Introduction to Banking 3rd Edition Claudia

Girardone download

https://ebookmeta.com/product/introduction-to-banking-3rd-
edition-claudia-girardone/

Download more ebook from https://ebookmeta.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookmeta.com
to discover even more!

Introduction to Central Banking 1st Edition Ulrich

Bindseil

https://ebookmeta.com/product/introduction-to-central-
banking-1st-edition-ulrich-bindseil/

Introduction to Central Banking 1st Edition Ulrich

Bindseil Alessio Fotia

https://ebookmeta.com/product/introduction-to-central-
banking-1st-edition-ulrich-bindseil-alessio-fotia/

Human Chromosome Atlas Introduction to Diagnostics of

Structural Aberrations 2nd 2nd Edition Claudia Behrend

https://ebookmeta.com/product/human-chromosome-atlas-
introduction-to-diagnostics-of-structural-aberrations-2nd-2nd-
edition-claudia-behrend/

Photoplethysmography: Technology, Signal Analysis and

Applications 1st Edition Panicos A. Kyriacou

https://ebookmeta.com/product/photoplethysmography-technology-
signal-analysis-and-applications-1st-edition-panicos-a-kyriacou/
Complete Advanced Student s Book With Answers Cambridge
English 2nd Edition Guy Brook-Hart

https://ebookmeta.com/product/complete-advanced-student-s-book-
with-answers-cambridge-english-2nd-edition-guy-brook-hart/

Changed (Alpha Team Why Choose #1) 1st Edition D.M.

Page

https://ebookmeta.com/product/changed-alpha-team-why-
choose-1-1st-edition-d-m-page/

Edrolo VCE Psychology Units 1 2 2020th Edition Edrolo

https://ebookmeta.com/product/edrolo-vce-psychology-
units-1-2-2020th-edition-edrolo/

Omics Technologies and Bio engineering Volume 2 Towards

Improving Quality of Life 1st Edition Debmalya Barh

https://ebookmeta.com/product/omics-technologies-and-bio-
engineering-volume-2-towards-improving-quality-of-life-1st-
edition-debmalya-barh/

When They Came for Me The Hidden Diary of an Apartheid

Prisoner 1st Edition John R. Schlapobersky

https://ebookmeta.com/product/when-they-came-for-me-the-hidden-
diary-of-an-apartheid-prisoner-1st-edition-john-r-schlapobersky/
Curvy Co Star 1st Edition Flora Madison

https://ebookmeta.com/product/curvy-co-star-1st-edition-flora-
madison/
 Introduction to Banking

A01 Introduction to Banking 40336.indd 1 17/09/2021 12:36

 At Pearson, we have a simple mission: to help people
make more of their lives through learning.

We combine innovative learning technology with trusted

content and educational expertise to provide engaging
and effective learning experiences that serve people
wherever and whenever they are learning.

From classroom to boardroom, our curriculum materials, digital

learning tools and testing programmes help to educate millions
of people worldwide – more than any other private enterprise.

Every day our work helps learning flourish, and

wherever learning flourishes, so do people.

To learn more, please visit us at www.pearson.com/uk

A01 Introduction to Banking 40336.indd 2 17/09/2021 12:36

 Third Edition

Introduction to Banking

Barbara Casu
Bayes Business School, City, University of London

Claudia Girardone
Essex Business School, University of Essex

Philip Molyneux
Bangor Business School, Bangor University

Harlow, England • London • New York • Boston • San Francisco • Toronto • Sydney • Dubai • Singapore • Hong Kong
Tokyo • Seoul • Taipei • New Delhi • Cape Town • São Paulo • Mexico City • Madrid • Amsterdam • Munich • Paris • Milan

A01 Introduction to Banking 40336.indd 3 17/09/2021 12:36

 PEARSON EDUCATION LIMITED
KAO Two
KAO Park
Harlow CM17 9SR
United Kingdom
Tel: +44 (0)1279 623623
Web: www.pearson.com/uk

First published 2006 (print and electronic)

Second edition published 2015 (print and electronic)
Third edition published 2022 (print and electronic)

© Pearson Education Limited 2006, 2015, 2022 (print and electronic)

The rights of Barbara Casu, Claudia Girardone and Philip Molyneux to be identified as authors of this work have been
asserted by them in accordance with the Copyright, Designs and Patents Act 1988.

The print publication is protected by copyright. Prior to any prohibited reproduction, storage in a retrieval system,
distribution or transmission in any form or by any means, electronic, mechanical, recording or otherwise, permission
should be obtained from the publisher or, where applicable, a licence permitting restricted copying in the United Kingdom
should be obtained from the Copyright Licensing Agency Ltd, Barnard’s Inn, 86 Fetter Lane, London EC4A 1EN.

The ePublication is protected by copyright and must not be copied, reproduced, transferred, distributed, leased,
licensed or publicly performed or used in any way except as specifically permitted in writing by the publishers, as
allowed under the terms and conditions under which it was purchased, or as strictly permitted by applicable copyright
law. Any unauthorised distribution or use of this text may be a direct infringement of the authors’ and the publisher’s
rights and those responsible may be liable in law accordingly.

All trademarks used herein are the property of their respective owners. The use of any trademark in this text does
not vest in the author or publisher any trademark ownership rights in such trademarks, nor does the use of such
trademarks imply any affiliation with or endorsement of this book by such owners.

Pearson Education is not responsible for the content of third-party internet sites.

The Financial Times. With a worldwide network of highly respected journalists, The Financial Times provides global
business news, insightful opinion and expert analysis of business, finance and politics. With over 500 journalists
reporting from 50 countries worldwide, our in-depth coverage of international news is objectively reported and
analysed from an independent, global perspective. To find out more, visit www.ft.com/pearsonoffer.

ISBN: 978-1-292-24033-6 (print)

   978-1-292-24035-0 (PDF)
   978-1-292-24037-4 (ePub)
British Library Cataloguing-in-Publication Data
A catalogue record for the print edition is available from the British Library
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Names: Casu, Barbara, author. | Girardone, Claudia, author. | Molyneux,
Philip, author.
Title: Introduction to banking / Barbara Casu, Claudia Girardone, Philip
Molyneux.
Description: Third edition. | Harlow, England ; New York : Pearson, 2022. |
Includes bibliographical references and index. | Summary: “The aim of
this textbook is to provide a comprehensive introduction to theoretical
and applied issues relating to the global banking industry. Despite the
fears of Henry Ford, we do not think reading this book will cause a
revolution but we do hope it will at least provide you with an enjoyable
and interesting insight into the business of banking”-- Provided by
publisher.
Identifiers: LCCN 2021034509 (print) | LCCN 2021034510 (ebook) | ISBN
9781292240336 (paperback) | ISBN 9781292240374 (epub)
Subjects: LCSH: Banks and banking--Europe. | Banks and banking. | Bank
management--Europe. | Bank management.
Classification: LCC HG2974 .C375 2022 (print) | LCC HG2974 (ebook) | DDC
332.1--dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2021034509
LC ebook record available at https://lccn.loc.gov/2021034510
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
26 25 24 23 22
Cover image: Andrey Suslov/iStock/Getty Images Plus/Getty Images
Cover designed by Two Associates
Print edition typeset in 9.5/12.5pt Charter ITC Std by Straive
Printed and bound in Slovakia by Neografia
NOTE THAT ANY PAGE CROSS REFERENCES REFER TO THE PRINT EDITION

A01 Introduction to Banking 40336.indd 4 17/09/2021 12:36

 To my late father, Antonio. To Martin, Lila, Milan, Monika and to Beth.
And to my mum and sister (BC)

To Marc, Matteo and Leonardo. To my parents Nieves and Sandro (CG)

To Delyth, Alun, Catrin, Gareth, Gethin, Lois and Rhiannnon (PM)

A01 Introduction to Banking 40336.indd 5 17/09/2021 12:36

A01 Introduction to Banking 40336.indd 6 17/09/2021 12:36
 Contents

List of figures xiv

List of tables xviii
List of boxes xxi
Preface xxiv
Acknowledgements xxx
List of acronyms and abbreviations xxxii

Part 1 Introduction to banking

1 What is special about banks? 3

1.1 Introduction 3
1.2 The nature of financial intermediation 3
1.3 The role of banks 7
1.4 Information economies 8
1.5 Why do banks exist? Theories of financial intermediation 14
1.6 The benefits of financial intermediation 16
1.7 Conclusion 17
Key terms 18
Key reading 18
Revision questions and problems 19

2 Bank activities and services 20

2.1 Introduction 20
2.2 What do banks do? 20
2.3 Banks and other financial institutions 21
2.4 Banking services 24
2.5 Banks and the FinTech revolution 39
2.6 Conclusions 43
Key terms 43
Key readings 43
Revision questions and problems 44
Appendix 2.1 FinTech: a selected glossary 45

3 Types of banking 48
3.1 Introduction 48
3.2 Traditional versus modern banking 49
3.3 Types of banking 51
3.4 Retail or personal banking 52
3.5 Private banking 53
3.6 Corporate banking 56
vii

A01 Introduction to Banking 40336.indd 7 17/09/2021 12:36

 Contents

  3.7 Investment banking 67

   3.8 Types of banks 72
  3.9 Conclusions 79
Key terms 79
Key readings 79
Revision questions and problems 80

4 International banking 81
  4.1 Introduction 81
   4.2 What is international banking? 81
   4.3 Brief history of international banking 84
   4.4 Why do banks go overseas? 85
   4.5 Types of bank entry into foreign markets 92
   4.6 Advantages and disadvantages of international and cross-border banking 97
   4.7 International banking services 98
  4.8 Conclusions 113
Key terms 114
Key reading 115
Revision questions and problems 115
Appendix 4.1 Syndicated lending: a selected glossary 116

5 Islamic banking 119

  5.1 Introduction 119
   5.2 A brief history 120
   5.3 How an Islamic bank operates 123
  5.4 Industry features 127
   5.5 Balance sheet and income statement features 130
   5.6 Regulating Islamic banks 132
   5.7 Comparing Islamic and conventional banks 135
  5.8 Conclusion 136
Key terms 136
Key reading 136
Revision questions and problems 137

Part 2 Central banking and bank regulation

6 Central banking 141

  6.1 Introduction 141
   6.2 What are the main functions of a central bank? 142
   6.3 How does monetary policy work? 143
   6.4 Monetary policy functions of a central bank 147
   6.5 Why do banks need a central bank? 167
   6.6 Should central banks be independent? 170
  6.7 Conclusion 173
Key terms 173
Key reading 174
Revision questions and problems 174
viii

A01 Introduction to Banking 40336.indd 8 17/09/2021 12:36

 Contents

7 Bank regulation and supervision 175

  7.1 Introduction 175
   7.2 The rationale for regulation 176
   7.3 Types of regulation 178
   7.4 The financial safety net 181
   7.5 Limitations of regulation 191
   7.6 Causes of regulatory reform 194
   7.7 Bank capital regulation 195
   7.8 The 1988 Basel Capital Accord (Basel I) 197
   7.9 The 1996 amendments to the 1988 Accord 201
   7.10 The second Capital Accord (Basel II) 202
   7.11 The third Capital Accord (Basel III) 205
   7.12 Finalising Basel III 213
  7.13 Conclusion 214
Key terms 214
Key reading 215
Revision questions and problems 215

8 Bank failures and banking crises 216

  8.1 Introduction 216
   8.2 The determinants of bank failure 217
   8.3 Early warning systems for bank soundness 224
  8.4 Bank restructuring 230
  8.5 Banking crises 237
  8.6 Conclusion 244
Key terms 245
Key reading 245
Revision questions and problems 245

Part 3 Issues in bank management

9 Banks’ balance sheet and income structure 249

  9.1 Introduction 249
   9.2 Retail banks’ balance sheet structure 250
   9.3 Investment banks’ financial statements 264
   9.4 Bank performance and financial ratio analysis 269
  9.5 Conclusion 287
Key terms 288
Key reading 288
Revision questions and problems 288

10 Bank financial management 289

  10.1 Introduction 289
   10.2 Asset–liability management (ALM) 290
   10.3 Liquidity management and the importance of reserves 295
   10.4 Capital adequacy management 296

ix

A01 Introduction to Banking 40336.indd 9 17/09/2021 12:36

 Contents

   10.5 Off-balance-sheet (OBS) business in banking 297

   10.6 Loan sales and the process of securitisation 301
   10.7 Derivative business in banking 304
  10.8 Conclusion 321
Key terms 322
Key reading 322
Revision questions and problems 323

11 Banking risks 324

  11.1 Introduction 324
  11.2 Credit risk 324
   11.3 Interest rate risk 327
   11.4 Liquidity (or funding) risk 331
   11.5 Foreign exchange risk 335
   11.6 Market (or trading) risk 337
   11.7 Country and sovereign risk 340
   11.8 Operational and cyber risks 342
  11.9 Off-balance-sheet risk 344
  11.10 Sustainability (or ESG) risks 344
  11.11 Other risks 349
  11.12 Capital risk and solvency 350
  11.13 Interrelation of risks 350
 11.14 Conclusion 351
Key terms 352
Key reading 352
Revision questions and problems 353

12 Bank risk management 354

 12.1 Introduction 354
  12.2 General risk management 355
  12.3 Credit risk management 362
  12.4 Managing the lending function 365
  12.5 Managing interest rate risk 372
  12.6 Managing liquidity risk 379
  12.7 Managing market risk 381
  12.8 Managing operational risk 389
  12.9 International risk assessment 393
 12.10 Conclusion 399
Key terms 399
Key reading 400
Revision questions and problems 400

Part 4 Comparative banking markets

13 Banking in the UK 403

 13.1 Introduction 403
  13.2 The crisis in UK banking 404
x

A01 Introduction to Banking 40336.indd 10 17/09/2021 12:36

 Contents

  13.3 Regulatory reforms and the changing face of UK banking 413

  13.4 The structure of the UK banking sector 424
  13.5 Profits and the financial features of UK banks 426
  13.6 The UK payment system 431
  13.7 Competition in UK banking 435
 13.8 Conclusion 441
Key terms 442
Key reading 443
Revision questions and problems 443
Appendix 13.1 Demutualisation of the UK building society sector 444

14 Banking in Europe 445

 14.1 Introduction 445
  14.2 The European Union 446
  14.3 The Single European Market for financial services 449
  14.4 Building a new EU financial architecture 458
  14.5 Structural features and the consolidation trend 478
  14.6 Balance sheet structure and performance in European banking 489
 14.7 Conclusion 494
Key terms 494
Key reading 495
Revision questions and problems 495

15 Banking in the US 496

 15.1 Introduction 496
  15.2 The financial crisis in the US 497
  15.3 Structure of the US banking and financial systems 504
  15.4 US payments systems 512
  15.5 Balance sheet features of US commercial banks 515
  15.6 Performance of US commercial banks 515
  15.7 Regulation of the US banking system 521
 15.8 Conclusion 530
Key terms 531
Key reading 531
Revision questions and problems 532

16 Banking in Japan 533

 16.1 Introduction 533
  16.2 Structure of banking system 534
  16.3 Payment systems 542
  16.4 Banking crises in Japan 547
  16.5 Changing structure of the financial system 552
 16.6 Conclusion 560
Key terms 561
Key reading 561
Revision questions and problems 562

xi

A01 Introduction to Banking 40336.indd 11 17/09/2021 12:36

 Contents

17 Banking in emerging markets 563

 17.1 Introduction 563
  17.2 Benchmarking financial development 564
  17.3 Finance and growth 569
  17.4 The macroeconomic outlook 573
  17.5 Structural features and trends 579
 17.6 Conclusion 593
Key terms 593
Key reading 594
Revision questions and problems 594

Part 5 Advanced topics in banking

18 Banks and markets 597

 18.1 Introduction 597
  18.2 Bank intermediation, markets and information 598
  18.3 The development of the securitisation market 602
  18.4 Modern securitisation process 606
  18.5 The ‘new wave’ of securitisation 613
  18.6 Types of securitisation 614
  18.7 Securitisation, credit-rating agencies and monoline insurers 616
  18.8 The future of securitisation 620
 18.9 Conclusion 624
Key terms 624
Key reading 624
Revision questions and problems 625

19 Mergers and acquisitions 626

 19.1 Introduction 626
  19.2 Mergers and acquisitions: definitions and types 627
  19.3 Recent trends in bank M&As 630
  19.4 M&A and bank performance 639
  19.5 Managerial motives for M&As 642
  19.6 The impact of M&As on bank customers 643
  19.7 M&As and bank diversification 644
  19.8 The exploitation of safety-net subsidies and systemic risk 647
 19.9 Conclusion 652
Key terms 652
Key reading 653
Revision questions and problems 653

20 Bank competition and financial stability 654

 20.1 Introduction 654
  20.2 Structure-conduct-performance (SCP) 655
  20.3 Non-structural measures of banking sector competition 664
  20.4 Comparing competition measures – are they consistent? 671

xii

A01 Introduction to Banking 40336.indd 12 17/09/2021 12:36

 Contents

  20.5 Competition and risk in banking 673

  20.6 Bank competition and stability 676
 20.7 Conclusion 679
Key terms 680
Key reading 680
Revision questions and problems 680

Appendix A1 Interest rates, bonds and yields 681

Appendix A2 Introduction to portfolio theory 691
Glossary 701
References and further reading 742
Index 775

xiii

A01 Introduction to Banking 40336.indd 13 17/09/2021 12:36

 List of figures

1.1 The intermediation function 4

1.2 Direct finance 4
1.3 Direct and indirect finance 6
1.4 Modern financial intermediation 6
1.5 Adverse selection in loan pricing 11
2.1 Classification of financial intermediaries in the UK 22
2.2 Banks’ core activities 25
2.3 Cheque transactions in the UK 26
2.4 The way we pay 27
2.5 ‘Next gen’ payment technologies 29
2.6 ATM transactions crash in the UK 30
2.7 UK goes cashless during lockdown 31
2.8 Typical current account usage 33
2.9 PPI payouts 35
2.10 Total cost of PPI per bank, including compensation and administration (£bn) 37
2.11 The FinTech tree 41
2.12 FinTech innovations by sector 41
3.1 Types of banking 52
3.2 High net worth individuals by wealth band 54
3.3 HNWI financial wealth by region (US$tn), 2011–2018 55
3.4 Breakdown of HNWI financial assets, Q1 2019 (global and regions) 56
3.5 The UK payment schemes 58
3.6 Bond features 65
3.7 Largest investment banks by revenue, 2021 70
3.8 Top commercial banks (total assets, $mil), 2012–2018 73
3.9 The decline of US savings banks, 1990–2019 74
3.10 Bank business models in Europe 78
4.1 The product life cycle 89
4.2 The role of banks in international trade 100
4.3 Syndicated lending – basic structure 102
4.4 The syndication process 105
4.5 US leveraged loans outstanding 108
4.6 European leveraged loans outstanding 109
4.7 Collateralised loan obligations outstanding ($bn) 111
5.1 A timeline of Islamic banking 122
5.2 Growth in Islamic Banking Assets 2008 to 2019 (US $bn) 128
5.3 Islamic Banking Share in Total Banking Assets by Country 2019 (%) 128
5.4 Shares of Global Islamic Banking Assets (2019) 129
5.5 Islamic Banking Assets (US $bn) and Market Share (%) (2019) 129
6.1 Dates of establishment of central banks 143
6.2 Monetary policy instruments, targets and goals 149
6.3 Open market operations: outright purchases of government securities 153
6.4 Discount window 154
xiv

A01 Introduction to Banking 40336.indd 14 17/09/2021 12:36

Other documents randomly have
different content
tietysti empimättä olisi luopunut suunnitelmastaan, mutta häntä
kannusti toimintaan toinen, voimakkaampi syy, joka kiihoitti häntä
saattamaan seikkailun onnelliseen loppuun, olkoot sen muut
seuraukset mitkä hyvänsä.

Aarre, jota hän tavoitteli ja jonka arvoa ei voitu rahassa arvioida,

oli doña Luz, tuo nuori tyttö, jonka hän jo kerran oli Meksikossa
pelastanut roistojen käsistä ja johon hän tietämättään oli hillittömästi
rakastunut.

Meksikosta asti hän oli askel askeleelta seurannut tyttöä vaanien

kuin peto tilaisuutta ryöstääkseen tämän saaliin, jonka valtaamiseksi
ei mikään uhraus ollut liian kallis, ei mikään vaikeus näyttänyt liian
suurelta eikä mikään vaara voinut häntä pidättää.

Hän käyttikin roistojensa suostuttamiseksi kaikkia keinoja, jotka

puhe voi suoda innostuneelle miehelle, herättääkseen heissä jälleen
rohkeutta ja saattaakseen heidät yrittämään vielä yhtä rynnäkköä,
ennenkuin peräännyttäisiin ja lopullisesti luovuttaisiin tästä
yrityksestä.

Hänellä oli suuri työ saada heidät taivutetuiksi. Niinkuin aina käy
tällaisissa tapauksissa, olivat urhoollisimmat jo saaneet surmansa.
Ne jotka olivat jääneet henkiin, eivät tuntuneet olevan kovinkaan
halukkaita antautumaan saman kohtalon alaisiksi.

Hartaitten pyyntöjen ja uhkausten avulla hän kuitenkin sai

roistoilta kiskotuksi lupauksen jäädä seuraavaan päivään asti ja
koettaa ratkaisevaa hyökkäystä yöllä.

Kun rosvot ja kapteeni Uaktehno olivat tästä sopineet, käski

viimemainittu miestensä mahdollisimman hyvin kätkeytyä ja ennen
kaikkea olla aivan hiljaa, kunnes annetaan käsky, vaikka he
huomaisivat meksikolaisten suorittavan mitä liikkeitä hyvänsä.
Kapteeni toivoi pysyessään näkymättömissä voivansa synnyttää
piiritetyissä sen harhaluulon, että rosvot, muka kyllästyneinä
tavattomiin vastoinkäymisiinsä, olivat päättäneet luopua yrityksestä
ja tosiaankin menneet tiehensä.

Tuuma oli varsin ovela ja olikin vähällä johtaa tulokseen, jota sen
suunnittelija oli odottanut.

Mailleen menevän auringon punertava loiste väritti viimeisillä

säteillään puitten latvoja ja kallioiden huippuja, heräävä iltatuuli teki
ilman vilpoiseksi, ja aurinko oli juuri häviämäisillään taivaanrannan
taa purppuraiseen utuvuoteeseensa.

Illan rauhaa häiritsivät vain kannibaalipitojaan jatkavien ja

ruumiista repimistään lihanpalasista kamalasti riitelevien petolintujen
korviasärkevät huudot. Kenraali, jonka sydän oli pakahtua hänen
nähdessään tämän tuskastuttavan näytelmän ja ajatellessaan, että
kapteeni Aguilar, sankarillisella uhrautumisellaan pelastettuaan
heidät kaikki, joutuisi kauhean häväistyksen uhriksi, päätti olla
jättämättä heitteelle hänen ruumistaan ja maksoi mitä maksoi
mennä sitä etsimään, voidakseen hänet kunniallisesti haudata.
Olisihan se vain viimeinen kunnianosoitus tuolle onnettomalle
nuorelle miehelle, joka ei ollut epäröinyt uhrautuessaan hänen
puolestaan.

Doña Luz, jolle hän ilmaisi aikeensa, ei voinut häntä vastustaa,

vaikka tiesi, mikä vaara siinä uhkasi.

Kenraali valitsi neljä rohkeinta miestä ja mennen suojavarustusten

yli astui heidän edellään sitä paikkaa kohti, missä onnettoman
kapteenin ruumis makasi.

Lancerot, jotka olivat jääneet leiriin, tarkkasivat tasankoa ollen

valmiina pontevasti suojelemaan rohkeita tovereitaan, jos heitä
häirittäisiin heidän hurskaassa työssään.

Ollen väijyksissä kallionhalkeamissa rosvot näkivät heidän jokaisen

liikkeensä, mutta varoivat ilmaisemasta läsnäoloaan. Kenraali saattoi
siis kaikessa rauhassa täyttää velvollisuutensa, eikä ollut vaikeata
löytää nuoren miehen ruumista.

Se makasi erään puun juurella pistooli kädessä, puukko toisessa,

katse tuimana ja hymy huulilla, ikäänkuin hän vielä henkensä
menetettyäänkin olisi uhmannut murhaajiaan.

Hänen ruumiinsa oli sananmukaisesti täynnä haavoja, mutta

kummallisen sattuman vuoksi, minkä kenraali iloisena pani merkille,
eivät petolinnut vielä olleet häneen kajonneet.

Lancerot nostivat ruumiin ristikkäin pantujen kiväärien päälle ja

palasivat kiireisin askelin leiriin.

Kenraali käveli jonkun matkan päässä heidän takanaan tarkaten ja

tähyillen näreikköjä ja pensaita. Ei kuulunut hiiskaustakaan,
kaikkialla vallitsi mitä täydellisin hiljaisuus. Preirierosvot olivat
menneet jättämättä muita jälkiä kuin kuolleensa, jotka he näyttivät
kerrassaan hylänneen.

Kenraali alkoi toivoa, että heidän vihollisensa olivat menneet

tiehensä, ja huokasi helpotuksesta.

Yö alkoi saapua nopeasti kuten tavallisesti. Kaikkien katseet olivat

tarkasti suunnattuina lanceroihin, jotka kantoivat kuollutta
upseeriansa, eikä kukaan huomannut pariakymmentä haamua, jotka
ääneti hiipivät kivien lomitse ja vähitellen lähestyivät leiriä, asettuen
väijyksiin sen likelle ja suunnaten hehkuvat katseensa sen
puolustajiin.

Kenraali käski laskea ruumiin leposijalle, joka kaikessa kiireessä oli

valmistettu, ja tarttuen lapioon hän itse halusi kaivaa haudan.

Kaikki lancerot kokoontuivat hänen ympärilleen nojaten

kivääreihinsä.

Kenraali paljasti päänsä, otti rukouskirjan ja suoritti kovalla äänellä

hautausmenot, joihin hänen sisarentyttärensä ja muut läsnäolijat
hartaasti yhtyivät.

Oli jotakin suurenmoista ja liikuttavaa näissä perin yksinkertaisissa

juhlamenoissa keskellä erämaata, jonka tuhannet salaperäiset äänet
tuntuivat samanaikaisesti lausuvan rukouksen, tämän ylevän
luonnon helmassa, johon Jumalan käsi on niin näkyvästi jättänyt
jälkensä.

Tuo valkohapsinen vanhus luki niin hartaana kuolinrukoukset

nuorelle, melkein lapselta tuntuneelle upseerivainajalle, joka hetkistä
aikaisemmin oli uhkunut elämää, ja hänen vieressään seisoivat
mietteissään nuori tyttö ja alakuloiset sotilaat, joita sama kohtalo
ehkä piankin uhkasi, mutta jotka tyyninä ja nöyrinä lämpimästi
rukoilivat surmansa saaneen puolesta. Tämän Korkeimman luo yössä
kohoava rukous, jota säesti iltatuulen valitteleva suhina puitten
oksissa, johdatti mieleen kristinuskon alkuajat, jolloin ahdistettuina
ja kätkeytymään pakoitettuina paettiin erämaahan, missä oltiin
lähempänä Jumalaa.
 Ei mikään häirinnyt heitä suorittamasta tätä viimeistä palvelusta.

Sittenkun jokainen läsnäolevista oli vielä kerran alakuloisena

hyvästellyt kuollutta, laskettiin hänet hautaan käärittynä viittaansa,
hänen aseensa pantiin hänen viereensä, ja hauta luotiin umpeen.

Vain pieni kumpu, joka piankin tasaantuisi, osoitti sitä paikkaa,

missä ikuisiksi ajoiksi kätkettynä lepäsi uljaan miehen ruumis. Hänen
siihen asti tuntematon sankaruutensa oli äärimmäisen uhrauksen
avulla pelastanut ne, jotka olivat uskoneet hänelle turvallisuutensa
valvomisen.

Läsnäolijat hajaantuivat vannoen kostavansa hänen kuolemansa

tai muussa tapauksessa tekevänsä kuin hän.

Pimeys oli täydellisesti vallannut seudun.

Tehtyään vielä viimeisen kierroksen kenraali varmistuneena siitä,

että vahdit oli oikein asetettu paikoilleen, toivotti sisarentyttärelleen
hyvää yötä ja laskeutui nukkumaan poikittain sisäänkäytävän eteen
hänen telttansa ulkopuolelle.

Kolme tuntia kului ilman pienintäkään ääntä.

Äkkiä parikymmentä miestä paholaislegionan lailla syöksyi

suojavarustusten yli, ja ennenkuin hyökkäyksestä hämmästyneet
vahdit ehtivät ryhtyä vastarintaan, olivat he vangitut ja surmatut.

Preirierosvot olivat valloittaneet meksikolaisten leirin, ja heidän

mukanaan oli tullut murha ja ryöstö!
VII

Taistelu

Sakaalien lailla ulvoen ja aseillaan huitoen preirierosvot

hyökkäsivät leiriin.

Heti kun leiri oli vallattu, oli kapteeni antanut miestensä murhata
ja ryöstää mielin määrin. Kiinnittämättä heihin sen enempää
huomiota hän riensi telttaan.

Mutta sinne oli tie häneltä suljettu. Kenraali oli kerännyt luokseen
kuusi tai seitsemän miestä ja odotti roistoja pelkäämättä, varmasti
päätettyään antaa tappaa itsensä, ennenkuin sallisi kenenkään
noista kurjista koskea nuoreen tyttöön.

Nähdessään vanhan sotilaan, jonka silmä iski tulta, seisovan siinä

pistooli toisessa ja miekka toisessa kädessä, kapteeni mietti hetken.

Mutta hänen epäröintinsä kesti vain tuokion. Huudollaan hän

keräsi ympärilleen kymmenkunnan rosvoa.

"Tie auki!" ulvoi hän heiluttaen väkipuukkoaan.

 "Antaa tulla vain!" vastasi kenraali purren raivoissaan viiksiään.

Molemmat miehet syöksyivät toistensa kimppuun, heidän

miehensä tekivät samoin, ja temmellys kävi yleiseksi.

Nyt syttyi kauhea ja armoton ottelu miesten välillä, jotka tiesivät,

että heillä ei kellään ollut sääliä odotettavana.

Kukin koetti antaa kuolettavia iskuja viitsimättä väistää niitä, joita

häneen itseensä suunnattiin, tyytyen kaatumaan, kunhan vain
kaatuessaan vei mukanaan edes yhden vastustajan.

Haavoittuneet koettivat nousta jälleen upottaakseen puukkonsa

niiden ruumiiseen, jotka vielä jatkoivat taistelua.

Tällaista tuimaa kamppailua ei siis voinut jatkua pitkälti. Kaikki

lancerot saivat surmansa, ja kenraalikin kaatui vihdoin kapteenin
sortamana, joka heittäytyi hänen päälleen ja sitoi hänet lujasti
vyöllään, niin että hänen oli enää mahdoton tehdä vastarintaa.

Kenraali oli vain kevyesti haavoittunut, sillä kapteeni oli

määrätyistä syistä, jotka hän yksin tiesi, tehokkaasti varjellut häntä
taistelun aikana, torjuen väkipuukollaan ne iskut, joita roistot
kenraaliin suuntasivat.

Hän tahtoi saada vihollisensa elävänä, ja siinä hän oli

onnistunutkin.

Kaikki meksikolaiset olivat kaatuneet, se oli myönnettävä, mutta

voitto oli ollut rosvoillekin kallis. Enemmän kuin puolet heistä oli
saanut surmansa.
 Kenraalin neekeripalvelija, jolla oli ollut aseenaan valtava, nuoren
puun tyvestä valmistettu kurikka, oli tehnyt kauan lujaa vastarintaa
niille, jotka yrittivät hänet nujertaa. Hän musersi armotta ne
houkkiot, jotka rohkenivat tulla liian lähelle hänen harvinaisen
kätevästi pitelemäänsä asetta.

Hänet oli vihdoin onnistuttu suopungilla sitoa kiinni ja kaataa

puolitukehduksissa maahan. Kapteeni oli pelastanut hänen
henkensä, juuri kun muuan rosvo jo kohotti kättään surmatakseen
hänet.

Heti kun kapteeni huomasi, ettei kenraali voinut liikahtaakaan,

huudahti hän riemusta ja muistamatta edes tyrehdyttää verta, jota
juoksi kahdesta hänen saamastaan haavasta, hän hypähti kuin tiikeri
yli vihollisensa, joka voimatta mitään tehdä vääntelehti hänen
jalkainsa juuressa, ja tunkeutui telttaan.

Se oli tyhjä.

Doña Luz oli kadonnut!

Kapteenin mieli synkkeni.

Mitä oli tapahtunut nuorelle tytölle?

Teltta oli pieni, melkein aivan vailla huonekaluja. Sinne oli

mahdotonta kätkeytyä.

Puoliksi hajallinen vuode osoitti, että doña Luz yllätyksen sattuessa

oli nukkunut kaikessa rauhassa.

Hän oli kadonnut kuin hengetär jättämättä paostaan jälkiä.

 Paon mahdollisuutta ei rosvo voinut käsittää, koska leiri oli vallattu
joka puolelta yhtaikaa.

Miten saattoi nuori tyttö, kavahdettuaan unestaan, olla niin uljas ja

niin neuvokas, että hän pakeni näin nopsasti ja kulki voittajien välitse
huomaamattomana, vaikka heidän ensimmäinen tehtävänsä oli ollut
vartioida kaikkia uloskäytäviä?

Kapteeni koetti turhaan keksiä ratkaisua tähän arvoitukseen.

Hän polki raivostuneena jalkaa ja tunnusteli veitsensä terällä

tavaramyttyjä, jotka olisivat voineet olla väliaikaisena piilopaikkana.
Kaikki tuloksetta!

Vakuutettuna siitä, että hänen tutkimuksensa teltassa eivät johtaisi

mihinkään tulokseen, hän riensi ulos, kuljeksien sinne tänne kuin
villipeto ja kuvitellen, että jos tytön jonkun ihmeen kautta oli
onnistunut päästä pakoon, olisi helppo löytää hänen jälkensä hänen
harhaillessaan yksin yöllä ja puolipukimissa erämaassa.

Ryöstö jatkui sillä välin nopeasti ja järjestelmällisesti

sekasorrossakin, niin että rosvojen käytännöllinen taito pääsi täysiin
oikeuksiinsa. Väsyneinä kaameasta työstään aukaisivat voittajat
puukoillaan täysinäisiä mezcalpulloja, ja nyt seurasivat ryöstöä ja
murhaamista hurjat juomingit.

Äkkiä kuului aivan läheltä kimakka ja kauhistuttava huuto, ja

kuulasade rätisi rosvojen päälle.

Yllätettyinä itse vuorostaan he tarttuivat aseisiinsa yrittäen

kokoontua yhteen.
 Samassa ilmestyi joukko intiaaneja hyppien kuin jaguarit
tavaramyttyjen seassa, ja heidän kintereillään ryntäsi
metsästäjäparvi, jonka johtajina olivat Uskollinen Sydän, Ilomieli ja
Musta Hirvi.

Rosvojen asema kävi pulmalliseksi.

Kapteeni, jonka huomiota nyt kiinnitti hänen väkeään uhkaava

vaara, luopui kaihomielin tuloksettomasta etsinnästään, johon oli
antautunut, ja ryhmittäen miehensä ympärilleen otti mukaansa
ainoat kaksi vankiaan, jotka hänellä oli, nimittäin kenraalin ja tämän
neekeripalvelijan. Käyttäen hyväkseen hälinää, joka
eroittamattomasti kuuluu sellaisiin äkkiyllätyksiin, hän käski
miestensä hajaantua joka suunnalle siten päästäkseen helpommin
turvaan vastustajiensa laukauksilta.

Laukaistuaan kiväärinsä suoraan hyökkääjiään vastaan, mikä

heissä aiheutti jonkunlaista epäröimistä, preirierosvot pakenivat eri
tahoille kuin saastainen urubu-parvi ja katosivat yöhön.

Mutta paetessaankin kapteeni, joka oli jättäytynyt viimeiseksi

turvatakseen perääntymisen, koetti vielä etsiä nuoren tytön jälkiä,
mikäli se oli mahdollista hänen kiireisesti vetäytyessään poispäin,
mutta ei voinut huomata mitään.

Petyttyään näin toiveissaan kapteeni raivosi ja hautoi päässään

mitä kamalimpia suunnitelmia.

Uskollinen Sydän oli intiaanivakoilijalta ja varsinkin tohtorin

kertomuksesta saanut tietää hyökkäyksestä, jota oli leiriä vastaan
yritetty, ja heti lähtenyt matkaan saapuakseen niin aikaisin kuin
mahdollista meksikolaisille avuksi.
 Onnettomuudeksi olivat erämiehet ja comanchit, nopeasta
marssistaan huolimatta, saapuneet liian myöhään pelastaakseen
karavaanin.

Kun retken johtajat olivat päässeet selville rosvojen paosta,

lähtivät
Kotkanpää ja hänen soturinsa ajamaan heitä takaa.

Jäätyään yksin leirin isännäksi, Uskollinen Sydän määräsi

toimeenpantavaksi yleisen etsinnän läheisissä pensaikoissa ja
korkeassa ruohossa, jota rosvot eivät olleet ehtineet aivan tarkasti
tutkia, sillä tuskin he olivat vallanneet leirin, kun heidät jo siitä
karkoitettiin.

Etsintä johti siihen, että löydettiin Phebe, doña Luzin nuori

palvelijatar, ja kaksi lanceroa, jotka olivat kätkeytyneet erään puun
onttoon runkoon. He tulivat kaikki esille puolikuolleina kauhusta,
Mustan Hirven ja muutamien erämiesten saattamina, jotka turhaan
koettivat heitä rauhoittaa ja herättää heissä rohkeutta.

Nuo miesparat luulivat olevansa rosvojen käsissä, ja Uskollisella

Sydämellä oli suunnaton työ koettaessaan saada heidät
ymmärtämään, että miehet, jotka he näkivät edessään, olivat tosin
liian myöhään heidän avukseen rientäneitä erämiehiä, jotka tietysti
eivät aikoneet tehdä heille mitään pahaa.

Heti kun he olivat hiukan tyyntyneet, meni Uskollinen Sydän

heidän kanssaan telttaan ja pyysi heitä lyhyesti kertomaan
tapahtumat.

Nuorta mestitsityttöä, joka heti nähtyään, kenen kanssa oli

tekemisissä, oli saanut takaisin koko varmuutensa ja sitäpaitsi oli
tuntenut Uskollisen Sydämen, ei tarvinnut kahdesti käskeä.
Muutamassa minuutissa hän oli erämiehelle antanut tarkat tiedot
kauheista tapahtumista, joiden katsojana hän oli ollut.

"Onko siis kapteeni Aguilar surmattu?" kysyi erämies tytöltä.

"Oi, voi! On", vastasi nuori tyttö kaihoisasti huokaisten

muistellessaan upseeriparkaa.

"Entä kenraali?" kysyi erämies.

"Oh! Kenraaliko? Hän puolustautui kuin leijona ja kaatui vasta

tehtyään sankarillista vastarintaa."

"Onko hän kuollut?" tiedusti Uskollinen Sydän tuskallisesti

liikuttuneena.

"Ei, ei, hän on vain haavoittunut. Näin roistojen menevän ohitseni

vieden hänet mukanaan. Luulenpa hänen haavojensa olevan
vähäpätöisetkin, koska ladronit — varkaat — taistelun aikana
säästelivät häntä."

"Sepä hyvä", lausui erämies ajattelevan näköisenä. Sitten hän

tovin kuluttua lausui empien ja äänen hieman väristessä; "Minne
emäntänne sitten on joutunut?"

"Emäntäni, doña Luz?"

"Niin, doña Luz, sen luulen olevan hänen nimensä, antaisin paljon
saadessani hänestä tietoja ja tietäessäni hänen olevan turvassa."

"Hän on turvassa ollessaan teitä lähellä", lausui sointuva ääni.

 Ja doña Luz tuli näkyviin vielä kalpeana kokemistaan
mieltäjärkyttävistä tapahtumista, mutta tyynenä, hymy huulilla ja
katse säteilevänä.

Läsnäolijat eivät voineet pidättää hämmästynyttä liikettä nuoren

naisen näin odottamatta ilmestyessä.

"Ah, Jumalan kiitos!" huudahti erämies; "apumme ei ole siis

ollutkaan täysin hyödytön!"

"Ei", vastasi tyttö suloisesti ja lisäsi alakuloisena, surumielisyyden

kuvastuessa hänen kasvoillaan: "Kun nyt olen kadottanut hänet, joka
oli minulle isän sijaisena, niin pyydän teiltä suojelustanne, caballero."

"Sen lupaan, madame", lausui erämies lämpimästi. "Mitä tulee

enoonne, niin luottakaa minuun, minä tuon hänet takaisin
luoksenne, vaikka se maksaisi henkeni. Tiedättehän", lisäsi hän,
"etten vasta tänään ensi kertaa riennä avuksenne."

Kun ensi kiihtymys oli mennyt ohi, haluttiin saada tietää, miten
nuoren tytön oli onnistunut pelastua rosvojen etsinnästä.

Doña Luz kertoi lyhyesti, mitä oli tapahtunut.

Nuori tyttö oli täysissä pukimissa heittäytynyt vuoteeseensa.

Levottomuus oli pitänyt häntä valveilla, salainen aavistus pakoitti
hänet olemaan varuillaan.

Kuullessaan rosvojen huudot hän epätoivo sydämessä nousi

vuoteestaan ja huomasi heti ensi silmäyksellä, että pakeneminen oli
mahdotonta.
 Katseltuaan kauhistuneena ympärilleen hän oli huomannut
vaatteet, jotka oli heitetty sikin sokin riippumattoon ja riippuivat siitä
molemmin puolin alas.

Silloin pisti hänen päähänsä ajatus, joka kirkkaan salaman tavalla

näytti tulleen taivaasta.

Hän pujahti näiden vaatteiden alle ja painautuen niin pieneksi kuin

suinkin saattoi, vetäytyi kokoon verkkomaton pohjaan korjaamatta
vaatteita järjestykseen.

Jumala oli suonut, ettei rosvopäällikkö etsiessään tyttöä kaikkialta

edes ajatellutkaan työntää kättään riippumattoon, joka näytti
tyhjältä.

Sattuman kautta näin pelastuen hän oli jäänyt sinne tunnin ajaksi
kyyristyneenä ja tuntenut sellaista tuskaa, jota on mahdoton
kuvailla.

Erämiesten saapuminen ja Uskollisen Sydämen ääni, jonka hän

heti oli tuntenut, olivat herättäneet hänessä toivoa. Hän oli tullut
esille kätköstään ja odottanut sopivaa hetkeä astuakseen esille.

Erämiehet ihmettelivät tätä yksinkertaista kertomusta, joka

samalla oli liikuttava, ja onnittelivat sydämellisesti nuorta naista
hänen rohkeudestaan ja mielenmaltistaan, joiden avulla hän oli
pelastunut.

Kun leiriin oli saatu jälleen vähän järjestystä, lähestyi Uskollinen

Sydän doña Luzia.

"Madame", sanoi hän, "pian koittaa päivä, ja levättyänne

muutaman tunnin vien teidät äitini luo, joka on hurskas nainen. Kun
hän tutustuu teihin, niin en epäile, että hän alkaa rakastaa teitä kuin
tytärtään. Kun sitten olette päässyt turvaan, ryhdyn toimenpiteisiin
saattaakseni enonne teidän luoksenne."

Odottamatta nuoren tytön kiitoksia hän kumarsi kunnioittavasti ja

poistui teltasta.

Kun hän oli poistunut, huokasi doña Luz ja istuutui ajatuksiin

vaipuen jakkaralle.
VIII

Verdi Gris-joen luola

Oli kulunut kaksi päivää edellisessä luvussa kerrotuista

tapauksista.

Viemme lukijan iltapäivällä kello kolmen ja neljän välillä Ilomielen

löytämään luolaan, johon Uskollinen Sydän oli järjestänyt
mieliasuntonsa.

Luolan sisäosa, jota valaisivat lukuisat, intiaanien kynttiläpuuksi

nimittämästä puusta valmistetut tulisoihdut, palaen kiinnitettyinä
kallioseinämiin lyhyiden välimatkojen päähän toisistaan, olisi asioihin
perehtymättömän vieraan mielestä, jos hän sattumalta olisi joutunut
sitä katselemaan, tuntunut maankiertäjien tyyssijalta tai rosvoleiriltä.

Nelisenkymmentä erämiestä ja comanchisoturia oli hajaantuneina

sinne tänne. Muutamat nukkuivat, toiset polttelivat, eräät
puhdistelivat aseitaan ja jotkut taas kyykistyneinä parin kolmen
rovion ympärille, joiden yläpuolelle oli ripustettu patoja, paistoivat
tavattoman isoja hirvenlihapaloja.
 Jokaisen luolaan johtavan käytävän suuta vartioksi kaksi miestä
liikkumatta, mutta silmät ja korvat tarkkaavaisina valvoen kaikkien
turvallisuutta.

Eräässä erillään olevassa luolanosassa, jonka eroitti muista

esiinpistävä suuri lohkare, keskusteli matalalla äänellä kaksi naista ja
yksi mies, jotka istuivat karkeasti veistetyllä jakkaralla.

Nuo kaksi naista olivat doña Luz ja Uskollisen Sydämen äiti. Mies,
joka heitä katseli poltellessaan maissinolkisilla imukkeilla jatkettuja
savukkeitaan ja väliin yhtyi keskusteluun huudahtaen milloin
hämmästyksestä, milloin ihailusta ja riemastuksesta, oli Eusebio,
vanha espanjalainen palvelija, jonka olemme usein maininneet
tämän kertomuksen kuluessa.

Tämä osasto oli tavallaan eristetty huone, ja sisäänkäytävän

edessä käveli edestakaisin toinen mies kädet selän takana, vihellellen
hampaittensa välitse jotakin säveltä, jonka arvatenkin nyt laati.

Hän oli Musta Hirvi.

Uskollinen Sydän, Kotkanpää ja Ilomieli olivat poissa.

Naisia näytti keskustelu suuresti kiinnostavan. Erämiehen äiti

vaihtoi tuontuostakin merkitseviä katseita vanhan palvelijansa
kanssa, jonka savuke oli sammunut, mutta joka vielä imi sitä
koneellisesti huomaamatta sen sammuneen.

"Niin", lausui vanha nainen pannen hartaana kätensä ristiin ja

kohottaen katseensa kohti korkeuksia, "huomaan, että Jumalan
sormi ohjaa tätä kaikkea."

"Oikein", vastasi Eusebio varmasti, "juuri hän on tehnyt kaikki."

 "Sanokaahan, pikku rakkaani, eikö enonne, kenraali, ole
kertaakaan koko kahden kuukauden aikana, jonka matkanne on
kestänyt, joko sanoilla tai muuten antanut teidän tietää retkenne
tarkoitusta?"

"Ei kertaakaan", vastasi doña Luz.

"Sepä ihmeellistä", mutisi vanha nainen.

"Tosiaankin ihmeellistä", toisti Eusebio koettaen uhallakin saada

savua lähtemään sammuneesta savukkeestaan.

"Mutta millä sitten enonne on kuluttanut aikaansa siitä saakka,

kun saavuitte preirielle?" tiedusteli äiti edelleen. "Suokaa anteeksi,
rakas lapseni, että teen teille näitä kysymyksiä, jotka varmaankin
saattavat teidät hämillenne, mutta joita ei millään tavoin herätä
uteliaisuus. Myöhemmin ymmärrätte minut ja saatte havaita, että
vain vilkas mielenkiinto, jota tunnen teitä kohtaan, on aiheena
kyselyihini."

"Sitä en lainkaan epäile, madame", vastasi doña Luz suloisesti

hymyillen. "Koetan siis parhaani mukaan vastata kysymyksiinne.
Preirielle saavuttuamme enoni on ollut alakuloinen ja huolestunut.
Hän etsi eräelämään tottuneiden miesten seuraa, ja tavatessaan
jonkun heistä hän jäi pitkäksi aikaa keskustelemaan hänen kanssaan
ja tekemään kysymyksiään."

"Ja mitä hän heiltä tiedusteli, lapseni, muistatteko?"

"Hyvä Jumala, madame, tunnustan häpeäkseni teille", vastasi

nuori tyttö kevyesti punastuen, "etten kiinnittänyt suurtakaan
huomiota niihin keskusteluihin, jotka, niin ainakin luulin, liikuttivat
minua sangen vähän. Minä, lapsirukka, jonka elämä tähän asti on
kulunut ikävästi ja yksitoikkoisesti ja joka olen nähnyt maailmaa vain
luostarini ikkunaristikkojen lävitse, ihailin suurenmoista luontoa, joka
kuin taikaiskusta oli noussut eteeni. Silmäni eivät jaksaneet kylliksi
katsella näitä ihmeellisyyksiä, ja ihailin Luojaa, jonka ääretön voima
oli äkkiä minulle paljastunut."

"Puhutte totta, rakas lapseni, suokaa anteeksi kysymykseni, jotka

väsyttävät teitä ja joiden kannattavuutta ette saata ymmärtää",
lausui hyväntahtoinen nainen suudellen häntä otsalle. "Jos haluatte,
voimme puhua muista asioista."

"Niinkuin vain tahdotte, madame", vastasi nuori tyttö antaen

hänelle vastasuutelon, "minä olen iloinen saadessani keskustella
kanssanne, ja minkä aiheen valinnettekin, herättää se suuresti
mielenkiintoani."

"Mutta mehän lörpöttelemme yhtä mittaa ajattelematta

poikaraukkaani, joka yhä on poissa lähdettyään tänä aamuna ja
jonka sen mukaan, mitä hän minulle lausui, pitäisi olla jo nyt
palannut."

"Oh! Kunhan hänelle ei vain olisi tapahtunut mitään

onnettomuutta", huudahti doña Luz säikähtyneenä.

"Herättääkö hän siis hiukan teidänkin myötätuntoanne?" kysäisi

vanha nainen hymyillen.

"Ah, madame, voisiko olla toisin niiden palvelusten jälkeen, jotka

hän on meille tehnyt ja joita hän vielä meille tekee, siitä olen
varma", vastasi tyttö liikuttuneena helakan punan kohotessa hänen
poskilleen.
 "Poikani on luvannut vapauttaa enonne. Voitte olla varma siitä,
että hän pitää sanansa."

"Niin, sitä en epäile ollenkaan, madame. Oi, mikä ylevä ja suuri

luonne!" huudahti tyttö innostuneesti. "Kuinka hyvin sopiikaan
hänelle Uskollisen Sydämen nimi!"

Vanha nainen ja Eusebio katsoivat hänen hymyillen. He olivat

onnellisia huomatessaan nuoren tytön innostuksen.

Doña Luz huomasi, kuinka tarkkaavaisesti he häntä katselivat,

keskeytti hämmästyneenä puheensa ja painoi päänsä alas punastuen
yhä enemmän.

"Oi!" sanoi vanha nainen tarttuen hänen käteensä, "jatkakaa,

rakas lapsi, olen ihastunut kuullessani teidän puhuvan tuolla tavalla
pojastani. Niin", lisäsi hän surullisena ja ikäänkuin puhuen itsekseen,
"niin, hänellä on suuri ja ylevä luonne. Kuten kaikkia valioluonteita,
on häntäkin väärin arvosteltu. Mutta kärsivällisyyttä, Jumala vain
koettelee, kerran on tuleva päivä, jolloin hänelle suodaan oikeutta
kaikkien edessä."

"Onko hän ehkä onneton?" rohkeni nuori tyttö arasti kysäistä.

"Sitä en voi sanoa, lapseni", vastasi äitiparka pidätetysti

huokaisten, "kuka tässä maailmassa saattaa olla onnellinen?
Jokaisella on omat huolensa kestettävinään, Kaikkivoipa mittaa
kullekin taakan hänen voimiensa mukaan."

Luolassa kuului jotakin hälinää, ja useita miehiä astui sisään.

"Täällä tulee poikanne, madame", lausui Musta Hirvi.

 "Kiitos, ystäväni", vastasi nainen.

"Kah, sepä hauskaa!" sanoi doña Luz nousten riemastuneena

seisaalle.

Mutta häveten tätä harkitsematonta tekoaan nuori tyttö vaipui

hämillään ja kovin punastuen takaisin istumaan.

Uskollinen Sydän saapui tosiaankin, mutta hän ei ollut yksin.

Ilomieli ja Kotkanpää olivat hänen seurassaan samoin kuin useita
muita erämiehiä.

Heti luolaan saavuttuaan suuntasi nuori mies kiireesti askeleensa

suoraan siihen osaan, missä hänen äitinsä oli. Hän suuteli tätä
otsalle ja kääntyen sitten doña Luzin puoleen tervehti hiukan
hämillään, mikä ei ollut hänelle luonteenomaista eikä jäänyt vanhalta
naiselta huomaamatta.

Nuori tyttö vastasi tervehdykseen yhtä hämmentyneenä.

"Kas niin", lausui Uskollinen Sydän hilpeällä äänellä, "onko teidän

ollut kovinkin ikävä minua odotellessanne, jalot vankini? Aika on
varmaankin tuntunut teistä hirvittävän pitkältä täällä luolassa.
Suokaa anteeksi, että olen karkoittanut teidät tähän vastenmieliseen
asuntoon, doña Luz, teidät, jotka olette syntynyt asumaan loistavissa
palatseissa. Valitettavasti tämä on minun paras asuntoni."

"Lähellä sen miehen äitiä, joka on pelastanut henkeni", vastasi

nuori tyttö ylevästi, "tunnen asuvani kuin kuningatar, asukoon hän
sitten missä tahansa."

"Olette tuhannesti liian hyvä, madame", sopersi erämies, "saatatte

minut todella hämilleni."
 "No niin, poikani", keskeytti vanha nainen ilmeisesti johtaakseen
toiseen suuntaan keskustelun, joka alkoi muuttua nuorille vaikeaksi,
"mitä olette tehneet tänään? Onko teillä hyviä uutisia meille? Doña
Luz on niin levoton kuin olla saattaa enonsa vuoksi ja palaa halusta
saada nähdä hänet jälleen."

"Ymmärrän neidin levottomuuden", vastasi erämies. "Toivon

voivani sen kohta poistaa, vaikka emme ole saaneet tänään
suuriakaan aikaan, kun rosvojen jälkiä on ollut mahdoton löytää.
Kaikeksi onneksi tapasimme palatessamme jonkun matkan päässä
luolasta tohtorin, joka uskollisena tottumuksilleen etsiskeli kasveja
kallionrotkoista. Hän kertoi meille nähneensä epäilyttävän näköisen
miehen kiertelevän näitä seutuja. Lähdimme heti etsiskelemään ja
tapasimme todellakin erään henkilön, jonka otimme vangiksi ja joka
on meillä mukanamme."

"Siinä näette, hyvä herra", lausui doña Luz hiukan vallattomasti,

"että on hyötyäkin kasvien keräämisestä. Rakas tohtorimme on
kaiken todennäköisyyden mukaan tehnyt suuren palveluksen."

"Vaikkei sitä aikonutkaan", huomautti Uskollinen Sydän

naurahtaen.

"En väitäkään vastaan", myönsi nuori tyttö leikillisesti, "mutta

ilman kasvientutkijaa ei teillä nyt olisi miestä vankinanne. Kasveille
olette siis velvollinen antamaan tunnustuksen."

"Kasvien etsinnällä on hyvät puolensa, se on tunnustettava, mutta

kullakin asialla olkoon aikansa. Tahtomatta moittia sanon, että
tohtori ei aina ole osannut yhtä hyvin valita aikaansa."
 Huolimatta vakavista tapahtumista, joihin nämä sanat viittasivat,
eivät läsnäolevat voineet pidättäytyä hymyilemästä kovaonnisen
oppineen kustannuksella.

"No niin, no niin", lausui doña Luz, "en tahdo, että tohtorirukkani
kimppuun hyökätään. Hänelle on ollut kylliksi suurena
rangaistuksena muistamattomuudestaan se syvä suru, joka häntä on
vaivannut tuon kohtalokkaan päivän jälkeen."

"Olette oikeassa, neiti, en puhu siitä enää. Nyt pyydän teiltä lupaa
saada poistua luotanne, sillä toverini ovat suorastaan kuolla nälkään.
Kunnon väkeni odottaa minua aloittaakseen aterian."

"Mutta", kysyi Eusebio, "mitä aiotte tehdä miehelle, jonka

pidätitte?"

"En vielä tiedä. Heti syötyäni ryhdyn häntä kuulustelemaan ja

luultavasti hänen vastauksensa määräävät toimintani hänen
suhteensa."

Padat nostettiin tulelta, hirvenliha leikattiin viipaleiksi, ja erämiehet

ja intiaanit istuutuivat veljellisesti toistensa viereen ja söivät hyvällä
ruokahalulla.

Vain naisille tarjottiin erikseen ruokaa heidän osastossaan, ja

Eusebio hoiti hovimestarin arkaluontoisia tehtäviä niin huolellisesti ja
vakavasti kuin arvokkaammassakin ympäristössä.

Mies, joka oli pidätetty luolan lähistöltä, oli jätetty kahden

luotettavan, hampaisiin asti aseistetun erämiehen vartioitavaksi,
jotka eivät hellittäneen hänestä silmiään. Mutta mies ei mitenkään
näyttänyt ajattelevan pakoonpääsyä. Hän päinvastoin kävi reippaasti
käsiksi ruokaan, jota oli huomattu asettaa hänen eteensä.

Heti kun ateria oli päättynyt, vetäytyivät päälliköt syrjään ja

juttelivat keskenään matalalla äänellä muutaman minuutin ajan.

Sitten tuotiin vanki Uskollisen Sydämen määräyksestä esille ja

valmistauduttiin pitämään kuulustelua.

Mies, johon tuskin tähän asti oli katsottu, tunnettiin heti, kun hän
oli päälliköiden edessä, jotka eivät voineet pidättää hämmästynyttä
liikettä.

"Kapteeni Uaktehno!" mutisi Uskollinen Sydän ällistyneenä.

"Minä juuri, hyvät herrat", vastasi preirierosvo kopean ivallisesti;

"mitä teillä on minulta kysyttävää? Olen valmis vastaamaan."
IX

Oveluutta

Kuulumattoman röyhkeätä oli kapteenin tulla kaiken nyt

tapahtuneen jälkeen näin ilman ankaraa vastarintaa antautumaan
miesten valtaan, jotka eivät empisi kostaa hänelle verisesti.

Erämiehet olivatkin ihmeissään rosvon käyttäytymisestä ja alkoivat

epäillä siinä ansan piilevän. Heidän hämmästyksensä yhä lisääntyi,
kun he ajattelivat rosvon yrittämän tempun vakavuutta.

He ymmärsivät varsin hyvin saaneensa hänet vangikseen vain sen

vuoksi, että hän itse oli niin tahtonut ja että häntä pakoitti näin
toimimaan jokin pätevä syy, varsinkin koska hän niin huolellisesti oli
peittänyt jälkensä kaikilta ja etsinyt itselleen niin vaikeasti
löydettävän tyyssijan, että tarkkavainuiset intiaanitkin, joita
tavallisesti ei mikään voi johtaa harhaan, olivat luopuneet etsimästä
häntä sen pitemmälti.

Mitä hän aikoi tehdä näiden leppymättömien vihollistensa parissa?

Mikä oli se pätevä syy, joka oli voinut saattaa hänet tekemään niin
uhkarohkean teon, että itse antautui vangiksi?