Machine Learning, Big Data, and IoT for Medical

Informatics 1st Edition Pardeep Kumar pdf

download

https://ebookmeta.com/product/machine-learning-big-data-and-iot-
for-medical-informatics-1st-edition-pardeep-kumar/

Download more ebook from https://ebookmeta.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookmeta.com
to discover even more!

Machine Learning for Intelligent Multimedia Analytics

Techniques and Applications Studies in Big Data 82
Pardeep Kumar Editor Amit Kumar Singh Editor

https://ebookmeta.com/product/machine-learning-for-intelligent-
multimedia-analytics-techniques-and-applications-studies-in-big-
data-82-pardeep-kumar-editor-amit-kumar-singh-editor/

Machine Learning for Intelligent Multimedia Analytics

Techniques and Applications Pardeep Kumar Amit Kumar
Singh Eds

https://ebookmeta.com/product/machine-learning-for-intelligent-
multimedia-analytics-techniques-and-applications-pardeep-kumar-
amit-kumar-singh-eds/

Machine Learning and Big Data Analytics (Proceedings of

International Conference on Machine Learning and Big
Data Analytics (ICMLBDA) 2021) 1st Edition Rajiv Misra

https://ebookmeta.com/product/machine-learning-and-big-data-
analytics-proceedings-of-international-conference-on-machine-
learning-and-big-data-analytics-icmlbda-2021-1st-edition-rajiv-
misra/

Practice Makes Perfect: Basic French, Premium Third

Edition Kurbegov

https://ebookmeta.com/product/practice-makes-perfect-basic-
french-premium-third-edition-kurbegov/
Pumpkin Patch Hijinks Halloween Steam 1st Edition
Andrea Marie

https://ebookmeta.com/product/pumpkin-patch-hijinks-halloween-
steam-1st-edition-andrea-marie-2/

An Introduction to Management Science: Quantitative

Approach 15th Edition David R. Anderson

https://ebookmeta.com/product/an-introduction-to-management-
science-quantitative-approach-15th-edition-david-r-anderson/

Applied Knowledge in Paediatrics: MRCPCH Mastercourse

1st Edition Martin Hewitt

https://ebookmeta.com/product/applied-knowledge-in-paediatrics-
mrcpch-mastercourse-1st-edition-martin-hewitt/

Comedy in Crises Weaponising Humour in Contemporary Art

1st Edition Chrisoula Lionis

https://ebookmeta.com/product/comedy-in-crises-weaponising-
humour-in-contemporary-art-1st-edition-chrisoula-lionis/

Sustainable Composites for Lightweight Applications 1st

Edition Hom Nath Dhakal & Sikiru Oluwarotimi Ismail

https://ebookmeta.com/product/sustainable-composites-for-
lightweight-applications-1st-edition-hom-nath-dhakal-sikiru-
oluwarotimi-ismail/
Oxford Textbook of Global Public Health 7th Edition
Roger Detels

https://ebookmeta.com/product/oxford-textbook-of-global-public-
health-7th-edition-roger-detels/
 Machine Learning,
Big Data, and IoT for
Medical Informatics
 Machine Learning,
Big Data, and IoT for
Medical Informatics
Edited by
Pardeep Kumar
Department of CSE & IT, JUIT, Solan, Himachal Pradesh, India

Yugal Kumar
Department of CSE & IT, JUIT, Solan, Himachal Pradesh, India

Mohamed A. Tawhid
Department of Mathematics and Statistics, Thompson Rivers University, Kamloops, BC, Canada

Series Editor
Fatos Xhafa
Technical University of Catalonia (UPC), Barcelona, Spain
Academic Press is an imprint of Elsevier
125 London Wall, London EC2Y 5AS, United Kingdom
525 B Street, Suite 1650, San Diego, CA 92101, United States
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom

Copyright © 2021 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic or
mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and retrieval system, without
permission in writing from the publisher. Details on how to seek permission, further information about the
Publisher’s permissions policies and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance
Center and the Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by the Publisher
(other than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and experience broaden our
understanding, changes in research methods, professional practices, or medical treatment may become
necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in evaluating and using
any information, methods, compounds, or experiments described herein. In using such information or methods
they should be mindful of their own safety and the safety of others, including parties for whom they have a
professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors, assume any liability
for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products liability, negligence or otherwise, or
from any use or operation of any methods, products, instructions, or ideas contained in the material herein.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress
British Library Cataloguing-in-Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library
ISBN: 978-0-12-821777-1

For information on all Academic Press publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Mara Conner

Acquisitions Editor: Sonnini R. Yura
Editorial Project Manager: Chiara Giglio
Production Project Manager: Nirmala Arumugam
Cover Designer: Victoria Pearson
Typeset by SPi Global, India
Contributors
Rashid Ali
School of Intelligent Mechatronics Engineering, Sejong University, Seoul, Republic of Korea
Majed Alsadhan
Department of Computer Science, Kansas State University, Manhattan, KS, United States
Emmanuel Ayodele
School of Electronic and Electrical Engineering, University of Leeds, Leeds, United Kingdom
Praveen Chakravarthy Bhallamudi
Lumirack Solutions, Chennai, India
Dilip Kumar Choubey
Department of Computer Science & Engineering, Indian Institute of Information Technology,
Bhagalpur, India
Giuseppe Ciaburro
Department of Architecture and Industrial Design, Università degli Studi della Campania Luigi
Vanvitelli, Aversa, Italy
Anup Das
Electrical and Computer Engineering, Drexel University, Philadelphia, PA, United States
Apurba Das
Department of CSE, PES University; Computer Vision (IoT), Tata Consultancy Services,
Bangalore, India
Jaydeep Das
Advanced Technology Development Center, Indian Institute of Technology Kharagpur,
West Bengal, India
Parneeta Dhaliwal
Department of Computer Science and Technology, Manav Rachna University, Faridabad, India
Haytham Elmiligi
Computing Science Department, Thompson Rivers University, Kamloops, BC, Canada
Ahmed A. Ewees
Department of Computer, Damietta University, Damietta, Egypt; Department of e-Systems,
University of Bisha, Bisha, Saudi Arabia
O.K. Fasil
Department of Computer Science, Central University of Kerala, Kerala, India
Marwa A. Gaheen
Department of Computer, Damietta University, Damietta, Egypt
Pardeep Garg
Department of Electronics and Communication Engineering, Jaypee University of Information
Technology, Solan, India

xvii
xviii Contributors

Isel Grau
Artificial Intelligence Lab, Free University of Brussels (VUB), Brussels, Belgium
Rahul Gupta
National Institute of Technology, Hamirpur, Himachal Pradesh, India
Sunil Kumar Hota
DIHAR, Defense Research & Development Organization, Leh, Jammu & Kashmir, India
William H. Hsu
Department of Computer Science, Kansas State University, Manhattan, KS, United States
Enas Ibrahim
Department of Computer, Damietta University, Damietta, Egypt
Muhammad Taimoor Khan
Medical Department, University of Debrecen, Debrecen, Hungary
Sung Won Kim
Department of Information and Communication Engineering, Yeungnam University, Gyeongsan,
Republic of Korea
Dipesh Kumar
Department of ECE, IIT(ISM), Dhanbad, India
Vijay Kumar
National Institute of Technology, Hamirpur, Himachal Pradesh, India
Yugal Kumar
Department of CSE & IT, JUIT, Solan, Himachal Pradesh, India
Seshadri Sastry Kunapuli
Xinthe Technologies PVT LTD, Visakhapatnam, India
Deepti Lamba
Department of Computer Science, Kansas State University, Manhattan, KS, United States
Theodore V. Maliamanis
HUman-MAchines INteraction Laboratory (HUMAIN-Lab), Department of Computer Science,
International Hellenic University, Kavala, Greece
Nirupama Mandal
Department of ECE, IIT(ISM), Dhanbad, India
Des McLernon
School of Electronic and Electrical Engineering, University of Leeds, Leeds, United Kingdom
Pradeep Kumar Naik
School of Life Sciences, Sambalpur University, Sambalpur, Orissa, India
Ali Nauman
Department of Information and Communication Engineering, Yeungnam University, Gyeongsan,
Republic of Korea
Muhammad Hassan Nawaz
Electrical Engineering Department, University of Debrecen, Debrecen, Hungary
 Contributors xix

Ann Nowe
Artificial Intelligence Lab, Free University of Brussels (VUB), Brussels, Belgium
George A. Papakostas
HUman-MAchines INteraction Laboratory (HUMAIN-Lab), Department of Computer Science,
International Hellenic University, Kavala, Greece
Advika Parthvi
School of Computer Science and Engineering, Vellore Institute of Technology, Vellore, Tamil Nadu,
India
Yazdan Ahmad Qadri
Department of Information and Communication Engineering, Yeungnam University, Gyeongsan,
Republic of Korea
Rakesh Raja
Department of Computer Science and Engineering, Birla Institute of Technology, Mesra, Ranchi,
India
R. Rajesh
Department of Computer Science, Central University of Kerala, Kerala, India
Kartik Rawal
School of Computer Science and Engineering, Vellore Institute of Technology, Vellore, Tamil Nadu,
India
Riya Sapra
Department of Computer Science and Technology, Manav Rachna University, Faridabad, India
Bikash Kanti Sarkar
Department of Computer Science and Engineering, Birla Institute of Technology, Mesra, Ranchi,
India
Jane Scott
School of Architecture, Planning and Landscape, Newcastle University, Newcastle, United
Kingdom
Dipankar Sengupta
PGJCCR, Queens University Belfast, Belfast, United Kingdom; Artificial Intelligence Lab, Free
University of Brussels (VUB), Brussels, Belgium
Isha Sharma
National Institute of Technology, Hamirpur, Himachal Pradesh, India
Sunil Datt Sharma
Department of Electronics and Communication Engineering, Jaypee University of Information
Technology, Solan, India
Vijay Kumar Sharma
DIHAR, Defense Research & Development Organization, Leh, Jammu & Kashmir, India
Rohit Shukla
Department of Biotechnology and Bioinformatics, Jaypee University of Information Technology
(JUIT), Solan, Himachal Pradesh, India
xx Contributors

Vaibhav Shukla
Tech Mahindra Ltd., Mumbai, Maharastra, India
S.S. Shylaja
Department of CSE, PES University, Bangalore, India
Tiratha Raj Singh
Centre of Excellence in Healthcare Technologies and Informatics (CHETI), Department of
Biotechnology and Bioinformatics, Jaypee University of Information Technology (JUIT), Solan,
Himachal Pradesh, India
Ravi B. Srivastava
DIHAR, Defense Research & Development Organization, Leh, Jammu & Kashmir, India
Wenhan Tan
Electrical and Computer Engineering, Drexel University, Philadelphia, PA, United States
Abdalrahman Tawhid
Computing Science Department, Thompson Rivers University, Kamloops, BC, Canada
Tanya Teotia
Computing Science Department, Thompson Rivers University, Kamloops, BC, Canada
Arvind Kumar Yadav
Department of Biotechnology and Bioinformatics, Jaypee University of Information Technology
(JUIT), Solan, Himachal Pradesh, India
Syed Ali Raza Zaidi
School of Electronic and Electrical Engineering, University of Leeds, Leeds, United Kingdom
Zhiqiang Zhang
School of Electronic and Electrical Engineering, University of Leeds, Leeds, United Kingdom
Preface
Medical informatics, also known as healthcare analytics, is a useful tool that can assess and monitor
health-related behavior and conditions of individuals outside the clinic. The benefits of medical infor-
matics are significant, including improving life expectancy, disease diagnosis, and quality of life. In
many individual situations, a patient requires continuous monitoring to identify the onset of possible
life-threatening conditions or to diagnose potentially dangerous diseases. Traditional healthcare sys-
tems fall short in this regard.
Meanwhile, rapid growth and advances have occurred in the digitization of information, retrieval
systems, and wearable devices and sensors. Our times demand the design and development of new
effective prediction systems using machine learning approaches, big data, and the Internet of Things
(IoT) to meet health and life quality expectations. Furthermore, there is a need for monitoring systems
that can monitor the health issues of elderly and remotely located people. In recent times, big data and
IoT have played a vital role in health-related applications, mainly in disease identification and diag-
nosis. These techniques can provide possible solutions for healthcare analytics, in which both struc-
tured and unstructured data are collected through IoT-based devices and sensors. Machine learning
and big data techniques can be applied to collected data for predictive diagnostic systems. However,
designing and developing an effective diagnostic system is still challenging due to various issues
like security, usability, scalability, privacy, development standards, and technologies. Therefore
machine learning, big data, and IoT for medical informatics are becoming emerging research areas
for the healthcare community.

Outline of the book and chapter synopses

This book presents state-of-the-art intelligent techniques and approaches, design, development, and
innovative uses of machine learning, big data, and IoT for demanding applications of medical infor-
matics. This book also focuses on different data collection methods from IoT-based systems and
sensors, as well as preprocessing and privacy preservation of medical data. We have provided potential
thoughts and methodologies to help senior undergraduate and graduate students, researchers,
programmers, and healthcare industry professionals create new knowledge for the future to develop
intelligent machine learning, big data, and IoT-based novel approaches for medical informatics appli-
cations. Further, the key roles and great importance of machine learning, big data, and IoT techniques
as mathematical tools are elaborated in the book. A brief and orderly introduction to the chapters is
provided in the following paragraphs. The book contains 23 chapters.
Chapter 1 presents a survey of machine learning and predictive analytics methods for medical in-
formatics. This chapter focuses on deep neural networks with typical use cases in computational med-
icine, including self-supervised learning scenarios: these include convolutional neural networks for
image analysis, recurrent neural networks for time series, and generative adversarial models for cor-
rection of class imbalance in differential diagnosis and anomaly detection. The authors then continue
by assessing salient connections between the current state of machine learning research and data-
centric healthcare analytics, focusing specifically on diagnostic imaging and multisensor integration
as crucial research topics within predictive analytics. Finally, they conclude by relating open problems

xxi
xxii Preface

of machine learning for prediction-based medical informatics surveyed in this article to the impact of
big data and its associated challenges, trends, and limitations of current work, including privacy and
security of sensitive patient data.
Chapter 2 presents a proposed model for geolocation aware healthcare facility with IoT, Fog, and
Cloud-based diagnosis in emergency cases. An end-to-end infrastructure has been modeled for the
healthcare system using geolocation-enabled IoT, fog, and cloud computing technology to identify
the nearest hospital or medical facility available to the patient. It has also achieved 25%–27% less delay
and 27%–29% less power consumption than the cloud-only environment.
Chapter 3 aims to capture the status of medical computer vision threats and the recent defensive
techniques proposed by researchers. This chapter intends to shed light on the vulnerability of machine
learning models in medical image analysis, e.g., disease diagnosis, and to become a guide for any
researcher working in medical image analysis toward the development of more secure machine
learning-based computer-aided diagnosis systems.
Chapter 4 demonstrates a model for skull stripping and tumor detection from brain images using 3D
U-Net. The demonstrated model has been tested over 373 MRIs of the LCG Segmentation Dataset,
showing good standard performance over metrics of dice coefficient, and the accuracy results are
competitive with the existing methods.
Chapter 5 addresses the issue of corrupted laparoscopy video by haze, noise, oversaturated illumi-
nation, etc., in minimally invasive surgery. To effectively address the issue, the authors have proposed
a novel algorithm to ensure the enhancement of video with faster performance. The proposed C2D2A
(Cross Color Dominant Deep Autoencoder) uses the strength of (a) a bilateral filter, which addresses
the one-shot filtering of images both in the spatial neighborhood domain and psycho-visual range; and
(b) a deep autoencoder, which can learn salient patterns. The domain-based color sparseness has further
improved the performance, modulating the classical deep autoencoder to a color dominant deep
autoencoder. The work has shown promise toward providing a generic framework of quality enhance-
ment of video streams and addressing performance. This, in turn, improves the image/video analytics
like segmentation, detection, and tracking the objects or regions of interest.
Chapter 6 presents an alternative way of estimating respiratory rate from ECG and PPG by using
machine learning to improve estimation accuracy. The proposed methods are based on respiratory sig-
nals extracted from raw signals and use a support vector machine (SVM) and neural network (NN) to
estimate respiratory rate. The proposed methods achieve comparable accuracy to current methods
when the number of classes is low. Once the number of classes increases, the accuracy drops
significantly.
Chapter 7 serves as an introductory guideline to address the challenges and opportunities while de-
signing machine learning-enabled Healthcare Internet of Things (H-IoT) networks. It provides a dis-
cussion on traditional H-IoT, challenges, and opportunities in the Network 2030 paradigm. It also
discusses potential machine learning techniques compatible with H-IoT and points out open issues
and future research directions.
Chapter 8 presents a skin lesion segmentation approach based on the Elitist-Jaya optimization al-
gorithm. The proposed method contains two stages: image preprocessing and edge detection. The ex-
perimental sample consists of a set of 320 images from the skin lesion dataset. The outcomes proved
that the proposed approach improved the segmentation accuracy of the affected skin lesion area and
outperformed the compared methods.
Chapter 9 provides its readers with an all-encompassing review that will enable a clear understanding
of the current trends in glove-based gesture classification and provide new ideas for further research. The
 Preface xxiii

authors have analyzed deep learning approaches in terms of their current performance, advantages over
classical machine learning algorithms, and limitations in specific classification scenarios. Furthermore,
they present other deep learning approaches that may outperform current algorithms in glove-based
gesture classification.
Chapter 10 presents an ensemble approach for evaluating the cognitive performance of the human
population at high altitude. The authors identify the key multidomain cognitive screening test
(MDCST) and clinical features among the lowlander (350 m) and highlander (1500 but
<4300 m) populations, staying at an altitude 4300 m for a prolonged duration. A goodness-of-fit test
was applied to the two population cohorts for identifying significant independent measures. Rule-based
mining was followed to discover associative rules between the clinical, behavioral, and cognitive
screening parameters. Conclusively, a unique set of association rules have been identified with at
least 30% support and more than 60% confidence in behavioral and clinical features associated with
the cognitive parameters.
Chapter 11 presents the role of machine learning in expert systems for disease diagnostics in human
healthcare. The authors discuss essential existing expert systems for human disease diagnosis in detail.
They also provide a brief evaluation of various techniques used for the development of expert systems.
Chapter 12 presents an entropy-based hybrid feature selection approach for medical datasets. A
stable linear-time entropy-based ensembled feature selection approach is introduced, mainly focusing
on medical datasets of several sizes. The suggested approach is validated using three state-of-the-art
classifiers, namely C4.5, naı̈ve Bayes, and JRIP, over 14 benchmark medical datasets (drawn from the
UCI machine learning repository). The empirical results achieved from the datasets demonstrate that
the proposed ensemble model outperforms the selected learners.
Chapter 13 shows how to utilize machine learning algorithms to create models that can predict
healthcare systems’ critical issues. The chapter’s discussion relates to the COVID-19 pandemic and
highlights the solutions offered by machine learning in such scenarios. The chapter also highlights
the significance of feature engineering and its impact on machine learning models’ accuracy. The chap-
ter ends with two case studies. The first case study shows how to build a prediction model that can
predict the number of diabetic patients who will visit certain hospitals in a specific geographic location
in future years. The second case study analyzes health records during the COVID-19 pandemic.
Chapter 14 presents an interpretable semisupervised classifier for predicting cancer stages. Authors
illustrate the self-labeling gray-box applications on the omics and clinical datasets from the cancer ge-
nome atlas. They show that the self-labeling gray-box is accurate in predicting cancer stages of rare
cancers by leveraging the unlabeled instances from more common cancer types. They discuss insights,
the features influencing prediction, and a global representation of the knowledge through decision trees
or rule lists, which can aid clinicians and researchers.
Chapter 15 presents an overview of applications of blockchain technology in smart healthcare. The
authors overviewed the fundamental blockchain concepts and applications to be used for different as-
pects of the smart healthcare industry and proposed a live patient monitoring system by deploying
blockchain technology in the model. Keeping an eye on recent technologies in connected healthcare,
they finally presented various research factors and potential challenges where blockchain technologies
can play an outstanding role in realizing the concept of smart optimization in the healthcare industry.
Chapter 16 focuses on clustering and classification techniques for the prediction of leukemia. The
proposed work consists of Phase I, which will be dealing with the collection of datasets and visuali-
zation of datasets, whereas Phase II will be dealing with the machine learning and data mining
xxiv Preface

techniques for the prediction of leukemia disease. The authors claim that the proposed techniques
would give higher performance than the existing techniques.
Chapter 17 presents a performance evaluation of fractal features toward seizure detection from
electroencephalogram signals. The authors have evaluated the ability of three well-known fractal
dimension feature extraction methods (the Katz fractal dimension, Higuchi fractal dimension, and
Petrosian fractal dimension) to classify epileptic and nonepileptic electroencephalogram signals.
The features are fed to an SVM classifier for the classification of epileptic and nonepileptic electro-
encephalogram signals. The SVM classifier results show that the fractal features are good measures to
characterize the complex information of epileptic signals.
Chapter 18 presents an integer period discrete Fourier transform-based algorithm to identify tandem
repeats in the DNA sequences. The authors have discussed the importance of tandem repeats in diverse
applications. They proposed an integer period discrete Fourier transform (IPDFT)-based algorithm to
detect the tandem repeats in DNA sequences. A comparison of the proposed algorithm’s performance
has also been made with existing methods.
Chapter 19 discusses the scope, applicability, and usage of blockchain technology to preserve pa-
tients’ sensitive medical data. A framework is also proposed that allows patients and hospitals to store
medical records. The framework allows patients to share the information by providing access to their
data and by invoking smart contracts for automatic payments for their medical claims.
Chapter 20 presents a novel approach to securing e-health applications in the cloud environment.
The authors provide an algorithm to secure data in e-health applications in the cloud environment.
A new architecture for e-health applications in the cloud environment is proposed, which will provide
application-level security and server-level security using certificates.
Chapter 21 presents different ensemble learning algorithms and explains how these algorithms can
be used to classify health disorders. The authors have discussed an ensemble classifier approach for
thyroid disease diagnosis using the AdaBoostM algorithm.
Chapter 22 presents a review of the latest artificial intelligence research in this immense medical
science field, including various architectures and approaches, with special attention given to brain
tumor analysis. The authors discuss various deep learning architectures used to diagnose brain tumors
and compare results with existing architectures. They have examined case studies from basic
clustering techniques such as K-means clustering to fuzzy and neurotrophic C-means clustering
techniques and kernel graph cuts (KGC) to advanced artificial intelligence techniques such as deep
convolution neural networks (DCNs), atrous convolution neural networks (ACNs), and unit
architectures to find the area of interest in the coherent/incoherent regions.
Finally, Chapter 23 focuses on machine learning in precision medicine. An overview of how ma-
chine learning is used in precision medicine and its potential use in the detection, diagnosis, prognosis,
risk assessment, therapy response, and discovery of new biomarkers and drug candidates is presented
in this chapter.
We especially thank the Intelligent Data-Centric Systems: Sensor Collected Intelligence Series
Editor, Prof. Fatos Xhafa, for his continuous support and insightful guidance.
We would also like to thank the publishers at Elsevier, in particular, Chiara Giglio, Editorial
Project Manager, and Sonnini Ruiz Yura, Acquisitions Editor–Biomedical Engineering, for their
helpful guidance and encouragement during this book’s creation.
We are sincerely thankful to all authors, editors, and publishers whose works have been cited
directly/indirectly in this manuscript.
 Preface xxv

Special acknowledgments
The first editor gratefully acknowledges the authorities of the Jaypee University of Information Tech-
nology, Waknaghat, Solan, Himachal Pradesh, India, for their kind support for this book.
The second editor gratefully acknowledges the authorities of the Jaypee University of Information
Technology, Waknaghat, Solan, Himachal Pradesh, India, for their kind support for this book.
The third editor would like to acknowledge the Natural Sciences and Engineering Research Council
of Canada and Thompson River University, Kamloops, Canada, for their kind support of his research
on this book.

Dr. Pardeep Kumar

Solan, India

Dr. Yugal Kumar

Solan, India

Dr. Mohammad A. Tawhid

Kamloops, BC, Canada
 CHAPTER

Predictive analytics and machine

learning for medical informatics:
A survey of tasks and techniques
1
Deepti Lamba, William H. Hsu, and Majed Alsadhan
Department of Computer Science, Kansas State University, Manhattan, KS, United States

Chapter outline
1 Introduction: Predictive analytics for medical informatics ......................................................................2
1.1 Overview: Goals of machine learning ................................................................................... 2
1.2 Current state of practice ..................................................................................................... 3
1.3 Key task definitions ........................................................................................................... 3
1.4 Open research problems ..................................................................................................... 7
2 Background ..................................................................................................................................... 10
2.1 Diagnosis ........................................................................................................................ 10
2.2 Predictive analytics .......................................................................................................... 13
2.3 Therapy recommendation ................................................................................................. 14
2.4 Automation of treatment ................................................................................................... 15
2.5 Integrating medical informatics and health informatics ....................................................... 16
3 Techniques for machine learning ...................................................................................................... 18
3.1 Supervised, unsupervised, and semisupervised learning ...................................................... 18
3.2 Reinforcement learning .................................................................................................... 19
3.3 Self-supervised, transfer, and active learning ..................................................................... 20
4 Applications .................................................................................................................................... 20
4.1 Test beds for diagnosis and prognosis ................................................................................ 20
4.2 Test beds for therapy recommendation and automation ....................................................... 21
5 Experimental results ......................................................................................................................... 21
5.1 Test bed ......................................................................................................................... 21
5.2 Results and discussion ..................................................................................................... 22
6 Conclusion: Machine learning for computational medicine ................................................................. 22
6.1 Frontiers: Preclinical, translational, and clinical ................................................................. 22
6.2 Toward the future: Learning and medical automation .......................................................... 23
References .......................................................................................................................................... 23

Machine Learning, Big Data, and IoT for Medical Informatics. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-821777-1.00023-9
Copyright # 2021 Elsevier Inc. All rights reserved.
1
2 CHAPTER 1 Predictive analytics and machine learning for medical informatics

1 Introduction: Predictive analytics for medical informatics

Medical informatics is a broad domain at the intersection of technology and health care which
aims to (1) make medical data of patients available to them and to healthcare providers, thus
enabling them to make timely medical decisions; and (2) manage this data for educational and
research purposes. According to Morris Collen, the first articles on medical informatics appeared
in the 1950s (Collen, 1986). However, it was first identified as a new specialty in the 1970s
(Hasman et al., 2014).
This section surveys goals, the state of practice, and specific task definitions for machine learning in
medical fields and the practice of health care. These sectors produce an enormous amount of data which
is highly complex and comes from heterogeneous sources: electronic health records (EHRs) (Thakkar
and Davis, 2006), medical equipment and devices, wearable technologies, handwritten notes, lab re-
sults, prescriptions, and clinical information. The application of predictive analytics to this data offers
potential benefits such as improved standards of care for patients, lower medical costs, and higher
resultant patient satisfaction with healthcare providers.

1.1 Overview: Goals of machine learning

Predictive analytics is a branch of data science that applies various techniques including statistical
inference, machine learning, data mining, and information visualization toward the ultimate goal of
forecasting, modeling, and understanding the future behavior of a system based on historical and/or
real-time data. This chapter focuses on machine learning (Samuel, 1959; Jordan and Mitchell,
2015) algorithms for building predictive models. In addition, we will survey applications of machine
learning to automation and computer vision, especially image classification, which in some medical
domains has achieved accuracy comparable to that of a human expert (Esteva et al., 2017). Sidey-
Gibbons and Sidey-Gibbons (2019) provided an introduction to machine learning using a publicly
available data set for cancer diagnosis. In recent years, deep learning (LeCun et al., 2015;
Goodfellow et al., 2016) has attained technical success and scientific attention in application domains
including medicine (Miotto et al., 2018) and health care (Kwak and Hui, 2019). Deep neural networks
such as convolutional neural nets (ConvNets or CNNs) have become the predominant state-of-the-art
method for analysis of images such as magnetic resonance imaging (MRI) scans, to predict diseases
such as Alzheimer’s disease (Liu et al., 2014).
Deep learning models face several challenges in medical domains which hinder their accept-
ability to the medical community—temporality of data, domain complexity, and lack of interpret-
ability (Miotto et al., 2018). According to Miotto et al. (2018), the most used deep architectures
in the health domain, briefly discussed in Section 3, include recurrent neural networks (RNNs)
(Schuster and Paliwal, 1997), ConvNets (Lawrence et al., 1997), restricted Boltzmann machines
(Nair and Hinton, 2010; Fischer and Igel, 2012), autoencoders (Baldi, 2012; Baxter, 1995), and
variations thereof. This chapter focuses on five tasks of medical informatics: differential diagnosis
(Sajda, 2006), prediction (Chen and Asch, 2017), therapy recommendation (Gr€aßer et al., 2017),
automation of treatment (Mayer et al., 2008a), and analytics in integrative medicine (Kawanabe
et al., 2016).
 1 Introduction: Predictive analytics for medical informatics 3

1.2 Current state of practice

A trend forecast study (Healthcare, 2021) published by the Society of Actuaries indicates a growing
usage of predictive analytics for health care. In 2019, 60% of healthcare organizations were already
using predictive analytics, and 20% indicated that they would be using the same in the following year.
Among those that currently use predictive analytics, 39% reported a decrease in healthcare costs and
42% improvement in patient satisfaction. These statistics demonstrate the interest of organizations in
using predictive analytics in medical domain for improving their services.

1.3 Key task definitions

This section provides an overview of machine learning goals in health informatics. The goals of
prediction are introduced in Section 1.1.

1.3.1 Diagnosis
Differential diagnosis is defined as the process of differentiating between probability of one disease
versus that of other diseases with similar symptoms that could possibly account for illness in a
patient. A technical series published by World Health Organization (WHO) in 2016 states that the most
important task performed by primary care providers is diagnosis (World Health Organization, 2016).
Machine learning tools have been used primarily for disease diagnosis throughout the history of med-
ical informatics. Graber et al. (2005) conducted a study to determine the causes of diagnostic errors and
to develop a comprehensive taxonomy for the classification of these errors.
Miller (1994) provided a representative bibliography of the state of the art and history of medical di-
agnostic decision support systems (MDDSS) at the time. These systems can be divided into several sub-
categories, among which expert systems have been used most often (Shortliffe et al., 1979). Many of the
earliest rule-based expert systems (Giarratano and Riley, 1998) were developed for medical diagnosis.
Shortliffe (1986) gave insights into the design of expert systems for diagnostic medicine developed during
the 1970s and 1980s, including: (1) MYCIN (Shortliffe and Buchanan, 1985; Shortliffe, 2012), which
focused on infectious diseases; (2) INTERNIST-1 (Miller et al., 1982); (3) QMR (Miller and Masarie,
1989; Rassinoux et al., 1996); (4) DXplain (Barnett et al., 1987; mghlcs, n.d.; Bartold and Hannigan,
2002), a diagnostic decision support system developed continuously between 1986 and the early 2000s.
The most prominent limitation of expert systems was the acquisition of knowledge (Gaines, 2013)
or building a knowledge base, which is both, time-consuming and a complex process that requires ac-
cess to expert domain knowledge. In addition, updating the knowledge base requires significant human
effort. These systems were usually designed to support users with an expert level of medical
knowledge. A more recent review of expert systems is presented by Abu-Nasser (2017). Expert systems
are still around but their limitations led to advances in rule learning and classification for differential
diagnosis. Salman and Abu-Naser (2020) developed a diagnostic system for COVID-19 using medical
websites for the knowledge base. COVID-19 is a novel viral disease that has affected millions of people
around the world. The system was tested by a group of doctors and they were satisfied with its perfor-
mance and ease of use. Another expert system for COVID-19 was built by Almadhoun and Abu-Naser
(2020) for helping patients determine if they have been infected with COVID-19. The system gives
instructions to the user based on the symptoms. The knowledge base was compiled using medical sites
such as NHS Trust.
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
tuntemattomille henkilöille heidän tuttaviltaan Ruotsista ja hän
tarjoutui myöskin mielihyvällä samaa "varmaa tietä" myöten
tuomaan vastaukset Ruotsiin. Mutta tuon tien varmuus opittiin pian
tuntemaan laajemmissakin piireissä. Sitä tietä kulki näet kirjeiden
sisältö kaikkein varmimmin kenraalikuvernöörin luo. Tämän tiesi
silloinen ennen mainitsemani kansliapäällikkö, ja hänen ylevä
mielensä paheksui syvästi sellaista halpamaista keinoa ja nuoren
miehen käyttämistä tuolla tavoin vakoilemaan tovereitaan,
suosijoitaan ja ystäviään. Hän ilmaisi senvuoksi kaikessa
hiljaisuudessa vakoojan — samalla tavalla kuin ennen minulle, —
muutamille ylioppilaille, kehottaen heitä "heti ajamaan roiston
tiehensä". Sellaista ei tarvittu kahdesti kehottaa. Joukko
ylioppilaskunnan jäseniä, historiallis-kielitieteellisen osaston
kuraattori, C. G. Borg etupäässä, kokoontui eräänä päivänä, lokak.
28:tena, yksityiseen paikkaan ja "roisto" kutsuttiin sinne. Hän tulikin,
oikeinpa mielissään, luullen kutsun tarkoittavan jotakin kirjallista
iltamaa taikka muuta sellaista. Mutta kohta hänen saavuttuaan
väännettiin ovi reekeliin ja hänelle ilmoitettiin muitta mutkitta, että
oli ilmennyt seikkoja, jotka eittämättä todistavat, että hän on
maksettu vakooja. Turhaan koetti mies sen kuulustelun aikana, joka
nyt alkoi, luikerrella itsensä vapaaksi. Lopuksi hänet kumminkin
pakoitettiin katuen tunnustamaan syyllisyytensä, — kuinka
täydellinen ja tosiperäinen se tunnustus lie toisessa niinkuin
toisessakin suhteessa ollut, sen jätän arvostelematta.

Tunnustuksessaan tuo heittiö ilmaisi pääasiallisesti seuraavaa:

Postipäällikkö Wulffert, joka oli sanonut tietävänsä, että yliopistossa
oli "ryövärijoukko" nuoria miehiä, joiden oli tarkoitus saada
vallankumous toimeen maassa, oli jonkun kerran edellisenä kevännä
kehoittanut häntä — uskonnon ja yliopiston nimessä sekä jos
mahdollista pelastaakseen vielä nuo nuoret miehet turmiosta —
sekä, luvaten hänelle loistavan tulevaisuuden diplomaattisella uralla,
ilmaisemaan useiden historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan
johtavain miesten nimet sekä antamaan joitakin muita tietoja
yliopiston oloista. Ja hän tunnusti vielä, että hänelle, saadakseen,
matkapassin Ruotsiin, oli pantu ehdoksi, että hän koettaisi ottaa
selkoa niiden Suomea koskevain lentokirjain ja
sanomalehtikirjoitusten tekijöistä, joita viime päivinä oli ilmestynyt
Ruotsissa, sekä erityisesti pitäisi silmällä v. Qvantenin tekoja ja
toimia. Tässä suhteessa ei hän kumminkaan omain vakuutustensa
mukaan ollut sitoutunut mihinkään, mutta oli häneltä kyllä hänen
kotiin palattuaan kyselty tarkkoja tietoja mainitusta henkilöstä, "ob
man ihn gewinnen könnte" j.n.e.

Tässä oli enemmän kuin kylliksi. Pitemmittä mutkitta selittivät

historiallis-kielitieteellisen osaston ylioppilaat ja opettajat yliopiston
korkeammille virkamiehille, että tämä vakooja on arvoton
ylioppilaana olemaan, ja hänen nimensä pyyhkästiin heti
tiedekunnan nimikirjasta pois. Samanlaisen kirjelmän lähettivät kohta
toisetkin tiedekunnat. Kenelläkään yliopiston viranomaisella ei ollut
sitä vastaan mitään muistuttamista, uusi jaloaatteinen varakansleri
hyväksyi täydellisesti nämä toimenpiteet.

Kenraalikuvernööri Berg, varsin raivostuneena tästä tapauksesta,

tahtoi aluksi ruveta suojelemaan ja kannattamaan nuorta apuriaan.
Mutta väleen hän muutti menettelytapaa. Hän huomasi, kuinka
yksimielisesti sellaisia asioita kuin nyt tapahtunut Suomessa
tuomitaan, piti viisaimpana kuunnella kansan ääntä ja katsoi nyt
hänkin vakoojan karkoittamisen yliopistosta tarpeelliseksi. Hänen
sanotaan ainoastaan valittaneen sitä, että hänen "kansansuosionsa"
tuon ikävän asian kautta oli kärsinyt. Wulffert vakuutti tietysti pyhästi
olevansa viaton ja kielsi ketään uskomasta, mitä "tuo heittiö, tuo
roisto" hänestä valehteli. Ainoaksi syylliseksi väitti hän vakoojan isää.
[40]

Yliopistosta karkoitettu nuori mies hävisi täältä pian ja matkusti

Venäjälle, jossa hän palkkioksi sai jonkun toimen jossakin virastossa.
Mutta korkealle onnen tikapuita myöten ei hän koskaan päässyt
kiipeämään. Noin kymmentä vuotta myöhemmin ilmestyi hän taas
Suomeen, asettui syntymäkaupunkiinsa Turkuun ja eli siellä
unhotettuna ja yhteiskunnallisesti kuolleena, kunnes hän
ruumiillisestikin kuoli.

*****

Ylioppilaskunnassa oli niihin aikoihin, joista nyt kerron, syksyllä

1855, runsaasti vilkkaita miehiä, jotka kuohuilivat ajan suurten
tapausten johdosta. Erityisesti oli siellä piiri hyvin lahjakkaita nuoria
miehiä, joiden iloisissa iltaseuroissa usein mielikuvitus lie liidellyt ja
joissa politiikasta lie puhuttu, ilman että niillä tuumilla oli suurempaa
merkitystä kuin ylioppilaiden muunlaisillakaan haaveiluilla. Mutta
hetken tapahtumat nyt vaikuttivat, että mieli eräässä tilaisuudessa
pääsi kuohahtamaan liiemmälti.

Senmukaan kuin yksi tuohon piiriin kuuluvista, Adolf Nordenskiöld.

— joka jo silloin oli lisenssiaatti ja fyysillismatemaattisen tiedekunnan
kuraattori — kertoo elämäkerrassaan "päätti tuo iloinen
nuorukaispiiri niiden tavanmukaisten syntymä- ja nimipäiväin
asemesta, joita kukin ennen erikseen oli viettänyt ja joita syksyllä
1855 olisi vietetty, panna toimeen yhteiset suuret kestit, joissa olisi
sotilassoittoa, kukkaiskoristeita, erityisesti kutsuttu laulukunta j.n.e."
Nämä "suuret kestit" muodostuivat aamiaispäivällisiksi, jotka pantiin
toimeen Töölön ravintolassa Antinpäivänä, marrask. 30 p:nä. Nuo
kuusi toimeenpanijaa ja isäntää, joista kolmella tuona päivänä oli
nimipäivä ja kolmella muulla (m.m. Nordenskiöldilla) vähää ennen oli
ollut syntymäpäivät, kutsuivat kesteihin noin parikymmentä lähintä
ystäväänsä sekä pari vanhempaa vierasta. Kutsuttujen joukossa olin
minäkin, pääsin nähtävästi mukaan niiden arvokkaiden todistusten
takia, joita olin voinut esittää äsken päättyneessä paljastusjutussa,
joka luonnollisesti oli tämän nuorisopiirin mieliä pitänyt hyvin vireillä.

Varmaankaan ei näiden pitojen ohjelmaan kuulunut mitään

valtiollisesti arveluttavaa. Sitä todistaa selvästi se seikka, että
päivällissoittoa soittamaan oli tilattu kymmenen Suomen meriväen
soittajaa, jotka tietenkin kuulivat ja käsittivät kaikki, mitä
juhlapöydässä puhuttiin; ja vielä sekin, että kutsuvieraiden joukossa
oli eräs yliopistossa opiskeleva upseeri, joka oli venäläisessä
sotilaanpuvussa ja joka varmaankaan ei koskaan olisi ottanut osaa
valtiollisiin haaveilemisiin ja jota tietysti ei tahallaan haluttu saattaa
vaikeaan asemaan. — Kesteillä ei koko aikana ollutkaan mitään
vakavaa leimaa. Iloisesti nimipäiviä vietettiin klo 12:sta iltamyöhään
asti; syötiin ja juotiin koko joukko, laulettiin ja loppumattomissa
määrin pidettiin yksinomaa leikillisiä maljapuheita. Mutta joukossa oli
useita teräväpäisiä ja teräväkielisiä miehiä ja kun päivän valtiolliset
kysymykset olivat kaikkien mielissä, oli luonnollista, että myöskin
valtiollisilla sukkeluuksilla koetettiin höystää noita leikillisiä puheita.
Ensimmäisen maljapuheen piti juhlallisen fanffarin jälkeen Karl
Wetterhoff, yksi isäntiä, joka puolittain dramaattisesti koetti matkia
englantilaisia valtiollisia juhlapuheita ja erityisesti erästä lordi
Palmerstonin äsken pitämää puhetta Itämeren linnoitusten
valloittamisesta; tuo pilapuhe päättyi maljan esittämiseen kuningatar
Viktorialle ja muille suursulttanin Abdul-Medschidin liittolaisille ja
tuon perin koomillisen puheen jälkeen juotiin malja täydellä naurulla.
Toinen puhe seurasi nyt toistaan ja pilaa kehitettiin yhä pitemmälle.
Jo ensi puheessa oli joukko sanaleikkejä Krimin hedelmistä,
sardineista ja niiden kuninkaasta ja eri kenraalien nimistä. Näitä
sanaleikkejä käytettiin sitten eri muunnoksissa seuraavissakin
puheissa. Niin koetettiin varsinkin monella tavalla tulkita noita
melkein samaa merkitseviä nimiä Pelissier ja Tulubjeff (venäläinen
Krimissä palvellut kenraali) ja Canrobert'istä taikka Kannu-
Roobertista oli hyvin paljo puhetta, kun näet tuo nimi annettiin silloin
Helsingissä hyvin tunnetulle viinikauppiaalle Robert Cargerille, jonka
juhlaan lähettämät viinit eivät olleet aivan moitteettomat; pahinta
kenties oli, että yleisesti kiusattiin erästä läsnäolevaa, Edv. Bergiä,
koska hänellä oli sama nimi kuin Suomessa olevalla pääkomentajalla;
hän myös vastasi sangen terävästi. Tälle kaikelle naurettiin ja käsiä
taputettiin, jota kesti kunnes taas uusi fanffaari ilmasi uuden
pilapuhujan pyytävän äänivuoroa. Niin sitä jatkettiin, kuten sanottu,
iltaan asti, jolloin tuo iloinen seurue vähitellen pienissä ryhmissä
palasi kaupunkiin.

Pois mentäessä ei kumminkaan yksikään isännistä eikä vieraista

käsittänyt sen mitä kestissä oli tapahtunut olevan muuta kuin
tavallista hilpeämpää ja vallattomampaa pilantekoa. Mutta
soittokunnan vääpeli piti velvollisuutenaan kertoa päällystölleen mitä
maljapuheita juhlassa oli pidetty, vaikka se kaikki hänenkin
mielestään oli ollut hullunkurista pilaa. Vaan etäämmältä katsoen
tämä kaikki muuttui toisennäköiseksi. Ja kuta etäämmälle ja
korkeammalle kertomus ehti, sitä kamalammaksi se kävi. Siten
Antinpäivän iloisesta vietosta yhtäkkiä syntyi tuo koko kaupunkia ja
maata puistattava, valtiollinen "Töölön juttu".

Pian oli kenraalikuvernööri Berg saanut käsiinsä — millä tavalla,

sitä ei ilmoitettu — täydellisen luettelon kaikista kesteissä olleista ja
hän kuuluu silloin huudahtaneen: "Ah, es sind ja alle alte Bekannte!"
Niille, jotka olivat paljastaneet tuon nuoren kirjeenkantajan, oli
koston ja rangaistuksen hetki nyt tullut. Yliopiston viranomaiset
pantiin kiireellä liikkeelle. Jo jouluk. 4 p:nä pidettiin poliisitutkinta
rehtorin kansliassa ja kahta päivää myöhemmin kokoontui
kurinpitokommissiooni käsittelemään, kuten sanottiin "juttua,
koskeva Töölön ravintolassa marrask. 30 p. 1855 pidettyjä päivällisiä,
joissa ylioppilas C. G. Wertterhoff oli esittänyt huonosti ajateltuja
maljoja j.n.e."

Yliopiston rikostuomioistuimen eteen, johon kuuluivat rehtori ja

kaikki tiedekuntain dekaanukset, kutsuttiin kaksikymmentä ateriassa
läsnäolleeksi ilmoitettua ylioppilasta, kandidaattia ja maisteria; kaksi
läsnäollutta, fyysillismatemaattisen ja lainopillisen tiedekunnan
kurattoria, Ad. Nordenskiöld ja Gust, Ehrström, jotka, lisenssiaatteja
ollen, eivät olleet kurinpitokommissioonin alaisia, oli myös kutsuttu
asiassa kuulusteltaviksi. Ilmiantajana esiintyi Suomen
meriväkiosaston soittokunnan vääpeli ja todistajina kuulusteltiin
kahta muuta soittamassa ollutta musikanttia, kahta Töölön
kyypparia, jotka kesteissä olivat tarjoilleet, sekä myöskin
edellämainittu, juhlaan kutsuttu upseeri.

Suureksi mielihyväkseni ei minua vaivattu miksikään todistajaksi

tässä asiassa. En ollut siis kuulustelussa saapuvilla; mutta
kurinpitokomitean pöytäkirja on tätä kirjoittaessani edessäni. Ja siitä
selviää, että sen lisäksi mitä jo olen kertonut, muuta syytä ei
syytettyjä vastaan löytynyt, kun että kutsutut laulajat kesteistä kotiin
astuessaan kaupungin kaduillakin lauloivat, lauloivatpa m.m.
Marseljeesin Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla.

Varta vasten määrätty syyttäjä tässä jutussa oli dosentti,

oikeustieteen lisenssiaatti A. Liljenstrand. Tämä loppuväitteessään
kyllä sanoo tutkimuksen osottaneen, että esitetyt maljat olivat olleet
pilantekoa ja leikkiä ja ettei senvuoksi voinut pitää aivan suurena
rikoksena, että tämän pilan esineeksi oli otettu vihollismaiden
hallitsijoita: vaan kun kumminkin oli ajattelematon teko ja suuri rikos
sellaisena aikana ja olosuhteissa, jolloin pila ei ole paikallaan, valita
ivanteon esineeksi tapauksia ja henkilöitä, joita väärinkäsityksen
välttämiseksi olisi ollut koskettelematta jätettävä, niin hän vaati: että
Wetterhoff, joka oli enin syyllinen, tuomittaisiin kärsimään joku
yliopiston kurirangaistus; että kaikki, jotka olivat Marseljeesia
kaduilla laulaneet, saisivat ainakin vakavan varoituksen; ja että
lopuksi kaikkia muitakin päivällisissä läsnäolleita vakavasti
nuhdeltaisiin selittämällä, että heidän heti olisi ollut puhujalle
huomautettava, kuinka sopimattomat hänen sanansa olivat eikä
suinkaan naurulla ja suosionosoituksilla yhdyttävä tuohon
sopimattomaan pilaan.

Mutta kurinpitotoimikunta ei tyytynyt tähän kantajan

vaatimukseen. Sen mukaan kuin jouluk. 9 p:nä annetussa
päätöksessä sanottiin, oli toimikunta pitänyt sopimattomana "että
nykyiseen aikaan Suomen yliopistossa ryhdytään näin epäiltävään
valtiolliseen ilveilyyn, joka, joskin se puettiin pilan muotoon,
kumminkin on ollut perin rangaistusta ansaitsevaa kevytmielisyyttä;
sen lisäksi tulee, että puheenalainen kokous on pidetty ravintolassa
aikana, jolloin yliopistossa pidettiin luentoja ja että palatessa
muutamat syytetyistä ovat laulaneet luvatonta laulua kaupungin
kaduilla. Siitä syystä ovat syytetyt rangaistuksen ansainneet." Ja
tuomittiin etupäässä Wetterhoff, jota sitäpaitse "ennen on
sopimattomasta esiintymisestä osaksi varoitettu, osaksi rangaistu",
kahdeksi vuodeksi karkoitettavaksi yliopistosta ja muut syytetyt
kestien toimeenpanijat vuodeksi; vielä tuomittiin Edv. Berg, joka oli
ottanut melkoista osaa näihin elkeisiin, ynnä toinen kutsuvieras, And.
Chydenius, "joka jo ennen monasti on moitittavasti esiintynyt",
vuodeksi yliopistosta pois. Neljä laulajaa ja vielä eräs viides vieras,
"jota ennen oli toisesta rikoksesta rangaistu", saivat 4-5 päivää
karsseria ja muut kahdeksan syytettyä, "joiden käytöstä vastaan
ennen ei ollut mitään muistutettavaa", tuomittiin ankarasti
nuhdeltaviksi ja varoitettaviksi rehtorinkansliassa pöytäkirjaa
tehtäessä.
 Mutta tämäkään ei jäänyt lopulliseksi tuomioksi.
Kurinpitotoimikunnan päätös oli asetusten mukaan alistettava
varakanslerin ja kanslerin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Ja tulos
oli, että kansleri jouluk. 22 p:nä varakanslerin ehdotuksesta
melkoisesti lisäsi rangaistusta. Wetterhoff erotettiin ainiaaksi
yliopistosta; yhdeksi vuodeksi karkoitettaviksi tuomitut saivat
karkoitusajan jatketuksi toiset kahdeksi vuodeksi, toiset kolmeksi
lukukaudeksi; laulajille määrättiin karsserirangaistuksen lisäksi vielä
lukukauden karkoitus yliopistosta; ja yksi niistä, jotka tuomittiin
varoitettaviksi, tuli myöskin, varmaankin suoritetun
maisterintutkintonsa vuoksi, vuodeksi yliopistosta karkoitettavaksi.

Ja viipymättä tämä lopullinen tuomio kaikin puolin täytäntöön

pantiin. Yliopistosta karkoitetut läksivät kaupungista kukin taholleen
ja ystävät ja toverit heitä saattelivat. Noiden monien
karsserirangaistusten pikaista toimeenpanemista varten järjestettiin
tilapäisiä vankikoppeja yliopiston eri suojiin; ja yliopiston rehtori Rein
antoi tuomitut varoitukset niin vakavin ja lämminmielisin sanoin, että
rangaistujenkin täytyi vilpittömästi tunnustaa ne oikeiksi.

Kurinpitorangaistuksesta syrjäänjääneet molemmat kuraattorit

Ehrström ja Nordenskiöld erotettiin muitta mutkitta
kuraattorintoimistaan. Nordenskiöld erotettiin sitäpaitse siitä
ylimääräisestä valtionvirasta, joka hänellä oli vuorihallituksessa.

Sellainen oli tuo laajasti kuuluisa "Töölön juttu". Olen katsonut

syytä olevan laajemmin siitä kertoa, koska siitä sittemmin usein on
eri julkaisuissa mainittu ja koska sitä on, osaksi tietämättömyyden,
osaksi ilkeämielisyyden vuoksi, esitetty syvemmistä vaikuttimista
lähteneeksi uhitteluksi, valtiolliseksi mielipiteenilmaisuksi taikka
muuksi sellaiseksi. Se oli moitittavaa ja rangaistavaa kevytmielisyyttä
ja nuoruudenvallattomuutta, se tunnustettakoon; se oli erityisten
mielipiteiden ilmausta, sitä ei myöskään voida kieltää; mutta missään
tapauksessa se ei ollut, kuten on nähty, salaista vehkeilyä, eikä
myöskään julkista mielenosoitusta.

*****

Yliopistosta karkoitetut saatettiin, niinkuin vaaralliset valtiolliset

rikolliset ainakin, poliisin tarkimman valvonnan alaisina kukin
kotipuoleensa. Erityisillä käskykirjeillä velvoitti kenraalikuvernööri
niiden läänien maaherroja, joissa joku karkoitetuista oleskeli,
muistuttamaan näitä, että he eivät millään ehdolla saa
olinpaikastaan lähteä ja että heidän tulee "kaikin puolin taitavasti ja
siivosti esiintyä, sillä uhalla, että jos jotakin heidän käytöstään
vastaan muistutetaan, heitä mitä ankarimmin siitä rangaistaan".
Sellainen ankarampi rangaistus ei kumminkaan liene missään
tapauksessa tarvinnut tulla kysymykseen. Ja vähitellen näkyvät
viranomaisetkin saaneen tyyneemmän käsityksen rangaistun
rikoksen laadusta. Seuraavana syksynä (1856) lievennettiin näet
rangaistusta melkoisesti. Wetterhoffin karkoitus lyhennettiin
kolmivuotiseksi; kaksivuotiset karkoitukset muutettiin yksivuotisiksi
j.n.e. Tähän armahdukseen ei kumminkaan Wetterhoff taipunut. Kun
hänen hakemukseensa saada lähteä maasta annettiin se vastaus,
että hänen ensiksi olisi kärsittävä rangaistuksensa (kolmen vuoden
karkoituksen yliopistosta) Suomessa, läksi hän salaa ilman passia
lokakuussa Tukholmaan, jonne hän sitten koko ijäkseen jäi.

Tätä aikaa kuvaavina toimenpiteinä voi mainita myöskin n.s. sota-

tiedekunnan, joksi sitä arkipuheessa kutsuttiin, perustamisen
yliopistoomme. Kenraalikuvernöörin ehdotuksesta ja sota-asiain
ministerin siitä lausunnon annettua säädettiin näet jouluk. 12 p.
1855 "Suomen Aleksanterin-yliopiston ylioppilaiden kehoittamiseksi
näinä sota-aikoina astumaan sotapalvelukseen", että yliopistoon olisi
järjestettävä "niitä ylioppilaita varten, jotka tahtovat
sotapalvelukseen astua, iltapäiväsin ruotsinkielisiä luentoja niistä
jalkaväen rintamapalveluksen ohjesäännöistä, sekä taktiikasta,
kenttälinnoituksesta ja tykkilaitoksesta, jotka ovat välttämättömän
tarpeelliset rintamassa palvelevalle upseerille varsinkin sota-aikana",
jotapaitsi samoille ylioppilaille olisi annettava yksityisopetusta
venäjänkielessä. Opetustoimi uskottiin suomalaista syntyperää
oleville upseereille, jotka saivat Suomen valtiolta palkkansa, ja heille
avuksi määrättiin käytännöllistä rintamapalvelusta varten muutamia
luotettavia aliupseereja. Tarpeelliset aseet piti tätä tarkoitusta varten
upseerein käytettäviksi hankkia. Neljän kuukauden opetuskurssin
jälkeen oli tutkinto pidettävä, jonka jälkeen ne ylioppilaat, jotka sitä
ennen olivat tieteellisen oppiarvon suorittaneet, olisivat oikeutetut
heti pääsemään armeijaan upseereiksi, jotavastoin ne, jotka eivät
olleet yliopistolukujaan päättäneet, pääsisivät aliupseereina
sotapalvelukseen oikeudella päästä upseereiksi, aatelismiehet puolen
vuoden perästä ja aatelittomat vuoden perästä. Näin
sotapalvelukseen joutuneet palveleisivat ensiksi kuusi kuukautta
Suomen ruotuväessä "jotta he, siten alkaen sotilasuransa
kansalaistensa joukossa, sitä helpommin oppisivat kaikki, mitä
ammattiin kuuluu"; senjälkeen olivat he siirrettävät niihin
rykmentteihin, joihin tahtoivat kuulua.

Noin parikymmentä ylioppilasta tarttui tähän nopean ylenemisen

onkeen: oppikurssin yliopistossa päättivät he suorittaa ottamalla n.s.
pienen kameraalitutkinnon opiskellakseen sitten neljä kuukautta
tuossa uudessa tiedekunnassa. Sotaluennot ja harjoitukset
suoritettiin tähtitieteellisessä observatoriossa. Kun noiden
toivorikasten tulevaisuuden sankarien nähtiin kinoksia myöten
kiipeevän tähtitorinvuorelle, sanottiin: "Sic itur ad astra."

Näitä sotaisia opintoja ei yliopistossamme kauan kestänyt. Niitä

alotettiin kevätlukukaudella 1856 ja kun syyslukukausi samana
vuonna alkoi, säädettiin, että, "sittenkuin sota nyt oli päättynyt,
sotatieteelliset luennot voitaisiin viime kevätlukukauden loppuun
katsoa päättyneiksi".

*****

Olen maininnut, että ensimmäisenä ilahduttavana enteenä

hallitusjärjestelmän muuttamiseksi voitiin pitää yliopiston
varakanslerin vaihtumista. Tästä vaihdoksesta saatiin kai lähinnä
kiittää v.t. kansleria kreivi Armfelfia. Tämä mies ei ollut erittäin
varmojen periaatteiden mies ja varovainen sekä myöntyväinen oli
hän myöskin luonteeltaan, joten hän tuskin lie tahtonutkaan näyttää
aikaansaaneensa yhtä taikka toista. Mutta hän rakasti vilpittömästi
isänmaataan, kävi usein Suomessa ja oli vilkkaassa kirjeenvaihdossa
sukulaistensa ja vanhojen ystäviensä kanssa, joten hän hyvin tunsi
maassa vallitsevat mielialat ja toivomukset: hän tahtoi kernaasti
tehdä kaikki, minkä katsoi maalle ja hallitsijalle hyödylliseksi.
Hienolla hovimiehen aistillaan kykeni hän tuossa tuokiossa
arvostelemaan aseman ja lienee hän huomannut, että
hallitsijanvaihdoksen jälkeen uusi päivä oli alkanut; samalla hän tunsi
vaikutusvoimansa ja asemansa Suomen edustajana valtaistuimen
juuressa jossakin määrin kasvavan.

Varakanslerinvaihdos ei jäänytkään ainoaksi valonenteeksi

yliopiston tai maan oloihin. Jo lopulla vuotta 1855 kuiskaeltiin, että
oli odotettavissa sellainen ilahduttava tapaus, että filosofiaa varten,
jota edellisen hallinnon aikana oli pidetty vaarallisena tieteenä, taas
opettajanvirka yliopistoon perustettaisiin, joskin vastaiseksi toisella
nimellä, ja että Joh. Vilh. Snellman tämän aineen professoriksi
määrättäisiin. Vieläpä kerrottiin, että sama kauan peljätty ja vainottu
Snellman sen lisäksi määrättäisiin varakanslerin sihteeriksi ja että
hän siten olisi yliopiston paikkakunnalla oleskelevan korkeimman
hallintomiehen lähin apulainen. Tätä huhua ruvettiin yhä varmemmin
kertomaan. Snellman oli itse tunnustanut, että jotain sellaista oli
tekeillä ja eräänä helmikuun päivänä 1856 saattoi hän, käydessään
ystävänä luonani, ilolla minulle kertoa olevansa nimitetty "siveysopin
ja tieteiden järjestelmän" professoriksi; kysymys hänen tulostaan
varakanslerin sihteeriksi oli sitävastoin rauennut.

Tämä nimitys herätti yhtä suurta hämmästystä kuin riemua.

Kukahan oli ollut niin tarmokas, että tämän kysymyksen oli vireille
saanut? — sitä kysyi jokainen. Erityisesti kysyin siitä ystävältäni Cas.
Palmrothilta — joka v:sta 1852 asti oleskeli Pietarissa
valtiosihteerinvirastossa ja silloin oli virkaatekevänä
kanslerinsihteerinä — ja hän vastasi, että nimitys oli tapahtunut
varakansleri Munckin esityksestä, mutta kenen alotteesta, sitä hän ei
tiennyt. Mutta hän lisäsi: "kerrotaan kumminkin että Walleen vainaja
(joka tammikuussa samana vuonna oli kuollut) olisi siihen
vaikuttanut".

Miltä kannalta kenraalikuvernööri Berg lie käsittänyt Snellmannin

nimityksen, siitä ei vastaiseksi ole varmuutta. Mutta suurta huomiota
herätti se seikka, että nimitys, vaikka se oli tapahtunut jo tammik. 30
p., ilmestyi virallisissa lehdissä vasta maaliskuun puolivälissä.
Palmroth kirjoitti Pietarista maalisk. 4 p.: "Berg lähtee näinä päivinä
täältä. Hänellä on mukanaan Snellmannin professorinnimitys, josta
senaatille ei vielä ole tietoa annettu, vaikka Snellman jo professorina
esiintyykin ylioppilasluettelossa. B. tahtoo kehua tällä nimityksellä
ikäänkuin se hänen työtään olisi." Varsin todenmukaistahan onkin,
että Berg ei ollut asiaa vastustanut, luullen siten vahvistavansa sitä
kansansuosiota, jota hän luulotteli omistavansa. Hän lienee
persoonallisen kanssakäymisen kautta tullut huomaamaan, että
Snellman ei hetikään ollut vallankumouksellinen mielipiteiltään ja
hallitsevista oli ehkä mukavampi, että Snellmanin tapainen mies oli
ystävä kuin että hän oli vihollinen.

*****

Samaan aikaan kuin Snellmannin professorinnimitys julaistiin

virallisissa lehdissämme, julaistiin myös salaneuvos C. Fischerille
myönnetty ero Suomen ministerivaltiosihteerinapulaisenvirasta ynnä
hänen nimityksensä Venäjän johtavan senaatin jäseneksi. Tämäkin
oli tärkeä ajan merkki. Kreivi Armfelt oli nyt saavuttanut siksi paljo
valtaa, että hän saattoi vapautua tuosta epämukavasta, vieraasta
apulaisestaan, jonka ruhtinas Mentschikoff oli hänelle rasitukseksi
hankkinut ja joka, nauttien tämän ruhtinaan suosiota, usein saattoi
vaikuttaa enemmän kuin hänen esimiehensä, ministerivaltiosihteeri
itse. Tasan vuoden Mentschikoffin eron jälkeen oli Fischer pysynyt
suomalaisessa virassaan. Eräs huhu, joka kai ei ollut aivan perätön,
mainitsi ensiksi J. J. Nordströmin hänen jälkeläisekseen: mutta tätä
virkaa pidettiin täyttämättä lähes vuoden ja siihen nimitettiin sitten
vapaaherra E. Stjernvall-Walleen.

*****

Alituisena pääkysymyksenä pitkin koko talvea 1855-56 oli

luonnollisesti se, tuleeko siitä sota vai rauha. Eri hallituksissa
käsiteltiin rauhanneuvotteluja lakkaamatta ja milloin olivat rauhan
toiveet suuremmat milloin pienemmät. Helmikuun lopulla päästiin
vihdoin niin pitkälle, että rauhankongressi kokoontui Pariisissa ja
maalisk. 30 p. allekirjoitettiin siellä lopullinen rauhakirja: Tuo verinen
sota, joka kolmatta vuotta oli koko Eurooppaa järisyttänyt ja
erityisesti meidänkin syrjäistä maatamme, oli nyt päättynyt.

Samoin kuin 1854, vähää ennen Länsivaltojen sodanjulistusta, sai

Suomi 1856 vähää ennen sodan päättymistä vastaanottaa keisarin
rajojensa sisäpuolelle. Edellisellä kerralla saapui keisari Nikolai sodan
pilvet otsallaan sanomaan jäähyväiset Suomelle ja sen kansalle; nyt
tuli keisari Aleksanteri II, rauhan palmu kädessään, Suomen
suuriruhtinaana tervehtimään tätä kansaansa.

Maalisk. 23 p:nä kello puoli kolme aamulla — pääsiäisyönä —

saapui keisari Aleksanteri kolmen veljensä, suuriruhtinaiden
Konstantinin, Nikolain ja Mikaelin seuraamana, Helsinkiin,
poikettuaan ensiksi taipaleeltaan Viipuriin ja Haminaan. Aikuisin
aamupäivällä laski keisari Helsingissä puheilleen sotilas- ja siviili-
viranomaiset sekä kaupungin porvariston. Senjälkeen kävi hän
ensiksi yliopistossa, jossa hän konsistorion salissa tervehti opettajia
ja viranomaisia ja juhlasalissa puhui muutamia sanoja ylioppilaille
lopettaen toivomuksella: "Luotan teihin täydellisesti", johon vastattiin
hurraamalla ja laulamalla venäläisen kansallislaulun säveleihin
sovitetut sanat. Käytyään senjälkeen venäläisessä kirkossa,
klinikassa ja venäläisessä sotilassairaalassa saapui keisari
jumalanpalveluksen aikana Nikolain kirkkoon, jossa seisaaltaan
kuunteli virren veisaamista saarnan edellä, jonka päätyttyä hän läksi.
Ensimmäisenä päivänä kävi hän vielä tarkastamassa Viaporia
ympäröiväin saarten linnoituksia ja pattereita. Päivällisen syötyä keis.
linnassa saapuivat ylioppilaat osottamaan keisarille kaunista
suosiota; palavin soihduin he saatossa kulkivat palatsin edustalle ja
lauloivat siellä "Savolaisen laulun" sävelillä ruotsinkielisen
tervehdyslaulun sekä "Maamme" laulun ja venäläisen kansallislaulun.
Tästä tervehdyksestä käski keisari, joka astui ulos parvekkeelle,
varakanslerin lausua erityisen tyytyväisyytensä.

Seuraavana päivänä, toisena pääsiäispäivänä, kohta kun

kaupungissa olevat joukot olivat pitäneet paraatin senaatintorilla,
saapui keisari senaattiin, jossa hän ikimuistettavassa istunnossa
ilmaisi jalomielisen ohjelmansa Suomen hallinnon lähempiaikaisia
toimia varten. — Illalla piti kenraalikuvernööri Berg suuret
tanssiaiset, joissa keisari ja suuriruhtinaat ottivat tanssiin osaa.

Vielä kolmannen päivän, koko tiistain, viipyivät keisarilliset henkilöt

kaupungissa. Illalla tervehtivät ylioppilaat taas linnan pihalta keisaria
samoilla lauluilla kuin edellisenä päivänä, ja lauloivat niiden lisäksi
"Suomen laulun". Keisari kiitti parvekkeelta ruotsiksi, lausuen: "Minä
kiitän herroja".[41] Samana iltana oli keisari velimiehineen vielä
suurissa tanssiaisissa, jotka kaupungin porvaristo piti
seurahuoneella, jonka jälkeen keisarilliset puolenyön aikana jatkoivat
matkaansa Turkuun.

Kaikkina näinä kolmena iltana oli kaupunki mitä komeimmin

valaistu.

Turkuun saapui keisari kolmentoista tuntisen ajon jälkeen[42] ja

viipyi siellä kahden nuorimman veljensä kera 27:nen päivän iltaan
asti, jolloin hän matkusti Tampereelle ja sieltä Hämeenlinnaan sekä
edelleen Haminan ja Viipurin kautta takaisin Pietariin, jonne
saavuttiin maalisk. 30 p:nä. Kaikkialla maassamme tervehdittiin
hallitsijaa juhlilla, innostuksella ja riemulla.

Mainitussa senaatinistunnossa maalisk. 24 p:nä sanoi keisari

varmasti toivovansa, että rauha pian palaisi ja lausui Suomen
kansalle kiitoksensa sen uhrauksista maan puolustukseksi
edesmenneinä sotavuosina; samalla hän toivoi, että maa pian
kostuisi niistä tappioista, joita se sodan kestäessä oli kärsinyt ja että
sen hyvinvointi ja kehitys taas lähtisi kohoamaan. Ja tämän
tarkoituksen saavuttamiseksi tahtoi hän huomauttaa senaatille
muutamia seikkoja, joista hän heidän mielipidettään halusi kuulla.
Nuo seikat olivat ranskaksi kirjoitetut ja tämä "nuotti" liitettiin
senaatin pöytäkirjaan, jonka mukaan senaatti sai toimekseen tehdä
ehdotuksen seuraavista asioista: 1) kaupan ja merenkulun
edistämisestä; 2) keinoista maan teollisuuden kehittämiseksi; 3)
kansakoulujen järjestämisestä; 4) kulkuneuvojen parantamisesta,
kanavain ja rautateiden rakentamisella, sisämaan ja rannikon välille
sekä Pietariin; 5) alempain virkamiesten palkkaetujen
korottamisesta.

Tämä hallitsijan laaja ohjelma ohjeenaan sai nyt, rauhan palattua,

senaatti ja etupäässä sen puheenjohtaja, kenraalikuvernööri, joka
kernaasti itse tahtoi tehdä kaikki, alottaa toimintansa maan
sisällisten olojen kehittämiseksi.

*****

Rauhansopimus allekirjoitettiin, kuten mainittu, Pariisissa maalisk.

30 p. Jo seuraavana päivänä tuo suuri uutinen huhuna Helsingissä
tunnettiin, vaikka sen luotettavaisuutta vielä epäiltiin. Mutta paria
päivää myöhemmin saapui virallinen tieto ja keisarin rauhanjulistus,
joka oli annettu maalisk. 30 p., julaistiin sanomalehdissämme.
Juhlallisesti veisattiin Te Deum rauhan johdosta kirkoissamme huhtik.
27 p:nä ja julistuskirjalla toukok. 7 p:ltä lakkautettiin se ylimääräinen
valta ja virkamahti, joka sodan ajaksi oli kenraalikuvernöörille
annettu.
 Ilonsa rauhan, järjestyksen ja levon palaamisesta ilmaisivat
Helsingin asukkaat julkisesti pitämällä suurenmoiset
rauhanpäivälliset keisarin syntymäpäivänä, huhtik. 19 p:nä.
Päivälliset pidettiin seurahuoneella; osanottajia oli noin 200 ja
melkein yhtä monta kutsuvierasta venäläisen sotapäällystön joukosta
oli saapuvilla. Varsinaisen juhlapuheen piti salaneuvos v. Haartman
esittäen maljan keisarille, rauhanrakentajalle. joka malja tykkien
paukkuessa juotiin, jonka jälkeen Berndtsonin sepittämä runo
laulettiin. Muiden keisarillisille pidettyjen maljapuheiden jälkeen
esitettiin malja myöskin kenraalikuvernööri Bergille, joka vastasi
saksankielisessä puheessa esiintyen siinä leveästi koko virka-arvonsa
ylevyydessä. Hän julkilausui suosionsa Suomen kunnioitettavaa
kansaa kohtaan ja tunnustuksensa siitä velvollisuudentunteesta, jota
"kaikki neljä säätyä" sodan aikana olivat osoittaneet, sekä siitä
suuresta määrästä upseereja, joita "urhea aatelisto, hurskas papisto
ja valistunut väliluokka" olivat hankkineet valtakunnan maa- ja
meriväkeen. Hän kiitti maan hallintoa, sen kaikkia alempia ja ylempiä
virkamiehiä, ja erityisesti sitä taitoa, jolla maan raha-asioita
kokeneella kädellä oli hoidettu; hän kiitti rahvaan auliutta
kuljettamaan kuormastoja ja samoin kaupunkeja joukkojen
majoituksesta sekä "armeijan nimessä" kaupunkien ja kylien
asukkaita siitä kohtelusta, jota sotaväelle olivat osottaneet.
"Enemmän kuin 40 parasta pataljoonaa", lausui hän, "yli sadan tykin
miehistö, lukuisat soturit Donvirralta asti palaavat piakkoin
keisarikunnan sisäisempiin osiin. He tulevat Moskovan ympäristöissä
ja Donin varrella muistamaan sitä rehellistä ja voimakasta kansaa,
joka Suomessa niin vieraanvaraisesti oli heidät vastaanottanut". — Ja
senjälkeen siirtyi puhuja rauhan askareisiin. "Me emme tule mitään
laiminlyömään, voimiemme mukaan taas voimistuttaaksemme
laivanrakennusta, merenkulkua ja kauppaa. Kehoitan kaikkia
kaupunkeja kääntymään toivomuksineen tässä suhteessa suoraan
minun puoleeni." Ja yhä uudistaen sanoja "me tulemme" kävi hän
läpi koko keisarin edelläkerrotun hallinto-ohjelman. Sitten kehoitti
hän jokaista auttamaan häntä rauhan toimissa, jotta yhteisvoimin
työskenneltäisiin maan hyväksi, ja kohotti lopuksi eläköönhuudon
Suomen menestymiselle.

Samana syntymäpäivänä, jolloin rauhanpäivälliset pidettiin, oli

kenralikuvernööri aamupäivällä tapahtuneessa vastaanotossa tiennyt
m.m. ilmoittaa, että keisari oli antanut luvan suomenkielisen
virallisen lehden ulosantamiseen "hyödyllisten tietojen
levittämiseksi", sekä että varoja oli myönnetty suomenkielen
kielenkääntäjäin palkkaamiseksi kaikkiin kuvernöörinvirastoihin.

Suomenkielisen virallisen lehden tuumasta oli jo vähän

aikasemmin kuulunut huhua kenraalikuvernöörinkansliasta. Maan
korkein hallintomies ei näet ollut voinut pitää sopivana, että niitä
"hyödyllisiä tietoja", joita hän katsoi voitavan kansalle ilmoittaa,
levittäisi riippumaton lehti sellainen kuin Suometar, jolla oli 4,600
tilaajaa. Tällaisen sanomalehden oli hän kaikesta
painotarkastuksesta huolimatta huomannut yhteiskunnan
turvallisuudelle vaaralliseksi lehdeksi, joka olisi tukahdutettava
ajoissa. Ja tämä tarkoitus oli hänen käsittääkseen voitettavissa
kilpailevan virallisen lehden kautta, jota hallitus johtaisi ja kustantaisi
ja jonka tilaushinta voitaisiin alentaa kuinka huokeaksi tahansa.
Tämä tuuma oli nyt korkeimmassa paikassa tullut hyväksytyksi. Se
keino osottautuikin tarkoitustaan vastaavaksi. Olihan kyllä aluksi
vaikea löytää tuolle uudelle lehdelle halukas toimittaja, vaikka
palkkaedut kyllä olivat hyvät. Mutta vihdoin löydettiin toimittajaksi
suomalainen pappismies Inkerinmaalta. "Suomen Julkisia Sanomia"
rupesi ilmestymään alusta vuotta 1857; niitä ulosannettiin kahdesti
viikossa ja tilaushinta oli kumminkin huokeampi kuin kerran viikossa
ilmestyvän Suomettaren. Pappien ja nimismiesten
myötävaikutuksella, joka oli ylhäältä päin lähtösin, sai se ensi vuonna
lähes 3,000 tilaajaa, jotavastoin Suomettaren tilaajamäärä laskeutui
16-l,700:teen. Pian tosin tämän virallisen lehden suosio loppui; jo
seuraavana vuonna putosi sen tilaajamäärä 600:teen, mutta
Suomettaren lukijakunta ei kumminkaan enää lisääntynyt.

Kenraalin kreivi Bergin luonteenominaisuuksiin kuului, että hän

todellakin tahtoi harrastaa kansan valistamista ja sivistämistä sekä
suomenkielen kehittämistä; — ruotsalaisuus Suomessa oli hänelle
sitävastoin hyvin epämiellyttävä. Mutta sen kaiken täytyi tapahtua
virallista tietä, s.o. hänen kauttaan. Suomenmielisestä puolueesta oli
hän lausunut sen mukaan kuin C. v. P. kertoo: "Jos tämä puolue vielä
ei olisi syntynyt, niin olisi pakko saada se syntymään; tulen aina sitä
kannattamaan". Hän kyllä oli sitä mieltä, kuten hän suoraan lausui,
että Suomen kansa on määrätty sulamaan toiseen kansallisuuteen,
mutta hän uskoi siltä, että siitä voisi tulla omakielinen sivistyskansa,
— hän ei sitä tahtonut venäläistyttää, "ellei se muuttuisi
välttämättömyydeksi". — Loogillista johdonmukaisuutta ei hänen
tuumissaan aina ollut niin helppo keksiä.

*****

Rauhanpäivällisiä seuraavana päivänä saatiin Hels. Tidningareissa

lukea Z. Topeliuksen uljas, vertauksellinen kevätruno "Jäänlähtö
Oulunjoesta". Runoilija nimitti runonsa "luonnonkuvaksi", vaan lukija
älysi helposti, ettei se ollut ainoastaan sitä. Seuraavat kohdat esim.
vaikuttivat ajan kuvina mahtavasti:

Kenenkä orjana mä nuoruudessa

Sokeena kuljen talven kahlehessa?
Vapaaks mun Suomen järvi synnytti;
Vapaana elän, niinpä kuolenki!

Mun paisuu poveni jo kevähillä:

Se eikö täyty maani kyynelillä;
Mun nuori virtain, eikö innoissaan
Suonista voimaa juonut synnyinmaan?

Mun uomain syvä on, mun koskein hurjat

Ne edeltänsä särkee esteet kurjat;
Vaan pisar pieninkin mun aallossain
On kaste, sade, helmi kodistain.

Siis eestä armaan isänmaani maineen,

Ilossa, murheessa mun vierii laineen'.
Ei Suomen joesta saa sanoa:
Vapaita kantaa, itse orjana.

Eespäin! Ei käänny koskaan taakse tieni:

Miks hukuttaa ois ykskään hetki pieni?
Miks ei mun vankka käsivarteni
Ponnistain rintaa jään jo murtaisi.

Ma tahdon ilmaa! Valoa ma vaadin!

Ma itse jo mun kohtaloni laadin!
Voi kahlehia niitä, jotka sää
Keväinen hartioillain yllättää!

Hei purot, virrat! Joutuin pulputkaatte!

Nuoruuden voimaa äidiltänne saatte!
Jo yhtykäätte yhteen kohinaan
Edestä hengen, valon koittamaan!
 Ei mikään sulku matkaamme saa estää;
Ei meidän voimaa vuoretkaan voi kestää.
Vaan raukkana ken pyrkii pakohon,
Kuin puro suohon kurja hukkukoon!

Ken tätä luki, hän ymmärsi, että runoilijan kautta ei puhunut

ainoastaan joki, vaan kansa, joka henki kevätilmaa, mutta jota
raskas kahle vielä esti ilmaisemasta tunteitaan muuten kuin kuvain
muodossa.

Näitä samoja kevättunteita julkilausuttiin myös eräissä herttaisissa

päivällisissä, jotka yliopiston opettajat ja virkamiehet toukokuun 15
p:nä Seurahuoneella pitivät arvossapidetyn varakanslerin vphra
Munckin kunniaksi. Noita tunteita pitämissään puheissa esittivät
etupäässä F. L. Schauman ja Fr. Cygnaeus, sekä B. O. Lille y.m.
sepittämissään runoissa. Yhteisenä ajatuksena oli heillä kaikilla:
"Toiset ajat alkavat nyt."

*****

Mutta kaikki eivät noita toisia aikoja yhtä valoisiksi kuvitelleet.

Tosin taivas idästäpäin yhä selkeni, osoittaen uutta aikaa ja uutta
järjestelmää, mutta kun sellainen isäntämäinen yksivallan
itsekylläinen edustaja kuin kreivi Berg oli Suomen hallinnon
etunenässä emme me nuoret ainakaan voineet suuresti luottaa
tulevaisuuteen. Emme osanneet kylliksi eteenpäin nähdä
arvataksemme, että kerran samasta hallintomiehestä voitaisiin
sanoa, mitä ennen usein mainittu pietarilainen elämäkerrankirjoittaja
täydellä syyllä kirjoitti: "Jos, kuten Goethe sanoo, on olemassa
henki, joka tahtoo pahaa ja tekee hyvää, niin on kai myöskin
olemassa henkiä, jotka tahtovat hyvää ja tekevät pahaa. Tosiasia on,
että kreivi Berg teki taikka aikaansai aivan vastakohdan, kuin mitä
hän tahtoi. Uskallanpa väittää, että Suomen itsehallinnostaan tulee
kiittää juuri tätä miestä, joka ei ainoastaan velvollisuudentunteesta,
ollessaan Venäjän keisarin asettama kenraalikuvernööri, vaan
myöskin syvimmästä yksityisestä vakuutuksesta oli kaikkien
itsenäisyyspyrintöjen jyrkkä vihollinen, ja joka oli valmis mitä
ankarimmilla keinoilla vastustamaan kaikkia sellaisia pyrintöjä."

*****

Mutta ainakin yhdessä suhteessa oli sittenkin rauha tuonut

mukanaan "toisia aikoja". Liikevälitys ulkomaiden kanssa oli jälleen
alkanut. Sitä, jonka niinkuin minun mieli teki maailmaa näkemään,
eivät passikiellot enää estäneet matkalle lähtemästä. Täytyi vain
odottaa kevään tuloa ja laivaliikkeen alkamista.

Pitkän kevään kuluessa tein kärsivällisesti odotellen kaikenlaisia

valmistuksia matkaani varten. Rakkaana muistona tältä ajalta voin
mainita sen jotenkin läheisen yhteyden jossa silloin, suomalaisen
kirjallisuudenseuran asiain sekä muittenkin tointeni johdosta,
ollessani mainitun seuran rahainvartija, tulin olleeksi seuran
puheenjohtajan, Elias Lönnrotin kanssa. Enpä tarvitse kertoa, miten
virkistävää ja opettavaa oli aina kun sain hänen pienessä, aistikkaasti
sisustetussa työhuoneessaan Rautiaisen talossa Fabianinkadun
varrella viettää, jutellen leikillisesti tai vakavasti, jonkun tunnin tuon
hiljaisen, itsensä uhraavan, rauhallisen, tyytyväisen isänmaallisen
työn suurmiehen kanssa, tuon suomalaisen kansallisluonteen
ideaalisen edustajan kanssa, — hän edusti sen luonteen korkeinta
puhtautta ja kuntoa.

Vihdoin kesäkuussa läksi ensimmäinen matkustajahöyrylaiva

Tukholmaan, jonne ensiksi olin aikonut lähteä. Saadakseni viettää
jonkun päivän sukulaisteni luona Turussa päätin kumminkin maitse
matkustaa sinne. Kesäk. 10 p. iltapuoleen läksin taipaleelle. Mutta
noina maantiematkojen aikoina oli hyvin tavallista, että hyvät ystävät
saattoivat lähtijän lähimpään kievariin taikka muuhun paikkaan,
missä jäähyväismalja voitiin juoda. Niin saattoi minuakin noin
kymmenkunta ystävää Meilansiin, erääseen paikkaan, josta aina olin
pitänyt ja jossa samana kevännä olin pari viikkoa rauhassa
asunutkin. Niiden joukossa, jotka minulle Meilansissa onnea matkalle
toivottivat, oli myöskin J. V. Snellman. Mainitsen sen, koska siellä
maljan ääressä jouduin hänen kanssaan kiivaaseen kiistaan,
jommoisia sittemmin valitettavasti usein uudistui. Snellman oli silloin
äsken Litteraturbladetissa harmistuneena moittinut ruotsinmaalaisia
siitä taitamattomasta ja varomattomasta tavasta, jolla Ruotsin
lehdissä ja siellä ilmestyneissä lentokirjoissa usein oli nähty Suomen
kansallisia pyrintöjä arvosteltavan. Tämä moite ynnä ne kirjeet
Suomen oloista, joita oli ruvennut näkymään Ruotsin lehdissä, antoi
nyt aihetta väittelyihin. Snellman silloin melkein kerrassaan tuomitsi
luvattomaksi kaikki kirjeenvaihdon Suomesta Ruotsin lehtiin; minä ja
useat muut emme voineet siihen suostua, kun paino-olot kotona
olivat tuiki ahtaat. Väittely oli sangen kiivasta, vaan se talttui
kumminkin ja kaikessa ystävyydessä jäähyväiset sanottiin.

Paria päivää myöhemmin nousin Turussa "Örnskiöld"-nimiseen

laivaan, jonka eräs suomalainen yhtiö vähää ennen oli ostanut
Ruotsista, ja lähdin siten kahdeksi vuodeksi kotimaastani pois.

*****

Hyvää minulle teki kun sain tyydyttää pitkän toivoni ja pääsin

Euroopan suuriin sivistysmaihin. Mutta iloisella mielellä en nähnyt
Suomen rannikkojen taakseni häipyvän. Kuinka olot kotona ensi
vuosina muodostuisivat, se oli aivan hämärän peitossa. Niihin
"parempiin aikoihin", joiden ennustettiin koittavan maallemme, en
voinut, kuten jo sanottu, vielä paljokaan luottaa. En tosin epäillyt
silloin enempää kuin ennenkään, että totuus ja valo lopullisesti
voittaisi. Mutta jos ulkonaiset olosuhteet näyttivät epävarmoilta, niin
eipä sisällisestikään kaikki ollut niin kovin lupaavaa. Kansallishenki oli
kyllä herätetty, mutta se oli elinvoimaansa osoittanut ainoastaan
kielellisissä ja kirjallisissa pyrinnöissä. Yhteiskunnallisissa suhteissa
oli kaikki velttoa ja huonoa, valtiollisissa aivan kuollutta, niinkuin
koko Nikolain hallitusajan oli ollut ja täytynyt olla. Monen seikan
täytyi senvuoksi muuttua, ennenkuin todella voitiin puhua "toisista
ajoista". Jotakin sellaista kuin valtiollista moraalia sai isonnuslasilla
hakea: sen sijaan näkyi kaikkialla raukkamaista nöyryyttä, orjallista
alistumista, halpamaista liehakoimista, viattomampaa tai räikeämpää
onnenonkimista, — nämä ja kaikki muut kansalaisten
heikkoudensynnit kukoistivat rehevinä kaikissa yhteiskunnan
kerroksissa. Tämän elämän raukkamaiset ja naurettavat puolet
näyttivät minusta tarjoavan aiheita kuinka moneen suureen
ilveilynäytelmään tahansa.

Niinä kahtena vuotena, joina olin kotimaastani poissa, tapahtui

tässä suhteessa kumminkin hiljainen mutta tärkeä muutos mielissä.
Sota oli häiriten vaikuttanut kaikkiin olosuhteisiin maassa ja jättänyt
niihin syviä jälkiä. Näiden tasottamiseksi ja valtion railojen
parantamiseksi oli paljo voimia liikkeelle pantava. Hallitsijanvaihdos
ynnä sota olivat opettaneet, ettei mikään inhimillinen mahti ole
järkkymätön. Tästä kaikesta syntyi ennen tuntemattomia tuumia ja
tunteita, siitä kansalaisten rohkeus valveutui, kansallistunto kohosi
muihinkin kuin kielen ja kirjallisuuden ilmakehiin.

*****
 Ainoastaan lyhykäisesti tahdon kertoa ulkomaanmatkastani.

Saavuin Tukholmaan kesäkuun puolivälissä (1856) ja viivyin siellä

vähän jälkeen juhannuksen. Uudistin useita vanhoja tuttavuuksia ja
tein monta uutta. Edellisistä mainitsen J. J. Nordströmin, joka aina
mielellään tapasi kansalaisiaan, joiden kanssa hän saattoi puhua
Suomesta aina hehkuvalla lämmöllään, samalla pilkaten erinäisiä sen
oloja ja henkilöitä. Myöskin Emil v. Qvantenin kanssa, joka nyt
vakinaisesti oli asettunut Ruotsiin ja alkanut valtiollisen toimintansa,
seurustelin melkein joka päivä viettäen monta hauskaa hetkeä. Uusi
tuttavuus oli minulle suomalainen Adolf Ivar Arvidsson, jota kävin
tapaamassa hänen työhuoneessaan kunink. kirjastossa: tervennä ja
leikkisänä otti hän minut vastaan kuin vanhan ja hyvän tuttavan.
Niiden ruotsalaisten joukkoon, joita opin tuntemaan, kuului tuo
miellyttävä ja Suomen asioita vilkkaasti harrastava Aug. Sohlman ja
pari muuta Aftonbladetin silloista toimittajaa.

Selvimpänä kaikista niistä, joiden seurassa tällä kertaa

Tukholmassa oleskellessani sain olla, säilyy kumminkin muistoissani
tuo harmahtunut sankari August Maksimihan Myhrberg. Hänet olin
ensi kerran nähnyt Helsingissä syksyllä 1854 J. V. Snellmanin luona,
joka eräänä iltana oli pyytänyt luokseen minut ynnä hyvän ystävänsä
Kuopion ajoilta Rud. Lagin ja pari muuta, erityisesti jotta saisimme
tutustua tähän merkilliseen mieheen. Myhrberg oli silloin aikeissa
palata Ruotsiin oleskeltuaan enemmän kuin kaksi vuotta Suomessa,
jossa hänen oleskelunsa kumminkin noina sotaisina aikoina oli
viranomaisista näyttänyt epäilyttävältä ja vaaralliselta. Tuossa
pienessä iltaseurassa hän hyvin viihtyi, kertoi yksinkertaisella mutta
huvittavalla tavallaan yhtä ja toista, mitä hän vaiherikkaalla
elämänurallaan oli kokenut eri maissa, mutta omista urosteoistaan
hän ei sanaakaan puhunut. Minkä vaikutuksen tämä mies minuun oli
tehnyt, siitä olen jo edellä maininnut. — Kohta Tukholmaan tultuani
tapasin nyt Myhrbergin kadulla. Hän tervehti minua mitä
sydämmellisimmin, tiedusteli missä asuin ja lupasi tulla luokseni. Ja
lupauksensa hän pitikin. Melkein joka aamu hän senjälkeen luonani
kävi; yhtenä päivänä hän tarjoutui saattamaan minua johonkin
laitokseen tai kokoelmaan, jota ennen en ollut nähnyt; toisena
saapui hän saattamaan minut jonkun hyvän, uskollisen ystävänsä
luokse, johon hän katsoi minulla syytä olevan tutustua. Olisin
tahtonut osottaa kiitollisuuttani hänen ystävällisyydestään edes
käymällä minä puolestani häntä asunnossaan tervehtimässä; mutta
sitä hän ei sallinut, eipä hän edes koskaan minulle ilmaissut missä
hän asuikaan; hänellä on hyvää aikaa käydä minua tapaamassa ja
hakemassa, sanoi hän. Seurasin häntä siis kursailematta; minne
hänen seurassaan tulinkaan, kuten vanhan egyptiläistutkijan ja
Ruotsin käsityökoulun perustajan, kapteeni Baltzar Cronstrandin,
arvossapidetyn tukkukauppiaan A. V. Frestadiuksen tai muiden luo,
vastaanotettiin minut luottamuksella ja lämpösellä ystävyydellä.
Näitä miehiä ei tarvitse sen laajemmin kuvata, kun sanoo, että he
olivat sen miehen ystäviä, josta on sanottu, että hänen elämänsä oli
yhtä ainoata seikkailua, "jossa hän henkensä alinomaa uhalle pani,
mutta kunniaansa ja mainettaan ei koskaan". — Eräänä aamuna
ennen lähtöäni sanoi tuo kunnian mies minulle hyvästit, kun hänen
oli lähdettävä jonkun sukulaisensa luo maalle. Senjälkeen en ole
häntä eläissään koskaan enää nähnyt.

*****

Tukholmasta kuljin höyrylaivalla Lyypekkiin ja sieltä kohta junalla

Hampuriin. Tutustuttuani tähän kaupunkiin ja vietettyäni pari
hauskaa päivää hyvien suomalaisten ja ruotsalaisten ystävien
seurassa, jatkoin matkaa Hannoverin kautta Kölniin. Ihailin siellä
tuomiokirkkoa ja Rein-virtaa, viivyin edelleen pari tuntia Aachenissa
katsellakseni sen merkillisyyksiä, ja ohjasin sitten matkani Brysseliin.
Täällä viehätti valtiollista elämää harrastavaa mieltäni komea
edustajahuone, "Palais de la Nation" ja sen ylevät seinäkirjoitukset:
se sijaitsee vastapäätä kuninkaallista linnaa, molemmat eri puolilla
kaunista puistoa. Samanverran viehätti minua tuo suurenmoinen
muistopatsas, joka on pystytetty v. 1830 Belgian itsenäisyyden
puolesta kaatuneille "martyreille". Tässä mielestäni ihanteellisessa
kaupungissa teki mieleni viipyä pitemmänkin ajan, mutta parin
päivän perästä läksin kumminkin jo matkani varsinaiseen päämaaliin,
Pariisiin.

Sinne saavuin heinäk. 6 p. Jos minusta Brysselissä

perustuslaillisuus jo kaupungin ulkomuodosta oli näkynyt, niin teki
minuun Pariisi sitä voimakkaamman imperialismin vaikutuksen.
Saavuinhan sinne tuskin kolmea kuukautta rauhankongressin
päättymisen jälkeen; Ranska kylpi vielä Krim-sodan "gloire'ssa" ja
unhotti senvuoksi kaikki, mitä se oli vailla; "Napoleon le petit'istä" oli
tullut se suuri "l'empreur", joka piti Euroopan kohtaloiden vaakaa
käsissään. Napoleon III oli nyt ehtinyt onnensa ja valtansa
kukkulalle. Notre Dame-kirkon näin vielä juhlapuvussa keisarillisen
prinssin kasteen jälkeen; sen sisusta oli katosta lattiaan peitetty
Bonaparte-suvun loistavilla merkkikuvilla. Keisarillinen kotka ja
nimikuva N III komeili kaikkialla rakennuksilla ja muistomerkeillä,
niilläkin, joista tasavallan "liberté, égalité ja fraternité" ei ollut vielä
aivan näkymättömiin lähtenyt. Sotilasosastoja ja päristäviä
rumpareita liikkui kaikkialla. Yhtä Louvren uusia, koreita
sivurakennuksia käytettiin kasarmiksi, jonka avoimista ikkunoista
aina näkyi noita kuuluisia Zuaveja, puolivillejä sotureita koreissa
vormupuvuissa, jotka notkeuttaan vallattomissa tempuissa
harjoittelivat. Poliiseja, valiojoukko komeita miehiä, oli joka paikassa