasta, joka vastaus tietysti oli heille
mieleen. Repvågissa meidän laiva vielä viipyi pari kolme tiimaa,
ennenkuin taas lähti kulkemaan pohjaa kohti, sillä monta venelastia
kuivia kaloja oli täällä otettava sisään. Kun oltiin matkassa, tulin
vähän levottomaksi sen puolesta, kulkisimmeko meki Magerön
salmen kautta niinkuin "Nor" tai sanotun saaren ympäri; edellisessä
tapauksessa jäisi näet mainio Nordkap näkemättä ja sitte olisi ollut
parempi päästä Norissa kulkemaan, niin olisi Hammerfestiä kerjennyt
tarkemmin katsella. Ilokseni kuitenki kuulin, että kapteeni, ilman yhä
kestävään kauneuteen katsoen ja kun useat muutki matkustajat
olivat halunneet "Nordkaapaa" nähä, oli päättänyt kulkea Magerön
ympäri. Kauniilla säällä kapteenein on tapa näin mukautua
matkustajain mielen mukaan. Ilma oliki tänäpänä yhtä ihana kuin
eilen, lämmin ja niin tyyni, että meren pinnalla selvästi siellä täällä
erotti ne klasipulloiset tupulit, jotka osottivat alaslasketuita liinoja.
Pyytöveneitä näkyi useoita meren selällä; Porsanginvuono on nim.
hyvä varsinki saidan pyytöpaikka. Muutamia Kieruan suomalaisia oli
aamulla tullut laivaan ja heiltä kuulin, että juhannuksesta elokuun
alkuun Repvågin tienoilla oli nuottaa kohti, jota 12 miestä hoitaa,
saatu toistasataa tynnyriä saidan maksoja, siis, kun tynnyrin hinta oli
21 kruunua, noin 200 kr. miestä päälle, sekä sen lisäksi kaloista 4—5
mattoa jauhoja niin ikään miestä päälle; joten, kun jauhomaton
hinta oli noin 30 kr., miehen ansioksi oli jäänyt kaikkiaan noin 330—
340 kr. Sangen sievä tienesti kuudelta viikolta. Kun tultiin
Magerönsalmen suulle, kuljettiin muutetun kurssin tähen ensin
lännempänä salmen pohjoisrannalla olevaan Honingsvangiin ja sitte
idempään Kjelvigiin. Viimemainitussa paikassa, jolla on hyvä, saaren
suojaama hamina on ollut oma kirkko, vaan se kauhea länsi-
eteläinen myrsky, joka talvella 1882 teki niin suuria vahingoita
Ruijassa, kohotti koko kirkon ilmaan ja vei tietämättömiin; muutamia
laudanpalasia vain on jälestäpäin löydetty lähellä olevalta tunturilta.
Satama antaa koillista eli itää kohti ja kaikilta muilta puolin, siis länsi-
eteläiseltäki, josta myrsky tuuli, paikkaa ympäröipi ihan pystyjyrkät,
korkeat kallioseinät, (josta nimiki: Kjelvig, supistettu Kjedel-vigistä,
Kattilalahti); vaan, niinkuin jo edellisessä on mainittu, on juuri
tunturin laelta alassyöksevän vihurin voima vaarallisin. Sama myrsky
hävitti toisenki kirkon Ruijassa, Talmulahen, ei kuitenkaan kokonaan
poisviemällä, vaan toiselle paikalle siirtämällä. Lähin pysäyspaikka
Kjelvigistä eteenpäin on Gjesvär Magerön länsipuolella, ja tällä
taipaleella on Nordkap kierrettävä. Kjelvigistä Nordkaapaan on noin 2
1/2 penik. Kun on Skibsfjordin poikki kuljettu ja tultu Magerön
koillisnokan kohalle, näkyy Nordkap selvästi jonku penikuorman
päästä. Idästäpäin tulialle tuo mailman mainio niemi ehkä parhaiten
esiintyy, sillä koillisnokasta alkava laaja merenlahti sallii nähä niemen
koko itäsyrjän, joka kulkee suoraan pohjasta etelään ja on 5—6
virstaa pitkä. Niemimaa on samoin kuin Magerö yleensä aivan
tasainen, noin 1000 jalkaa korkea kalliotanner, joka Nordkaapassa
melkein pystysuorasti kaatuu mereen. Klo 1 aikana oltiin niemen
nenän kohalla. Tosiaanki uljas ja mieleen valtavasti koskeva oli se
kuva, minkä tuo suunnaton kallio tarjosi. Nordkap on paljo paremmin
säilynyt kuin Nordkyn, niin että alasvierinyttä soraa vain vähäinen
määrä oli nähtävä, ja sitä ihmettelemisen tunnetta, minkä edellinen
sivukulkiassa vaikuttaa, ei siis häiritse saman puutteen
huomaaminen, joka Nordkyn komeutta niin isosti vähentää.
Sattuvalla tavalla italialainen Juoseppi Acerbi, joka kohta sata vuotta
aikaa (1799) kulki Oulun kautta ja Lapin halki Nordkaapaan, kertoo
seuraavissa sanoissa, minkänäköinen Nordkap ympäristöneen on ja
minkä vaikutuksen se katseliaan tekee:

"The North Cape is an enormous rock, which projecting far into

the ocean, and being exposed to all the fury of the waves and the
outrage of tempests, crumbles every year more and more into ruines
(tässä arvelussa kirjottaja kuitenki näkyy erehtyneen). Here every
thing is solitary, every thing is steril, every thing sad and
despondent. The shadowy forest no longer adorns the brow of the
mountain; the singing of the birds, which enlivened even the woods
of Lapland, is no longer heard in this scene of desolation; the
ruggedness of the dark gray rock is not covered by a single shrub;
the only music is the murmuring of the wawes, ever and and anon
renewing their assaults on the huge masses, that oppose them. The
northern sun; creeping at midnight at the distance of five diameters
along the horizon, and the immeasurable ocean in apparent contact
with the skies, form the grand outlines in the sublime picture
presented to the astonished spectator. The incessant cares and
pursuits of anxious mortals are recollected as a dream; the various
forms and energies of animated nature are forgotten; the earth is
contemplated only in its elements, and as constituting a part of the
solar system."

Hyvästi sanottu. Mitä kuitenki paikan autiouteen ja alastomuuteen

tulee, niin koko jäämeren rannikko on samallainen: puuta eli
pensasta, saati metsää, et meren partaalla näe missään, laululintua
et kuule koskaan, kaikkialla vain ranta monta sataa jalkaa korkeana
kalliomuurina jyrkästi nousee merestä, sallien ainoastaan hyvin
harvoissa paikoissa halullisen päästä kuiville; ja sitä ikävyyden ja
alakuloisuuden tunnetta, minkä Nordkaapan elottomuus näkyy
Acerbissä herättäneen, ei siis pitemmän matkaa pitkin jäämeren
rantaa kulkenut huomattavasti tunne. Vaan Acerbi tuliki Alattiosta
suoraan Magerölle.

Kuningas Oskar nousi v. 1873 ylös niemen harjulle ja muistoksi

hänen käynnistään seisoo aivan kallion äyräällä harmaakivipatsas,
"Oscarsstötten". Bædeker kertoo, että myrsky talvella 1882 olisi
kaatanut sen kumoon, vaan jos kertomuksessa on perää, oli patsas
kait pystytetty uudelleen, sillä höyrylaivastamme ainaki osotettiin
missä se seisoi.

Nordkaapaa, joka on 71° 10' leveydellä, mainitaan tavallisesti

Europan pohjoisimmaksi niemeksi; tarkkaan ottaen tämä ei
kuitenkaan ole oikein. Länsipuolella Nordkaapaa, siitä erotettuna
lahen kautta, pistää Knivskärodd vielä pohjemmaksi jonku pari
virstaa. Tämä niemeke on kuitenki hyvin matala ja kaitainen ja
lienee siitä syystä pidetty kovin halpana asetettavaksi Nordkaapan
edelle; mahollista myöski, että se ennen aikaan on ollut veden alla.

Lännen puolella Knivskäroddia on Tunäs niminen niemi, joka

ennen vanhaan oli pohjoisin asuttu paikka maan päällä. V. 1567 siinä
oli koko 32 verotaloa (Friis). Nyt paikka on autio ja mailman
pohjoisimmat asukkaat, muutamat norjalaiset ja yksi suomalainen
perhe, tavataan tätä nykyä Skaarsvågissa heti itäpuolella
Nordkaapaa.

Magerön ympäri kierrettyä pantiin kurssi länsi-etelään päin. Ne

paikat, joissa höyry sitte kävi, olivat Gjesvär, Maasö, jossa oli kirkko,
Havösund ja Bolfsöhavn, josta viimeisestä kuljettiin suoraan
Hammerfestiin. Luonto muuttuu länsipuolella Nordkaapaa vähän
toisenlaiseksi sikäli, että nyt alkaa leveä saaristo, jota yhtämittaa
kestää puolisataa penikuormaa etelään päin Vestfjordiin saakka
Lofotin saarten alle. Mageröstä itäänpäin ei mitään saaristoa löydy
suojaksi jäämeren aaltoja vastaan, joku yksinäinen pieni luoto vain
siellä täällä, niinkuin Vuoreijan ja Haaneian saaret Varangissa, joku
saari Supuskan edustalla ja Oneikan saari Karabellan niemen
rannoilla sekä Kilttinä Kuolavuonon suussa. Länsiruijassa myöski maa
nousee korkeammaksi ja itä-Ruijan tasaisten vuori-ylänköjen sijaan
astuu terävähuippuiset vuoriharjut. Kasvullisuuden puolesta kaikki
sentään pysyy kappale matkaa eteenpäin yhtä kolkkona kuin
idempänä, niin että saarten ja mantereen rannat ovat paljasta
kallioa, milloin punertavaa, milloin harmajaa, milloin mustaa; pieniä
ruohikkokenttiä vain kalastuspaikoissa näkee. Yhtäkaikki matkustus
nyt niinkuin saaristossa ainaki on vaihettelevampi ja hauskempi.
Magerö ja siitä länteen tulevat yhtä pohjoiset saaret: Maasö,
Hjelmsö, Rolfsö, y.m., muodostavat oman pitäjän Maasö, jonka
väkiluku 1876 oli 1,322 henkeä. Suomalaisia oli niistä 69, lappalaisia
480, sekarotuisia 186. V. 1855 oli Maasössä suomalaisia vain 10
henkeä, joten niiden lukumäärä täällä siis näkyy verraten isosti
karttuneen. Kistrannin pitäjässä, joka ulottuu ympäri
Porsanginvuonon, oli asukasmäärä viime väenlaskussa 1357 henkeä,
niistä suomalaisia 162, lappalaisia 606, sekarotulaisia 293, norjalaisia
206. V. 1855 oli Kistrannissa suomalaisia 270, joten niiden lukumäärä
täällä näyttää vähentyneen; vaan huomattava on ensinki, että v.
1855 näkyy Kistranniin luetun myöski Kaarasjoki, jossa 1876 oli 24
suomalaista ja 7 sekarotuista (sekä 483 lappalaista ja 26 norjalaista),
joten suomalaisten yhteinen lukumäärä molemmissa seurakunnissa
siis tekisi 186, sekä toiseksi, että noista sekarotuisista, joita ei v.
1855 erittäin mainita, toinen puoli ehkä on luettava suomalaisiksi,
niin että meikäläisiä kaikkiaan siis karttuu 336. Jollei suomalainen
väestö Kistrannissa siis olekaan sanottavasti enennyt, ei sen
ainakaan olisi pitänyt vähetä.
 Klo 10 lauvantai-iltana 5 p. elok, Haakon Adalstein höyrysi
Hammerfestin, mailman pohjoisimman kaupungin, satamaan.

Hammerfest.

Hammerfest on perustettu Hvalö eli Kvalö nimisen saaren

(Valassaaren) länsirannalle, luoteesta päin saareen pistävän lahen
perukan ympäri. Kaupungin-oikeudet sai paikka v. 1787, vaan
asukkaita, vaikka vain joitakuita, siinä oli ollut ainaki 200 vuotta
varemmin. Tämän vuosisadan alussa ei väkiluku vielä tehnyt kuin 77
henkeä ja v. 1835 ainoastaan 400, vaan vuoden 1855 jälkeen
Hammerfest niinkuin Ruija yleensä on rivakasti edistynyt, että sen
väkiluku v. 1875 jo oli noussut 2101:een henkeen eli enempään kuin
kummassakaan Ruijan kahessa toisessa kaupungissa.
Hammerfestissä asuuki Ruijan amtmanni eli maaherra.

Ulkonäöltään ei kaupunki ole mikään mainittava. Ranta on täynnä

tavaramakasiineja ja niitten takana seisoo pienet, enimmästi 2-
kertaiset puurakennukset, ryhmitettyinä likekkäin toisiansa,
kaitaisten katujen varsilla. Se ala, jolle kaupunki on rakettu, on hyvin
ahas. Heti kaupungin takaa kohoaa jyrkkä ja korkea vaara, Sadlen,
"Satulavaara", jonka pää ulottuu niin lähelle lahen perukkaa, että
väliin vain on jäänyt yhen kaupunginkorttelin leveys; ja tällä
kaitaisella alalla suurin osa kaupunkia sijaitsee. Ainoastaan
länsipäässä on vähän avarammalta tilaa pitkin lahen rantaa; siellä
seisoo kaupungin v. 1840 rakettu kirkko. Itäpuolella kaupunkia
laskee vähäinen puro mereen ja kun sen vartta kulkee muutaman
askeleen ylöspäin, aukeaa itä-etelään päin pieni laakso, jonka
pohjassa on lammikko, "Storvandet". Lammin rannat ovat tehty
niittymaiksi, joitten vihannuus miellyttävästi koskee silmään, ja siellä
täällä näkyy joku huvila, että paikka on jotenki sievä; puuta ei
kuitenkaan löydy ainoaakaan. Pitkin lahen itärantaa kulkee
kaupungista noin virstan pituinen maantie siihen niemennokkaan,
Fuglnäs, lintuniemi, joka lahen suussa idästä päin pistää mereen,
muodostaen luonnollisen möljän aavan meren aaltoja vastaan.

Ylimalkaan ei Hammerfest tee vieraaseen minkään edullisen

vaikutuksen; siksi sillä on liian pohjoinen (arktillinen) luonne. Tuota
pientä, itsessään kyllä mitätöntä laaksoa kaupungin itäpuolella
lukuun ottamatta, on kaupungin ympäristö paljasta jylhää kallioa,
jossa luonnon ainoa elonmerkki on nuo monilukuiset, kimeä-ääniset
merilinnut. Kaupungista ei edes, niinkuin Vesisaaressa, ole mitään
laajempaa näköalaa tarjona; vähänkään ympärilleen nähäksensä
täytyy kiivetä vaaralle kaupungin eteläpuolella. Ilma kaupungissa on
turmeltunut siitä hajusta, minkä lukemattomat, täyteen ripustetut
kala-jällit ja puolessa sadassa, jollei useammassa, isossa padassa
kiehuvat maksat ympärillensä levittävät. Syksyn ja talven aikana
mahtanee pimeys kaupungissa olla vieläki suurempi kuin muissa
paikoin Ruijassa, kun vasta mainittu "Satulavaara" estää ensin
alhaalle vaipunutta aurinkoa ja sitte, auringon täydellisen katoamisen
jälkeen, eteläiselle taivaanrannalle sydänpäiväksi ilmestyvää valon
kajastusta kaupunkiin näkymästä. Kylmäksiki norjalaiset moittivat
paikkaa, ja moitteessa varmaan on perää, koska esm. v. 1867, joka
tosin oli harvinaisen kolkko vuosi, vielä 16 p. heinäk. lammikko
kaupungin itäpuolella oli jäässä! Kylmyyttä ei kuitenkaan saa käsittää
äkeäksi pakkaseksi, sillä talvella meri, joka aina on sulana, lämmittää
ilmaa ja estää pakkasta kovin kiihtymästä, vaan on kylmyys
ymmärrettävä tasaiseksi kolkkoudeksi. Skandinavian kaupungeista
kiihtyy pakkanen kovimmalleen Haaparannalla.

Hammerfestillä on vähän epämukava asema sikäli, että se tuolla

etäällä meren saaressa, johon kulku talvisaikana on hyvin hankala,
on aivan erotettu sisämaasta, luonnollisesta kaupantekoalastaan.
Vaan Hammerfest on perustettu yksistään kalastusta varten ja sitä
tarkotusta silmällä pitäen tuskin olisi edullisempaa asemaa
kaupungille voitu saada. Sillä Hammerfest on ihan sen valtaväylän
partaalla, joka länsi-Norjasta kulkee itä-Ruijaan; jokainen matkamies
siihen poikkeaa ja itä-Ruijassa kalanpyynnissä olleista hyvin moni
siihen myöpi saaliin. Vaikka vähän lännenpuolessa Ruijaa voipi
Hammerfest ottaa osaa kalanpyyntiin itä-Ruijassaki, jos kala sinne
ilmestyy, sillä kaikki saalis kuitenki viedään länteen ja etelään päin.
Länsi-Ruijan kalastukseen sitävastoin Vesisaaren ja Vuoreijan
asukkaat eivät sanottavasti, jos ollenkaan, voi ottaa osaa. Pitemmille
pyytöreissuille ylös pohjaa kohti on Hammerfestistä tietysti myöski
hyvä tilaisuus lähteä, ja säännöllisesti kaupungista toimitetaanki
retkiä sekä Huippuvuorille hylkeen, mursun y.m. pyyntiä varten että
matalikoille eli "pankeille" aavassa meressä holkerin pyyntiä varten.
Edellisestä pyynnistä on vähän alettu luopua, kun mursu on käynyt
yhä harvinaisemmaksi liiallisen pyynnin tähen, vaan jälkimäistä
harjotetaan yhä hyvällä menestyksellä.

Osotteeksi kuinka vireä kauppakaupunki Hammerfest on, tahon

muutamasta Ruijan sanomasta tähän ottaa kertomuksen liikkeestä
kaupungissa v. 1882. Silloin klareerattiin sisään tullikamarissa: 16
norjalaista laivaa, 1 ruotsalainen, 2 tanskalaista, 3 saksalaista, 1
englantilainen, 2 venäläistä höyryä, matkalla Jeniseihin, 48
venäläistä rannikko-alusta, ja 39 norjalaista, ulkomaalta lähtenyttä
postihöyryä, eli yhteensä 112 laivaa, kantaen 29,428 tonia. Näistä
klareerattiin ulos: 11 norj. laivaa Vienaan painolastilla, 3 Englantiin
1,436 tynn. traanilla ja 3,000 kilogr. valaanruodoilla, 2 Italiaan
423,503 kilogr. kapakalalla, "Rundfisk";[26] 6 ulkomaan laivaa
Vienaan painolastilla. Noilla norj. postihöyryillä ulosvietiin 9217 tynn.
traania ja 129,600 kilogr. kapakalaa, siis yhteensä viety 10.653 tynn.
traania, 3000 kilogr. valaanruotoja, 553,103 kilogr. kapakalaa;
sitäpaitsi höyryissä vietiin ulos 94 kilogr. poronsarvia, 4 elävää
karhua, 3 karhunnahkaa ja 69,028 kilogr. kapasaitaa Ruotsiin.

Venäjälle lähtevällä 53 laivalla, yhteensä kantaen 3001 tonia,

vietiin: 148,004 kilogr. kapakalaa (rotskjær), 104,167 kilogr
kapasaitaa, 3,016,654 kilogr. suolakalaa, 474 tynn. silliä, 524
ketunnahkaa, 171 saukonnahkaa, 1,483 hektoliiteriä suoloja, 37
ankkuria rommia, 70 islannin villapaitaa, 427 tahkoa, 340 kilogr.
viiniä, 480 kilogr. kahvia, 86 kilogr. sokeria, 15 kilogr. teetä, 200 paria
villakarttoja, 4 tynn. kölitervaa.

Eri paikkoihin Norjassa vielä vietiin: 990 kilogr. "rundfisk" ja 34,900

kilogr. "rotskjær", 472,626 kilogr. kapasaitoja, 81,040 saitaa, 1,219
tynn. traania, 618 tynn. silliä, 12,457 kilogr. mursunnahkoja, 35,019
kilogr. hylkeennahkoja, 8 karhunnahkaa.

Huippuvuorilta toi 9 laivaa, kantaen yht. 268 tonia: 102 mursua,

3,361 hyljettä, 17 kuollutta ja 4 elävää merikarhua, 6 poroa, 90
kilogr. höyheniä ja 20 tynn. valaan-ihraa merellä tavatusta kuolleesta
valaskalasta. Sitäpaitsi 2 kaupungin omaa laivaa toi 6,000 suolattua
turskaa. 1 laiva, jähti, jota J. Rouso (suomalainen?) kuljetti, joutui
haaksirikkoon.

Holkerinpyyntiin otti osaa 13 kaupunginlaivaa, kant. yht. 346

tonia, ja toivat 2,123 tynn. maksoja ja 36 tynn. valaan-ihraa
kuolleena tavatusta valaskalasta. Näistä aluksista 9 teki 2 retkeä,
yksi 3 ja kolme kuki 1 retken, yht. 24 retkeä.

Ylläseisovista numeroista voipi saada käsityksen liikkeen määrästä

Hammerfestissä. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että esm. Oulun
suureen merikaupunkiin v. 1881 vain tuli 240 laivaa, kant. 66,717
tonia. Niinkuin edessäpäin tullaan näkemään, näyttää liike
Vesisaaressa ja Vuoreijassa olevan vieläki suurempi kuin
Hammerfestissä, arvaten niissä löytyväin valaskalatehasten tähen.
Hammerfestin satamassa oli meidän tullessa joku 25 à 30 skuunaria
ankkurissa.

Höyrylaivamme viipyi Hammerfestissä 2—3 tiimaa, jolla välin hyvin

kerkesi käydä kaupunkia katsastamassa. Laiva laski ankkuriin vähän
matkan päähän möljästä, vaan sen kupeelle ilmestyi heti
soutuveneitä, jotka halvasta hinnasta veivät matkustajia maihin.
Mitään erityistä katseltavaa ei kaupungissa ollut; länsipäässä oli
moniaita varakkaamman näköisiä taloja ja komea koulurakennus.
Tuolle vaaralle kaupungin eteläpuolella, joka lumivyöryillään
alituisesti uhkaa kaupunkia, en tullut nousseeksi, koska aika oli siksi
täpärä; ja jos kerran tahtoo Hammerfestin tienoilla nauttia laajasta
näkö-alasta, onki paras kulkea ylös toiselle vähän etelämpänä
olevalle tunturille, jonka nimi norjaksi on Tyven ja joka on noin 1,300
jalkaa korkea. Siitä on puheen mukaan ihmeen kaunis näkö-ala sekä
aavalle merelle pohjaan päin että tuntureille idässä, etelässä ja
lännessä, joista varsinki Söreian ja Seilannin saarten jäätiköt pistävät
silmään. Yhessä paikassa lähellä kaupunkia olisi sopinut käydä, vaan
tietämättömyydestä en tullut sitä tehneeksi; se olisi ollut Fuglnäsissä
lahen suussa. Tänne nim. päättyi se meridianilinja, joka vv. 1816—
1852 määrättiin Ruijan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän halki Tonavan
suuhun asti, ja jonka työn muistoksi tänne on pystytetty kivipatsas,
jonka päällä on vinoon asetettu pronssinen maapallo. Se kyllä olisi
sietänyt katselemista. Patsaassa on sekä latinainen että norjalainen
päällekirjotus, vaan merkittävää on, että niitten maitten joukossa,
joitten halki linja on käyty, ei ollenkaan mainita Suomea. "Per
Norvegiam, Sueciam et Rossiam", sanoo kirjotus, ovat "trium
gentium geometrae" määränneet kaaren. Suomi on ystävällisesti
pistetty Venäjän kotkan siipien turviin.

Suomesta puhuen löytyi Hammerfestissä v. 1875 suomalaisia 309

henkeä; maaseurakunnassa sitäpaitsi 21, yhteensä siis 330. Suomi-
kirjassa 1870 niiden lukumäärä ilmotetaan v. 1855 olleen 356, joten
näyttää niinkuin suomalaisuus Ruijan pääkaupungissa olisi
vähenemään päin. Tässä on kuitenki sama muistutus tehtävä kuin
äskön Kistrannista puhuttaissa, että paitsi puhtaita suomalaisia
myöski sekarotuiset ovat lukuun otettavat, ja niitä oli v. 1875
Hammerfestin kaupungissa 163 ja maaseurakunnassa 121. Jos
edellisistä luetaan toinen puoli eli 81, jälkimäisistä 2/5 osaa eli 48
suomalaisiksi[27], tekisi siis suomalaisten lukumäärä Hammerfestin
kaupungissa: 309 + 81 = 390 henkeä eli lähes 1/5 osa kaupungin
koko väkiluvusta; maaseurakunnassa 21 + 48 = 69. Molemmissa
seurakunnissa yht. 459 henkeä. Tämän mukaan ei suomalainen
väestö olisi vähenemässä, eikä niitten suomalaisten puheesta, jotka
satuin kaupungin sataman rannalla tapaamaan, tuntunutkaan
niinkuin suomen valta olisi siellä alenemaan päin.

Valtiopäivämiesvaali Ruijan läänin maalaiskuntain puolesta oli

iltapäivällä ennen tuloamme toimitettu kaupungissa maaherra J.
Blackstadin edessä ja kun Repvågissa meistä eronneet valitsiamiehet
olivat ajoissa perille ennättäneet, oli vaali päättynyt kahen hallitusta
kannattavan miehen vaalilla. Kaikki 16 Haakon Adalsteinissä
seurannutta valitsiamiestä oli nim. kuningasmielisiä ja valitsiamiehiä
yhteensä ei ollut kuin 25. Noista 9:stä muusta oli kuitenki 5 eli 6
vapaamielisiä, niin että jos edellämainitut 16 eivät olisi vaaliin
kerjenneet, olisi sen päätös ollut toinen. Maaherran kohteliaisuus
Holmia kohtaan, kun hän käski höyryn kapteenia odottamaan tätä
kuusi tiimaa, saapi kai siitä selityksensä, että Holm tiettiin olevan
hallituksen kannattaja.

Nimismies Klerk, joka myös oli valitsiamies, arveli vaalin johosta,

että kun se oli ensimäinen (muistaakseni) koko maassa, sillä tulisi
olemaan jossaki määrin ratkaiseva merkitys, kuningasmielisiä
kaikissa paikoin rohkaisemalla. Tämä arvelu kuitenki petti, sillä
niinkuin tiedetään tuli enemmistö valtiopäivillä hallituksen
vastustajia.

Hammerfestistä Tromssaan. Alattio. Tromssa.

Kolmantena päivänä, sittekun Taanasta oli lähetty, kuljettiin

Hammerfestistä Tromssaan, jolla välin höyry kävi seuraavissa
paikoissa: Hasvikissä Söreian eteläpäässä, Aksuvuonossa (Oksfjord)
Alnasnjargan pohjoisrannalla, jonka perukkaa 2—3,000 jalan
korkuiset, vedestä pystysuoraan nousevat tunturit ympäröivät ja
jonka suussa Ruijan rikkaimmaksi mieheksi kehuttu kauppias, Buch,
asuu, Bergsfjordissa samoin Alnasnjargan pohjoisrannalla, vaan
vähän lännempänä Aksuvuonoa; siitä näki jonkun matkan päässä
röysteisen, sinertävän jäätikön, joka juoksee, s.t.s. hiljaisesti liikkuu
länteen päin, kunnes pudottelee jäätelinsä korkealta ilmasta alas
Jökulfjordiin niemen länsirannalla; se taitaa olla Skandinavian ainoa
jäävirta, Lappeassa (Loppen), jossa on samannimisen pitäjän kirkko,
Kieruassa (Skjerfö) ja Kalsassa (Karlsö), niin ikään pitäjiensä
kirkoilla, kaikki kolme pienokaisia saaria. Kieruaan tullessa kuljetaan
Naavuonon (Kvenangerfjordin) suun poikki ja matkalla Kalsaan
Jyykeän- ja Ulvusvuonojen suitten poikki, joitten välistä siintää
Jivgnnjargan 2,000 jalkaa korkea niemennenä Lyngs-tuen. Kalsasta
kuljettiin ensin, jollen aivan erehy, tuota kaltaista salmea Ringvadsön
ja Reinön välissä, jonka vihantia, niityiksi raivatuita rantoja oli yhtä
outo kuin miellyttävä katsella Tenojoelta tänne asti kestäneitten
kallioiden perästä, sitte Grötsuntia länsipuolella Stuorranjargaa eli
niinkuin suomalaiset sanovat Isonientä, ja viimein Tromssan salmea
Tromssaan, johon tultiin sunnuntaina 6 p. elok. klo 11 illalla.
Hammerfestin ja Tromssan väli on ainoastaan 25 meri- eli 16
maapenikuormaa, vaan yhtäkaikki oli matkalla viivytty lähes
vuorokausi, kun höyrylaiva oli käynyt siksi monessa paikassa ja sitä
paitsi Aksuvuonossa oli 5—6 tiimaa saatu odottaa pikkuhöyryä "Nor",
joka kulkee Hammerfestin ja Alattion väliä ja Aksuvuonossa tapaa
isot höyryt; se oli nyt matkavuoroissaan myöhästynyt senkautta, että
edellisenä päivänä oli Repvågista käynyt noutamassa
valtiopäivämieselektoreja Hammerfestiin.

Alattioon ei Haakon Adalstein poikennut ja se oli vahinko, koska

Alattion seutu, jota yksimielisesti kiitetään Ruijan kauniimmaksi
paikaksi, siten jäi näkemättä. Sinne kuljetaan Hammerfestistä ensin
sitä salmea. "Strömmen", Virta, joka on Valassaaren ja Seilannin
välissä ja jossa valaskaloja ennen aikaan kävi hyvin paljon, sitte
Seilannin ja Vuorjenjargan väliin tulevaa salmea, Vargsund. Paitsi
viime mainitun salmen kautta on Alattionvuono yhteydessä
valtameren kanssa kahen toisenki "mahtavan" salmen kautta,
Rognsundin, joka on Seilannin ja Stjernön välissä, ja Stjernmndin,
joka on Stjernön ja Aluasnjargan välissä. Alattionvuonon
länsirannalla pistää maahan ensin pitkä ja kaitainen Lankovuono
(Langfjord), sitte lyhempi Talmulahti (Talvig), jonka rannalla
Talmulahen pitäjän kirkko seisoo, "in reizender Lage", niinkuin
Bædeker sanoo; itärannalla on pienempiä vuonoja. Kaamavuono
(Komagfjord) Liinavuono (Lerrisfjord) y.m. Perukassa vuono
jakaantuu tuon 700 jalkaa korkean Pyhävaaran (? Bassevarekin,
norjaksi Kongshavnfjeldin) kautta kahteen haaraan, idempään,
Rässivuonoon, Rafsbottn, johon Alattionjoki vetensä laskee, ja
lännempään Bossakoppaan, jonka sisin perukka on nimeltä
Kaavuono. Bossakopan rannalla on samanniminen kylänpaikka,
kuulusa suurista talvimarkkinoistaan; lähellä kylää on Alattion uusi
kirkko. Kaavuonon pohjoisrannalla on englantilaisten omistama
Kaavuonon vaskitehas. Alattionjoen suussa on kylä nimeltä
"Elvebakken", — paikan suomalaista nimeä en tiedä — jonka
asukkaat melkein yksistään ovat suomalaisia. Varsinki kauniiksi
kiitetään jokilaaksoa viimemainitusta kylästä ylöspäin: reheviä
laidun- ja niittymaita, vaihetellen viljavien ohra- ja kaurapeltojen
sekä verraten laajain pottumaitten[28] kanssa, ulottuu virstottain
pitkin jokivartta; tuuheoita koivikoita näkyy siellä täällä ja paitsi
koivua tapaa myöski muita lehtipuita, niinkuin haapaa, pihlajaa,
tuomea; ja ylempänä vuorten syrjillä kasvaa vankat mäntymetsät.
Puhumatta lakoista, mustikoista ja puoloista kypsyy täällä myöski
viinimarjat, vaaraimet ja vatukat; kryytimaissa mansikatki. Ja tämä
kaikki Lapin takana 70 asteen leveydellä!

Alattiosta kulkee Koutokeinon kautta valtatie Suomeen.

Koutokeinoon käytetään kahta eri tietä: lyhempää läntisempää, joka
kulkee tuon 2700 jalkaa korkean Nuppivaaran ynnä muitten
tunturein poikki ja on 18 penik. pitkä, sekä itäisempää, 22
penikuorman pituista pitkin Alattion jokea ja Maasin kautta, jolloin
koskein välttämiseksi Alattiosta lähettäissä kuljetaan Peskaalas-
tunturin poikki. Talvella Alattion markkinain aikana joulu- ja
maaliskuun alussa on näillä teillä vilkas liike, kun sisämaasta ja
Suomen ja Ruotsin puolelta viedään alas voita, lihoja ja lintuja
(metsikanoja, riekkoja) ja tuodaan takaisin jauhoja, kaloja ja
kolonialitavaroita. Toinenki valtatien tapainen kulkee Alattiosta itä-
etelään päin Jetsjärven kautta Kaarasjoelle, 20 penik. pitkä.
 Alattion väkiluku teki v. 1875 yhteensä 2389 henkeä, joista 716
suomalaista, 178 lappalaista, 461 sekarotuista ja siis 1034
norjalaista. Talmalahen väkiluku teki 2146 henkeä, joista 155
suomalaista, 740 lappalaista, 435 sekarotuista ja 816 norjalaista.
Koutokeinon väkiluku oli 719 henkeä, niistä 18 suomalaista, 651
lappalaista, 38 sekarotuista ja 12 norjalaista; lappalaisista oli 488
paimentolaisia (tunturilappeja).

Tromssa, Tromsö, lienee alkuaan suomeksiki samoin kuin norjaksi

merkinnyt sitä pienenlaista saarta, joka on yläpuolella Paatsivuonon
suuta mantereen (Stuorranjargan) ja Kvalön välissä; nyt samalla
etupäässä tarkotetaan sanotulla saarella löytyvää kaupunkia. Saari
on noin penikuorman pituinen ja parin virstan levyinen, ulottuen
etelästä pohjoiseen, 1—2 virstaa leveän salmen, Tromssan salmen,
Tromsösundin, kautta erotettu mantereesta. Se on toisenlaatuinen
kuin muut Ruijan saaret sen puolesta, että on verraten hyvin matala,
vaan mataluutensa johosta se myöski on toisia viljavampi: vihannat
niityt peittävät sen rantoja ja paitsi koivua siinä myöski kasvaa
pihlaja ja tuomi. Kaupunki on rakettu Tromssan salmen varrelle,
saaren itärannan eteläpuoleen. Jos saari on sievä, täytyy sanoa, että
kaupunki ehkä on vielä sievempi; kadut olivat leveöitä ja puhtaita ja
rakennukset, jotka haminassa ja vähän ylempänä rannasta kulkevan
pääkadun varrella olivat oikein komeoita ja suuria, useat
kolmikertaisia, alakerrat laitetut loistaviksi kauppabutikeiksi, olivat
syrjäisemmissäki kaupungin-osissa hyvässä kunnossa pidettyjä,
laudotetuita ja maalatuita. Kirkkotori oli tehty puilla ja
pensaskasveilla istutetuksi kauniiksi esplanadiksi. Länteen käsin maa
kaupungista vähitellen kohoaa kankaaksi, joka rajottaa näkö-alaa
sinne päin, vaan idän puoleen silmä ihastuneena kiintyy vastapäätä
kaupunkia salmen toisella rannalla nousevaan, noin 4000 jalkaa
korkeaan, ikuisella lumella ja jäällä peitettyyn Tromstindin
mahtavaan tunturiin. Vaikka katselin kaupunkia sateisen yön
hämärtävässä valossa, en voi muuta sanoa kuin että se teki erittäin
miellyttävän vaikutuksen, ja aivan perustetuksi myönnän sen
ihastuksen, jolla norjalaiset sekä suullisesti että kirjallisesti puhuvat
tästä "ultima Thulen pääkaupungista".

Tromssa sai kaupungin-oikeudet v. 1794, vaan eli samoin kuin

Hammerfest ensi alusta kituvaa elämää, niin että siinä vielä v. 1818
vain oli 35 taloa (Friis) s.t.s. noin 3—400 henkeä. Viime aikoina seki
sentään on rohkeasti edistynyt, vieläpä rohkeammin kuin muut
Ruijan kaupungit, niin että siinä v. 1875 oli 5,409 henkeä.
Kaupungissa asuu Tromssan läänin maaherra ja Tromssan
hippakunnan piispa. Kauppiaita oli Tromssassa v. 1875 102, joista 75
tukkukauppiasta; Ruijan kolmessa toisessa kaupungissa oli
kauppamiehiä sanottuna vuonna yhteensä ainoastaan 72, joista 38
tukkukauppiasta. Etevimmiksi Tromssan kauppiaiksi sanottiin P.
Hansenia, Kr. Dreijeriä ja Holstia. Kaupungissa on
kansakouluopettajaseminari ja kymnaasi; kirkkoja oli muistaakseni
kolme, niistä yksi katolinen. Kymmenkunta vuotta taapäin
perustettiin kaupunkiin museo, joka on lähellä kaupungin komeaa
vierasten majaa, grand hotel, ja varustettu arvokkailla luonnon- ja
kansantieteellisillä esineillä. Vesijohto on laitettu kaupunkiin vähän
lännempänä olevasta järvestä. Tämän järven ympärille Tromssan
pohatat ovat rakentaneet huviloita, niin sieviä puutarhoillensa, että
Friisin arvelun mukaan niiden ei tarvitsisi hävetä Kristianiankaan
seuduilla olemasta. Jos lukia suvaitsee muistaa, että Tromssassa
ollaan 69° 38' asteen leveydellä, siis yhtä pohjoisessa kuin Utsjoella,
ei hän varmaan voi olla kaikesta tästä kummiinsa joutumatta.

Omituista on, että ihanalla Tromssalla entiseen aikaan on ollut,

sama maine kuin Blocksbergilla Saksassa eli Blåkullalla Ruotsissa,
niin että sinne on luultu velhojen ja noitien juhla-öinä kokontuvan
syömään, juomaan ja mässäämään (Friis); jonka taikauskon
perintönä ehkä on pidettävä, että länsi-Ruijan suomalaisetki
puheessaan käyttävät tuota suomalaisen korvalle outoa sanaa
"trolli". Kenties asia on siten selitettävä, että Tromssan saaren
kauneus pisti lappalaistenki silmään, kun he poroineen tulivat
Tromstindin kupeelle, että he juhliensa viettopaikaksi valitsivat tuon
kauniin saaren, ja että nämät juhlat, joihin arvaten joku
epäjumalanpalvelus oli yhistetty, näyttivät norjalaisille niin
eriskummaisilta, etteivät he voineet pitää juhlanviettäjiä muuna kuin
noitina.

Näkö-alaa Tromstindin harjulta muuten kiitetään verrattoman

laajaksi ja ihanaksi, ja semmoinen se mahtanee ollaki. Itään päin
tulee Ulvus- ja Muskuvuonojen taa Jyykeänniemen valkoselkäinen
alppijakso; pohjassa päin kiiltävät Skulgamtunturit Ringvatsön
etelärannalla; länsi-etelään käsin tulee Bensjordtind mantereen
päähän Paatsivuonon suun tuolle puolen, ja lännessä kulkee pitkin
Kvalön saarta alppiharju, josta Vastindin, Blaamandin y.m. tunturit
kohottavat huippujansa ilmaan. Syvällä jalkain alla Tromstindin
juuren ja Kvalön välissä lepää sinisten aaltojen sylissä Tromssan
viheriä saari, ja Kvalön tunturein takaa siintää valtameren ääretön
vedenpinta.

Tromstindin eteläpuolella on Tromssan laakso, Tromsödalen, johon

vierasten matkustajain on Tromssasta tapa poiketa lappalaisleiriä
katsomaan. Kesäksi nimittäin Tromssan laaksoon aina tulee
muutamia ruotsin lappalaisperheitä Karesuvannosta Muonionjoen
varrelta, tuoden muassaan 4—5000 poroa.
 Tromssa on melkein aivan norjalainen kaupunki. V. 1875 siinä oli
suomalaisia ainoastaan 98 henkeä ja lappalaisia vain 8; sekarotuisia
64. Tromssansalmessa ei ollut suomalaisia kuin 11 henkeä.
Tromssaan ei kuitenkaan suomalaisten asutus lopu, joku määrä heitä
vielä löytyy länsi-etelään päin siitä. Niin oli vuonna 1875 suomalaisia
Paatsivuonossa 64 henkeä, Malangissa 20, Malanginvuonoon
laskevan Maals-elvan ja tämän lisäjoen Bardu-elvan varrella 118,
Hillesössä 32, Senjen saaren kahessa pitäjässä, Bergissä ja Tranössä
239, Lenvikissä 73, Salangissa 47, Ibestadissa 62, Sandissa,
Trondenäsissä ja Kvedfjordissa 14; yhteensä 675 henkeä. V. 1855 oli
Tromssasta alaspäin ainoastaan 248 suomalaista (Suomi, 1870), ja
suomalaisten lukumäärä täällä päin näyttää siis olevan kasvamaan
päin. V. 1875 oli sitäpaitsi sekarotuisia vastaluetetuissa pitäjissä
1,431.

Tromssan lääni, jonka ainoa kaupunki Tromssa on, ulottuu

Alnasnjargalta pohjoispuolelle Ofoten-lahtea 68° 30' asteen
leveydelle. Vaikka kooltansa pienempi Ruijan lääniä on se kuitenki
kolmatta vertaa väkirikkaampi: v. 1875 siinä luettiin 54,019 asukasta,
kun Ruijan läänissä vain oli 24,075. Tromssan läänistä etelään päin
tulee Tromssan hippakunnan kolmas lääni, Nordlannin amtti, joka
ulottuu 68° 30' asteen leveydeltä 65:lle asteelle saakka, siis Oulun
tasalle; hallituskaupunki on siinä Bodö Saltenfjordin suussa (67°
lev.). Mainittavia paikkoja Nordlannin läänissä ovat Fagernäs Ofoten-
lahen perukassa, johon Luulaja—Ofotin rautatie on aiottu
päättyväksi, kalastuksesta tunnetut Lofoten-saaret, joitten kahen
eteläisimmän välissä vaarallinen Malström, Myllyvirta, pauhaa. Salt-
eli Storströmmen Saltenfjordin suussa, samanluontoinen vaan vielä
kauheampi virta kuin Malström, ja Svartisen Saltenfjordista etelään
päin, noin 7 penik. pitkä, 2—4 leveä, lumi- ja jääkenttä, joka peittää
keskimäärin 4000 jalan korkuista tunturimaata. Mal- eli Saltströmiä
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookultra.com